N
Tiina Heikkilä (translation by Tiia Tikka)

If you want to understand Russia, you must understand the significance of deep borders

A
Sanna Lehtinen (translation by Jarkko Hagelberg)

Notre Dame Fire is a part of world heritage for future generations

The contradiction between the economic interests of the church and the state may well be one reason for why the French Government has been hesitant to provide more assistance in the previous years. The Notre Dame Cathedral Fire has shocked […]

A
Sari Katajala-Peltomaa

Maskuliinisuuden kuvat ja kuviteltu menneisyys

Viihde on valtaa. Sen avulla meille myydään tarpeita ja konkreettisia esineitä ja asioita. Viikinkejä, ritareita ja muita ”miehisiä” miehiä käytetään mainostamaan tavaroita avolava-autoista kondomeihin.

Keskiaika on keskellämme mielikuvina: kuviteltuna menneisyytenä, jonka kaikki jaamme ja tunnistamme, mutta joka kuitenkin on turvallisen kaukana – se ei haasta tai uhkaa käsitystä itsestämme. Juuri tässä yhteydessä, mielikuvien luomisessa ja syöttämisessä, kuviteltu menneisyys on tullut yhä tärkeämmäksi. Fantasian ja […]

E
David M. Turner

Disability and Political Activism in the British Industrial Revolution

The Industrial Revolution is often seen in disability studies as a time of increasing marginalization for disabled people. However, the emerging labour movement also allowed some disabled people to find a political voice. Disability activism refers to collective political action […]

A
Pia Vuolanto

Yhteiskuntatiede luo uusia näkökulmia uskomushoitoihin

Tekeillä olevan Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston yhteistyötutkimuksen mukaan CAM-käyttö ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana maassamme lisääntynyt vaan vähentynyt.

Suomalaisessa mediassa keskustellaan varsin usein ’uskomushoidoista’. Viime aikoina on kohuttu hopeavedestä ja uskomushoitojen käytön kieltämisestä pienille lapsille ja tietyistä vakavista sairauksista kärsiville aikuisille. Kiistoissa on nostettu esiin myös julkisuuden henkilöitä, jotka ovat käyttäneet ’uskomushoitoja’ vakavien sairauksien hoitoon. Kiistelyn tiimellyksessä vaaditaan […]

A
Antti Wallin.

Eläkeläisten tila: kaupunkitila ja eläkeläisten sosiaalinen toiminta

Väestön ikääntyminen ravistelee yhteiskunnan rakenteita.

Teksti perustuu Antti Wallinin lektioon. Lähes kahdeksan vuotta sitten, keväällä 2011, kuljeskelin päivällä ympäri kaupunkia mietiskellen pro graduni tekemistä. Ajatukseni oli haastatella asunnottomia alkoholisteja ja tarkastella heidän elämäänsä kaupungissa. Heitä ei kovin helposti löytynyt. Onneksi. Asunnottomuuden eteen on tehty Suomessa […]

A
Jenni Lares, Maija Ojala-Fulwood ja Mari Välimäki.

Monitulkintainen 1600-luku

1600-luku näyttäytyy Pohjoisen noidat-teoksessa takaperoisena aikana, jolloin noituuteenkin uskominen ja niistä kummunneet noitavainot olivat mahdollisia. Samalla Lappalainen tulee yksinkertaistaneeksi vuosisataa tavalla, joka ei tee kaikin tavoin oikeutta aikakaudelle.

Mirkka Lappalaisen uusin teos Pohjoisen noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa porautuu ihmisiä edelleen kiinnostavaan aiheeseen, noituuteen ja noitavainoihin. Omasta ajastamme käsin meidän on vaikeaa ymmärtää, miten menneisyyden ihmiset ovat voineet uskoa noituuteen, syyttää ja tuomita toisiaan siitä. […]

N
Tiina Heikkilä

Kaikille kuuluva sivistys oli Tampereen yliopiston ja sen edeltäjien johtoajatus

A
Rosi Enroos

Vankien perhe-elämän tutkiminen monimuotoistaa käsityksiämme perheistä

”Meillä ei ole Suomessa esimerkiksi tarkkaa tietoa siitä, kuinka montaa lasta vanhemman vankeus koskettaa, millaisissa elämäntilanteissa nämä lapset elävät tai millaisia vaikeuksia he kohtaavat vanhemman vankeuden vuoksi.” Alustus! Perhe ja vankila yhdessä herättävät ristiriitaisia ajatuksia. […]

N
Tiina Heikkilä

Tunnettu, fanitettu ja jäljitelty Aleksanteri Suuri osasi käyttää historiaa ja rakensi tietoisesti tarinansa

Aleksanteri Suuri on antiikin legendaarisimpia hahmoja: kuningas, sotapäällikkö ja monen kansan kansallissankari. Kertomukset ja legendat Aleksanterista elävät yhä kansainvälisessä politiikassa ja kansallisessa identiteettipolitiikassa. Mutta miten paljon Aleksanteri Suuren legendaa voi pitää faktana?

LATAA LISÄÄ