A
Teija Ahopelto.

Kehityskeskustelut -arviointia, tavoitteita, oppimista ja ennen kaikkea vuorovaikutusta

Miksi kehityskeskustelut koetaan toimimattomiksi?

Kehityskeskustelut täyttävät kalenterit ja jakavat mielipiteitä. Parhaimmillaan kehityskeskustelujen nähdään rakentavan vahvaa pohjaa työssä oppimiselle, kehittymiselle ja viihtymiselle.  Toisaalta kehityskeskustelujen hyödyttömyyttä, ajankäyttöä niihin ja vuorovaikutuksen puutetta kritisoidaan. Joka tapauksessa kehityskeskustelut ovat keskeinen osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta monissa organisaatioissa. Niiden hyödyllisyydestä on olemassa […]

N
Tiina Heikkilä

Työn intensivoituminen on tämän päivän työhyvinvointiriski

A
Joni Ulmanen

Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin

Uudet työosuuskunnat eivät tarjoa automaattisesti työtä tai ole solidaarisia yhteisyrittämisen paikkoja. Ne toimivat kuitenkin turvana freelancer-työn riskejä vastaan ja parantavat etenkin freelancerien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa.

Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]

A
Sanni Tiitinen & Tea Lempiälä

Miksi harhaudumme puheenaiheesta kokouksissa?

Jos ajattelemme, että täsmälliset säännöt sekä omien ja toisten tyypillisten käyttäytymismallien tunteminen varmistavat toimivan yhteistyön, voimme päätyä jäykkiin ja yksinkertaistettuihin toimintatapoihin.

Kokoukset ovat olennainen osa työyhteisöjen arkipäivää ja niissä hoidetaan monia keskeisiä tehtäviä, kuten tehdään suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnasta. Monet työntekijät ja johtajat kuitenkin tunnistavat myös kokousten kääntöpuolen: kallisarvoista työaikaa kuluu eikä mitään konkreettista saada tehtyä. Kokousten onnistuminen tai epäonnistuminen […]

A
Oxana Krutova, Pertti Koistinen & Tapio Nummi

Kaksin kaunihimpi? – Kahden palkansaajan malli työttömyysriskien puskurina

On yllättävää, miten vähän tiedämme siitä, miten kahden palkansaajan työssäkäyntimalli toimii käytännössä ja miten se puskuroi työttömyysriskejä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja talousstrategia rakentuvat miesten ja naisten korkeaan työhön osallistumiseen, joka jatkuu yli koko työiän. Kahden palkansaajan työhön osallistumisen malli on tämän politiikan kulmakivi ja sitä perustellaan monin tekijöin, mutta siihen liittyy myös perusteltuja varauksia. Myönteisiä tekijöitä ovat muun […]

A
Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola ja Satu Ojala.

Työmarkkinat koostuvat joustavista ihmisistä

Työmarkkinat ovat niin tärkeä ja olennainen osa yhteiskuntia ja ihmisten elämää, että sopimista ei voida ajatella kahdenväliseksi ostamiseksi ja myymiseksi.

Vastaamme tässä tekstissä Suomen Yrittäjien Janne Makkulan tällä foorumilla 4.1.2019 kirjoittamaan alustukseen Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa. Mielestämme Makkula ei kyennyt esittämään kolmikannan hylkäämiseksi riittäviä perusteluita. Lisäksi hänen argumenttinsa perustuvat vääriin oletuksiin työmarkkinoiden luonteesta ja ”jäykkyydestä”. Erittelemme kirjoituksessamme työmarkkinoiden ”isoa […]

N
Tiina Heikkilä

Työelämän trendi on polarisaatio, ei yleinen prekarisaatio

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Tietokone on ihmisen apuväline myös tekoälyn aikana

Mitä itseoppiva tekoäly ja koneet tarkoittavat yhteiskunnalle ja työelämälle? – Tietokone on apuväline, vaikka sillä olisi jatkossa käytössään enemmän dataa kuin ihmisen aivojen on mahdollista käsitellä. Päätökset tekee lopulta ihminen. Teknologia voi kasvattaa tuottavuutta ja lisätä työviihtyvyttä jos sitä ei […]

A
Janne Makkula

Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa

Työmarkkinat ovat Suomessa jäykät siksi, että työmarkkinajärjestelmä on keskitetty ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on vain vähän. Lisäksi työlainsäädäntö on monilta osin rajoittavampaa kuin muissa maissa.

Kirjoitus on vastaus Paul Jonker-Hoffrénin, Satu Ojalan ja Markku Sippolan Alustalla julkaistuun tekstiin Kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita. Tutkijoilta unohtunut iso kuva Tampereen yliopiston tutkijat Paul Jonker-Hoffrén, Satu Ojala ja Markku Sippola kirjoittavat alustuksessaan, että kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita, vaan luo […]

A
Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola ja Satu Ojala.

Kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita

Työmarkkinasuhteiden kolmikannan oletettu ”kriisi” ja työmarkkinoiden ”jäykkyys” ovat usein julkisuudessa toistuvia väitteitä. Tyypillistä on, että työmarkkinoiden jäykkyyttä sen tarkemmin kuin kolmikannan kriisiäkään ei spesifioida. Tässä alustuksessa erittelemme Suomen hallituksen ja työmarkkinaosapuolten neuvotteluperinteen juuria suhteessa tämän hetken työmarkkinoiden joustoon. Työmarkkinoita ja […]

LATAA LISÄÄ