A
Susanna Ågren

Työkeskeinen ajattelu ajaa osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle

Yhteiskunnan tulisi tunnistaa paremmin hyvinvoinnin merkitys yksilön yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Jos tulevaisuudessa työelämän muuttuessa työtä riittää yhä harvemmalle, johtuen esimerkiksi työn automatisoitumisesta, hyvinvoinnin takaaminen ainoastaan kokoaikaisen palkkatyön kautta ei ole kestävää hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

OECD:n tuore arviointi Suomen nuorisopolitiikasta suosittelee nuorten työelämäsiirtymien tehostamiseksi nuorten vahvempaa aktivointia ja sanktioiden lisäämistä (OECD 2019, 115). Samaan aikaan uudessa hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan 75 %:n työllisyyttä (Valtioneuvosto 2019, 128;131), pääministeri Antti Rinne puhuu ”chillailun” lopettamisesta (Iltasanomat 19.6.2019) ja SYL:in kannanotto […]

LUE LISÄÄ
A
Joni Ulmanen

Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin

Uudet työosuuskunnat eivät tarjoa automaattisesti työtä tai ole solidaarisia yhteisyrittämisen paikkoja. Ne toimivat kuitenkin turvana freelancer-työn riskejä vastaan ja parantavat etenkin freelancerien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa.

Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]

LUE LISÄÄ
A
Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola ja Satu Ojala.

Työmarkkinat koostuvat joustavista ihmisistä

Työmarkkinat ovat niin tärkeä ja olennainen osa yhteiskuntia ja ihmisten elämää, että sopimista ei voida ajatella kahdenväliseksi ostamiseksi ja myymiseksi.

Vastaamme tässä tekstissä Suomen Yrittäjien Janne Makkulan tällä foorumilla 4.1.2019 kirjoittamaan alustukseen Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa. Mielestämme Makkula ei kyennyt esittämään kolmikannan hylkäämiseksi riittäviä perusteluita. Lisäksi hänen argumenttinsa perustuvat vääriin oletuksiin työmarkkinoiden luonteesta ja ”jäykkyydestä”. Erittelemme kirjoituksessamme työmarkkinoiden ”isoa […]

LUE LISÄÄ
A
Jaana Lähteenmaa

Aktiviimallin ja nuorisotakuun yhteensovitus – mahdollinen tehtävä?

syrjäytymisvaarassa. Sellainen saattaa sysätä ei vain aktivoinnin, vaan lopulta koko yhteiskuntajärjestelmän penkalle, tien poskeen ja ojaan asti osan työttömistä tavalla, joka […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Leipäjonossa voi kehittyä kokonaisvaltainen huono-osaisen identiteetti

LUE LISÄÄ
A
Matti Tuomala

Aktiivimallin puolustajien pitäisi päivittää taloustieteen tietämystään

”Erityisesti valtiovarainministeriön virkamiesjohto on jo vuosia tulkinnut taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta harhaanjohtavasti. On väitetty tutkimuksen suosittavan järjestelmää, jossa korvaukset alenevat työttömyyden keston mukana. Luulisi tai ainakin toivoisi, että tuoreet todellisilla aineistoilla tehdyt laadukkaat tutkimukset opastaisivat suomalaistakin politiikkaa. Nopeampi työllistyminen huonompiin työsuhteisiin vähentää […]

LUE LISÄÄ