A
Harri Melin

Keitä ovat yksinyrittäjät?

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aina merkittävin yritystoiminnassa tapahtunut rakenteellinen muutos on ollut yksinyrittäjien määrän kasvu.

Yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kaikista yrityksistä (ks. Taulukko 1.) yksinyrittäjiä oli vuonna 2018 noin puolet ja koko työvoimasta yksinyrittäjien osuus oli noin 8% eli yli 200 000 henkilöä. Yksinyrittäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Heitä työskentelee kaikilla talouden lohkoilla […]

LUE LISÄÄ
A
Susanna Ågren

Työkeskeinen ajattelu ajaa osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle

Yhteiskunnan tulisi tunnistaa paremmin hyvinvoinnin merkitys yksilön yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Jos tulevaisuudessa työelämän muuttuessa työtä riittää yhä harvemmalle, johtuen esimerkiksi työn automatisoitumisesta, hyvinvoinnin takaaminen ainoastaan kokoaikaisen palkkatyön kautta ei ole kestävää hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

OECD:n tuore arviointi Suomen nuorisopolitiikasta suosittelee nuorten työelämäsiirtymien tehostamiseksi nuorten vahvempaa aktivointia ja sanktioiden lisäämistä (OECD 2019, 115). Samaan aikaan uudessa hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan 75 %:n työllisyyttä (Valtioneuvosto 2019, 128;131), pääministeri Antti Rinne puhuu ”chillailun” lopettamisesta (Iltasanomat 19.6.2019) ja SYL:in kannanotto […]

LUE LISÄÄ
A
Joni Ulmanen

Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin

Uudet työosuuskunnat eivät tarjoa automaattisesti työtä tai ole solidaarisia yhteisyrittämisen paikkoja. Ne toimivat kuitenkin turvana freelancer-työn riskejä vastaan ja parantavat etenkin freelancerien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa.

Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]

LUE LISÄÄ
A
Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola ja Satu Ojala.

Työmarkkinat koostuvat joustavista ihmisistä

Työmarkkinat ovat niin tärkeä ja olennainen osa yhteiskuntia ja ihmisten elämää, että sopimista ei voida ajatella kahdenväliseksi ostamiseksi ja myymiseksi.

Vastaamme tässä tekstissä Suomen Yrittäjien Janne Makkulan tällä foorumilla 4.1.2019 kirjoittamaan alustukseen Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa. Mielestämme Makkula ei kyennyt esittämään kolmikannan hylkäämiseksi riittäviä perusteluita. Lisäksi hänen argumenttinsa perustuvat vääriin oletuksiin työmarkkinoiden luonteesta ja ”jäykkyydestä”. Erittelemme kirjoituksessamme työmarkkinoiden ”isoa […]

LUE LISÄÄ
A
Jaana Lähteenmaa

Aktiviimallin ja nuorisotakuun yhteensovitus – mahdollinen tehtävä?

Taloudellisine sanktioineen aktiivimalli todennäköisesti katkeroittaa ja syrjäyttää sellaisia työttömiä nuoria, jotka jo muutoinkin ovat ns. syrjäytymisvaarassa. Sellainen saattaa sysätä ei vain aktivoinnin, vaan lopulta koko yhteiskuntajärjestelmän penkalle, tien poskeen ja ojaan asti osan työttömistä tavalla, joka voi olla kohtalokas.

Alustus! Juha Sipilän hallitus on julistanut rakentavansa ”luottamuksen yhteiskuntaa.” Useat suunnitelmat ja ehdotukset hallitusohjelmassa ja hallituksen johdolla toteutetut ratkaisut näyttävät kertovan pikemminkin epäluottamuksesta kansalaisia, ja erityisesti nuoria kohtaan. Aktiivimallin lisääminen nuorisotakuun päälle nuorten työttömien hallinnoinnissa ei rakenna nuorten ja valtiovallan […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Leipäjonossa voi kehittyä kokonaisvaltainen huono-osaisen identiteetti

LUE LISÄÄ
A
Matti Tuomala

Aktiivimallin puolustajien pitäisi päivittää taloustieteen tietämystään

Erityisesti valtiovarainministeriön virkamiesjohto on jo vuosia tulkinnut taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta harhaanjohtavasti.

Alustus! Vuonna 2017 maan hallitus lyhensi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa 100 päivällä ja kiristi sen muita ehtoja. Vuoden 2018 alussa politiikalle jatkoksi otettiin käyttöön ns. aktiivimalli. Siinä korvaus pienenee, ellei työtön ole – lainlaatijoiden tarkoittamassa mielessä – aktiivinen. Lisää muutoksia on […]

LUE LISÄÄ