A
Mianna Meskus

Sosiologian juhlaluento: Tieteellinen tieto ja elämän hallinnan ongelma

Tiede ei nouse tyhjästä, vaan sitä tekevät ihmiset, tutkimuslaitokset, laitteet, rahoitusjärjestelmät ja poliittiset ilmapiirit.

Sosiologian professuuri, jonka juhlistamiseksi tämä luento on pidetty, on kiinnitetty Tampereen yliopistossa kahteen tutkimusalaan, sosiologiaan ja tieteen- ja teknologiantutkimukseen. Tämä sopii minulle erinomaisesti, sillä tutkimukseni on alusta asti liikkunut sosiologian ja tieteentutkimuksen välimaastossa. Pohdin juhlaluennossani, millaista tutkijan työ on tässä […]

N
Emäntäkoulun päättäjäiset vuonna 1903, jolloin Elin Aarrevaara päätti opintonsa siellä. Ei ole tiedossa, kuka kuvan nuorista naisista on Elin. Kuvan lähde: Elias Lönnrotin emäntäkoulun arkisto, Kansallisarkisto.
Tiina Heikkilä

Säädyttömät tulivat ensin, sitten tuli keskiluokka

A
Laura Sandström

Synnytyspelon aiheuttama syöksykierre voidaan pysäyttää

Synnytyspelko on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.

”Pelkoa on käsitelty vain kysymyksellä ”anna edelliselle synnytykselle arvosana asteikolla 1–10”. Synnytyksen vaiheet olivat kauheita, mutta lopulta kaikki meni hyvin, joten arvosanaksi annan melko hyvän.” Suomessa on turvallista synnyttää ja kuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia. Äidit myös pisteyttävät kokemuksensa korkeasti ennen […]

A
Anna Elomäki

Sukupuolten tasa-arvo koronakriisin vastaavassa päätöksenteossa ja talouspolitiikassa

Kriisit ja niihin vastaava politiikka vaikuttavat eri ihmisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai vesittää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvo sivuutetaan kuitenkin usein kriisien hoidossa. Näin on käynyt myös koronakriisin tapauksessa.

Koronakriisi on kansainvälisesti ollut monella mittareilla sukupuolten tasa-arvon ja hoivan kriisi. Suomessa koronakriisillä on ollut sukupuolittuneita vaikutuksia muun muassa työhön, toimeentuloon ja hoivan jakamiseen. Tästä huolimatta suurin osa eri maiden ihmisten ja yritysten tukemiseen tähtäävistä toimista on suunniteltu ilman sukupuolinäkökulmaa. […]

A
Junarmija.
Jonna Alava

Venäjän ”nuoressa armeijassa” kasvaa tulevia sotilaita ja seuraavan sukupolven vallanpitäjiä

Junarmijan merkitys yhä totalitaarisempia piirteitä saavassa valtiossa voi kasvaa alati merkittävämmäksi.

Venäläisellä sotilaallis-isänmaallisella nuorisojärjestö Junarmijalla, joka voidaan suomentaa myös ”nuoreksi armeijaksi”, on pitänyt kiirettä sodan alettua. Järjestön sosiaalisen median Vkontakte-tili näyttää, miten jäsenet ovat osallistuneet Putinin Krimin valtauksen vuosipäiväjuhliin, jakaneet Donbassin alueella lentolehtisiä, seisoneet Ukrainassa kuolleiden sotilaiden hautajaisissa ja antaneet sairaaloissa […]

A
Mari Käyhkö & Päivi Armila

“Kammoon ajatusta että täältä löytäs jonkun” – Kaupunki kutsuu syrjäseutujen tyttöjä

Useimpien haastattelemiemme tyttöjen mielikuvissa tulevaisuus ja hyvä elämä olivat toisaalla, ja niiden tavoitteleminen merkitsi symbolista ja konkreettista irtiottoa monella tavalla ahtaaksi koetusta kotipaikasta.

Ku ei tunnu, että täällä ois ketään sellaista joka kiinnostaisi. Kun asuu pienellä paikkakunnalla niin kaikki ihmiset on niin tuttuja entuudestaan että ei oikein hirveesti kiinnostunu kenestäkään. Pitäisi muuttaa jonnekin että tutustus uusiin ihmisiin.[i] Syrjäisten reuna-alueiden tyhjentyminen nuoresta väestöstä ja […]

A
Julius Hokkanen

Someinfrastruktuuri verkkovihan palvelijana

Verkkoviha liittyy naisten ja vähemmistöjen yhteiskunnallisesti sorrettuun asemaan, mutta eri alustojen toimintarakenteet ja verkkokirjoittelua koskevan säätelyn puute vahvistavat taipumusten esiintymistä tässä ajassa.

Alkuvuodesta 2021 kävi selväksi, että käynnissä oleva koronaviruspandemia muuttaisi niin kansalaisten kuin ehdokkaiden tapoja valmistautua kevään kuntavaaleihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekuvan myötä eduskuntapuolueet – Perussuomalaisia lukuun ottamatta – puolsivat kuntavaalien siirtoa kesäkuulle 2021, jotta vaalit voitaisiin järjestää mahdollisimman turvallisesti. […]

A
Tuuli Innola

Understanding the ambiguity of appearances – from beauty standards to material agency

In recent years, feminist discussions about appearances and beauty have diversified and developed further. It is suggested that beauty can no longer be analysed merely as a power structure with negative (or positive) effects in women’s lives.

Critiquing beauty standards and representations and condemning appearances-related online hate speech have become established forms of everyday political agency for many. Still, the questions concerning how appearances become part of our everyday social encounters, embodied experiences, or the sense of […]

A
Tuija Koivunen

Kauneuskilpailu tasa-arvon asialla

Postfeminismi on avannut tietä feminististen ajatusten tai ideoiden yleistymiselle ja valtavirtaistumiselle sekä feminismin popularisoitumiselle

Kauneuskilpailut, naisten oikeudet ja yhteiskuntatutkimus kuulostaa äkkiseltään kolmikolta, joka yhdistäminen sopuisasti vaatii runsaasti akrobatiaa, eikä turvaverkosta ole tietoakaan. Yhdistäminen on kuitenkin onnistunut vuoden 2020 Miss Suomelta sekä Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen opiskelijalta Viivi Altoselta. Miss Suomi -kilpailuun osallistumisen myötä hän järjesti […]

A
Matias Nurminen

The Narratives of Deliverance and Confrontation Seized by the Manosphere

Narratives offer the manosphere both a recruiting strategy and useful empowering narrative models. They nourish people’s imaginations and function as ideological explanations. The story of the Red Pill and the manosphere’s preference for utilizing narratives have extended to the repertoire of the Alt-right and the groups advocating white supremacy. The deliverance narrative is used by the right-wing populists, too.

The manosphere is a contradictory and unofficial coalition of communities, philosophies and movements interested in masculinity. It has spread over the last years especially in the USA. The manosphere functions primarily in the Internet. It consists of coalitions with miscellaneous […]

LATAA LISÄÄ