A
Siina Raskulla

Someoikeus – digiajan arkaainen oikeusjärjestelmä

Sosiaalinen oikeus, mukaan lukien someoikeus, ovat osa yhteiskuntaa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan oikeutta – joskus nopeasti ja ankarasti. Syyllisyyttä ei osoiteta ennen rankaisun antamista ja rankaisu ei välttämättä ole oikeasuhtainen teon vakavuuteen nähden.

Tässä tarkastelen niin sanottua someoikeutta ja sen keskeisiä piirteitä. Rinnastan someoikeuden kirjoituksessa arkaaiseen oikeusjärjestykseen, jossa keskeisenä oli yhteisön jakama oikeus sekä rangaistusten sosiaalinen luonne. Ensimmäisen kerran tämän rinnastuksen tein Alustalla vuonna 2017. Tavoitteenai on tuoda tietoisuuteen someoikeuden toimintalogiikkaa, sekä pohtia […]

A
Tiina Heikkilä

Seurannassa: koronatyön sankarit ja korona-ajan Suomi oikeusvaltiona

Kumpi nousi Suomessa keskeisemmäksi koronapandemian hallinnassa, yksilön oikeudet vai kansanterveys, ja mikä koronapandemia kertoi suhteestamme yksilön oikeuksiin ja yhteiseen turvallisuuteen?

Koronaviruksen seuraukset muuttavat maailmaa ja Suomea. Pandemian kanssa tasapainoilu haastaa hyvinvointivaltion ja maailmanpolitiikan normaalin. Viruksen välttely loi yksinäisyyttä, mutta myös uudenlaista sosiaalisuutta. Muuttuuko verkostoitunut maailma, ja voiko pandemiasta oppia? Pärjäsikö Suomi oikeusvaltiona? Mitä pandemia kertoi ikäihmisten asemasta, entä perheen yhteiskunnallisesta […]

A
Niina Meriläinen, FT ja Heta Heiskanen, HTT.

Jääleinikki vastaan porot – narratiiveja Mallan luonnonpuistosta

Mallaa koskeva lainsäädännöllinen ristiriitatilanne on varsin selvä ja pitkäkestoinen. Mallan alueenkäytön oikeudelliset reunaehdot voivat olla hyväksyttäviä ja yksiselitteisiä vasta lakiuudistuksen jälkeen.

Lainsäädäntö pohjautuu narratiiveihin Aloite lakien säätämiseen lähtee yksilön tai yhteiskunnan tarpeesta. Aloitteen tekijä vaihtelee poliitikosta lobbariin tai yksittäiseen kansalaiseen. Lain lopulliseen muotoon vaikuttavat lain säätämiseen osallistuneiden toimijoiden käsitykset todellisuudesta. Useimmiten portinvartijat, joilla on joko osallistujina, valmistelijoina tai päättäjinä suhteessa muihin […]

A
Heta Heiskanen

Kun ilmastopolitiikka ei riitä, soita lakimiehelle

Millaista vastuuta yleinen eri valtioiden ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyn laiminlyöminen voi yksittäistapauksen yhteydessä perustellusti synnyttää, on kysymys, jota on tällä hetkellä vaikea ennakoida. Jos yhdessä oikeustapauksessa linjataan vastuu kaikille 47 sopijaosapuolelle, syntyykö tapauksessa ennakkotapaus, jonka jälkeen kaikissa ilmastonmuutosta koskevissa tapauksissa vastuu jaetaan?

Alustus! Ilmastonmuutos on vakava uhka niin ympäristölle kuin ihmisoikeuksien toteutumiselle. YK on toistuvasti katsonut, että ilmastonmuutos vaarantaa keskeisimpien ihmisoikeuksien toteutumisen. Ilmastopolitiikka on silti ollut eräänlainen kompromissien kompromissi. Sitovissa ilmastosopimuksessa päästötavoitteiden tasoa on pitänyt laskea, jotta sitova sopimus on ylipäänsä saatu aikaiseksi. […]

A
kuva: Siina Raskulla Creative Commons.
Siina Raskulla

Oikeuskone: Voiko oikeutta laskea? Osa 1

Inhimillisten rajoitteiden eliminoiminen ajattelusta ja päätöksenteosta onkin tuottanut monia käytännön sovelluksia. Ajattelevat koneet ovat kasvavassa määrin mukana liikenteen ohjaamisessa ja ihmisten kuljettamisessa. Tavoitteena on, että tekoälyn ohjaama liikenne olisi sekä kustannustehokkaampaa että turvallisempaa. Tekoäly kykenee laskemaan liikeratoja, bensiininkulutusta, sekä tunnistamaan ja havaitsemaan liikkuvia kohteita ilman inhimillisiä rajoituksia. Mitkä ovat tekoälyn potentiaalit viranomaisessa ja oikeuslaitoksessa, kuten Kansaneläkelaitoksessa tai tuomioistuimessa?

Alustus! Kesällä 2017 Kansaneläkelaitos lanseerasi verkossa toimivan tekoälypohjaisen asumistukineuvonnan opiskelijoille. Tekoäly on saapunut julkiseen hallintoon! Tekoäly, artifical intelligence, AI… Itseohjautuvat, itseajattelevat, ja itsensä tiedostavat koneet ovat vuosikymmeniä olleet scifi-elokuvien ja –kirjojen tuttuja hahmoja. Tekoälyä edustavista persoonista unohtumattomin lienee HAL 9000, […]