A
Pia Vuolanto

Yhteiskuntatiede luo uusia näkökulmia uskomushoitoihin

Tekeillä olevan Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston yhteistyötutkimuksen mukaan CAM-käyttö ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana maassamme lisääntynyt vaan vähentynyt.

Suomalaisessa mediassa keskustellaan varsin usein ’uskomushoidoista’. Viime aikoina on kohuttu hopeavedestä ja uskomushoitojen käytön kieltämisestä pienille lapsille ja tietyistä vakavista sairauksista kärsiville aikuisille. Kiistoissa on nostettu esiin myös julkisuuden henkilöitä, jotka ovat käyttäneet ’uskomushoitoja’ vakavien sairauksien hoitoon. Kiistelyn tiimellyksessä vaaditaan […]

A
Antti Wallin.

Eläkeläisten tila: kaupunkitila ja eläkeläisten sosiaalinen toiminta

Väestön ikääntyminen ravistelee yhteiskunnan rakenteita.

Teksti perustuu Antti Wallinin lektioon. Lähes kahdeksan vuotta sitten, keväällä 2011, kuljeskelin päivällä ympäri kaupunkia mietiskellen pro graduni tekemistä. Ajatukseni oli haastatella asunnottomia alkoholisteja ja tarkastella heidän elämäänsä kaupungissa. Heitä ei kovin helposti löytynyt. Onneksi. Asunnottomuuden eteen on tehty Suomessa […]

A
Jenni Lares, Maija Ojala-Fulwood ja Mari Välimäki.

Monitulkintainen 1600-luku

1600-luku näyttäytyy Pohjoisen noidat-teoksessa takaperoisena aikana, jolloin noituuteenkin uskominen ja niistä kummunneet noitavainot olivat mahdollisia. Samalla Lappalainen tulee yksinkertaistaneeksi vuosisataa tavalla, joka ei tee kaikin tavoin oikeutta aikakaudelle.

Mirkka Lappalaisen uusin teos Pohjoisen noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa porautuu ihmisiä edelleen kiinnostavaan aiheeseen, noituuteen ja noitavainoihin. Omasta ajastamme käsin meidän on vaikeaa ymmärtää, miten menneisyyden ihmiset ovat voineet uskoa noituuteen, syyttää ja tuomita toisiaan siitä. […]

N
Tiina Heikkilä

Kaikille kuuluva sivistys oli Tampereen yliopiston ja sen edeltäjien johtoajatus

A
Rosi Enroos

Vankien perhe-elämän tutkiminen monimuotoistaa käsityksiämme perheistä

”Meillä ei ole Suomessa esimerkiksi tarkkaa tietoa siitä, kuinka montaa lasta vanhemman vankeus koskettaa, millaisissa elämäntilanteissa nämä lapset elävät tai millaisia vaikeuksia he kohtaavat vanhemman vankeuden vuoksi.” Alustus! Perhe ja vankila yhdessä herättävät ristiriitaisia ajatuksia. […]

N
Tiina Heikkilä

Tunnettu, fanitettu ja jäljitelty Aleksanteri Suuri osasi käyttää historiaa ja rakensi tietoisesti tarinansa

Aleksanteri Suuri on antiikin legendaarisimpia hahmoja: kuningas, sotapäällikkö ja monen kansan kansallissankari. Kertomukset ja legendat Aleksanterista elävät yhä kansainvälisessä politiikassa ja kansallisessa identiteettipolitiikassa. Mutta miten paljon Aleksanteri Suuren legendaa voi pitää faktana?

N
Tiina Heikkilä

Epidemologi Barbara Schumann: Ilmasto luo yhä elämän reunaehdot, mutta yhteiskunnat eivät ole sään armoilla

A
Harri Melin

Marx on tänään ajankohtaisempi kuin elinaikanaan ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneen tulisi tuntea Marxin tulokset

”Marxille keskeisintä oli kritiikki. Pääoman alaotsikko on poliittisen taloustieteen kritiikki, tai kuten suomennoksessa sanotaan kansantaloustieteen arvostelua. Kriittinen ajattelu auttaa kumoamaan tai tarkentamaan tieteen alan tuloksia sisältä päin. Kritiikin avulla voidaan löytää suuntauksen omat ristiriidat ja heikkoudet. Taloustieteen suhteen Marx oli […]

A
Tarja Rautiainen-Keskustalo

Taiteen, hoivan ja hyvinvoinnin välitilat: kulttuurivientiä marginaaleihin

Toisaalta pohtia voi, miten vangeista voi puhua yleisönä, jos yleisön käsite sisältää implikaation vapaudesta toimia oman makumieltymyksen ohjaamana? Samasta problematiikasta, […]

N
Tiina Heikkilä

Marx on ajankohtainen, koska maailmantalous kasvaa, mutta kasvu jakautuu epätasaisesti

LATAA LISÄÄ