A
Mervi Kaarninen

Väinö Voionmaa ja Tampereen yliopisto

Kalevantiellä, Tampereen yliopiston pihamaalla kansleri Väinö Voionmaan muistomerkki, Kasvu -veistos palauttaa mieliin hänen merkityksensä Tampereen yliopistolle. Noin sata vuotta sitten Voionmaa kirjoitti Tuleva Suomi -aikakauskirjassa Uudesta suomalaisesta yliopistosta, joka voisi sijaita Tampereella. Voionmaa antoi tällöin uudelle korkeakoululle ja korkeimmalle opetukselle […]

N
Tiina Heikkilä

Lokakuussa keskustelua tekoälystä, Ayn Randista ja Tampereen historiasta

A
Meri Koivusalo

Globaalista terveydestä ja politiikan liikkumavarasta

Globaali yksinoikeuksiin nojaava innovaatiopolitiikka ja keskittyneet lääkemarkkinat ovat terveyspolitiikan tarpeiden näkökulmasta ”rikki” ja rahoituksen kestävyyden näkökulmasta ”tulossa tiensä päähän”.

Alustus perustuu Meri Koivusalon juhlaluentoon.  Globaali terveys on tutkimusalana uusi. Usein se ymmärretään kansainvälisenä tutkimuksena ja tukena etenkin köyhimpien maiden terveysongelmiin. Painopiste on kuitenkin muuttumassa, vaikka lähtökohtana on yhä solidaarisuus ja painotus terveydestä kaikille. Yhä avoimemmin kysytään kuitenkin, miksi esimerkiksi […]

A
Mikko Lehtonen

Antti Eskolan kauan soiva blues

Antti Eskolasta ei olisi tullut niin luettua kuin tuli, jos tyylinä olisi ollut saarnaaminen kateederilta.

Alustus on Mikko Lehtosen puheenvuoro Pertti Alasuutarin, Matti Alestalon, Harri Melinin ja Oili-Helena Ylijoen toimittaman teoksen Antti Eskola – intellektuellin muotokuva (Vastapaino) julkistamistilaisuudessa ravintola Tammelan Voimassa 7.9.2019. Muistan joskus viitisentoista vuotta sitten keskustelleeni erään kollegan kanssa siitä, että Antti Eskolasta […]

A
Tiina Heikkilä

Esoteria on tärkeä osa suomalaista aatehistoriaa

– Vapaamuurarius on yksi kansainvälisimmistä ilmiöistä, ja se on levinnyt yleisesti tunnettujen verkostoteorioiden mukaan jo ennen globalisaatiota, Marko Nenonen sanoo.

Esoteria ja henkisyys liittyvät keskeisesti suomalaisen sivistyneistön ja poliittisen eliitin historiaan. Historian professori Pirjo Markkolan mukaan erilaisilla henkisillä liikkeillä oli paljon vaikutusta 1900-luvun aatteellisella kentällä. Sivistyneistön naiset harjoittivat spiritismiä ja esimerkiksi itseoppineena työväenjohtajana ja valtionkirkon kriitikkona tunnettu Hilja Pärssinen harrasti […]

A
Renne Pesonen

Arkijärki on opittu taito

Pitkälti samalla tavalla kuin opimme meille tärkeitä ympäristön säännönmukaisuuksia, rutiineja, ja monimutkaisia taitoja, opimme myös sosiaalisia käytäntöjä.

Teksti perustuu Renne Pesosen väitöstilaisuudessa 17. 8. 2019 pitämään lektioon. Väitöskirjaan voi tutustua täällä. Sekä filosofisessa tieto-opissa että kognitiivisessa psykologiassa on perinteisesti tehty ero tietoisen, kielellisesti ilmaistavan faktatiedon sekä käytännön taitoihin liittyvän piilevän tietotaidon välille. Käsitteellisen ymmärtämisen ja järjenkäytön on […]

P
Tiina Heikkilä

Onko ilmastonmuutos sukupolvikokemus? Äänessä Heta Heiskanen ja Mikko Piispa

Nuoret ovat kiinnostuneet aiempaa vahvemmin yhteiskunnasta ilmastonmuutoksen takia. Onko ilmastonmuutos nuorille sukupolvikokemus? Alustan podcastissa keskustelemassa tutkijatohtori Heta Heiskanen ALL YOUTH-hankkeesta ja nuorisotutkija Mikko Piispa. – Kiinnostava kysymys on, tuleeko ilmastovaikuttamisesta sukupolvikokemus 15-25-vuotiaille. Tämä on massamuotoisempi ilmiö kuin vaikka yliopistoliikehdintä 1960-1970-luvuilla. […]

N
Tiina Heikkilä

Juho Saaren mielestä tarvitaan uusi Korpilammen henki

N
Alusta

Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta

N
Tiina Heikkilä

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkijoita sosiaalisessa mediassa