A
Petteri Eerola ja Johanna Lammi-Taskula

Kuinka saada isät kotiin?

Vaikka asenteet työelämässä ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana perheystävällisempään suuntaan, isien pitkistä perhevapaista tulisi muodostua luonnollinen ja kyseenalaistamaton osa miesten käytäntöjä työelämässä.

Viime hallituskaudella mönkään mennyttä perhevapaauudistusta yritetään nyt uuden hallituksen voimin uudemman kerran. Läpi 2010-luvun puheissa ollut vapaiden tasavertaisempaan jakamiseen vanhempien välillä tähtäävä ja perheiden moninaisuuden paremmin huomioiva perhevapaauudistus näytti toteutuvan jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta, mutta se kaatui valmistelun […]

LUE LISÄÄ
A
Kati Tikkamäki

Miten oppimisvaikeudet voi ottaa puheeksi työelämässä?

Suomessa on 600 000 työikäistä, joilla perustaidot eivät ole riittäviä. Heillä voi olla puutteita luku-, kirjoitus-, numero-, ongelmanratkaisu- ja/tai kommunikaatio- ja tietotekniikkataidoissa. Perustaidot rakentavat perustan työnteolle, uuden oppimiselle, täysivaltaiselle osallistumiselle sekä vaikuttamiselle.

Digitalisaatio, tekoäly, automaatio ja robotisaatio mullistavat työelämää ja yhteiskuntaa. Ammattitaitovaatimukset ovat myös monella alalla muuttuneet. Alati muuttuvassa työelämässä perustaitojen merkitys on kasvanut ja jatkuva ammatillisen osaamisen kehittämistarve on lisääntynyt. Tiedon käsittely ja tiedon luominen ovat keskeisessä roolissa myös muissa kuin […]

LUE LISÄÄ
A
Susanna Ågren

Työkeskeinen ajattelu ajaa osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle

Yhteiskunnan tulisi tunnistaa paremmin hyvinvoinnin merkitys yksilön yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Jos tulevaisuudessa työelämän muuttuessa työtä riittää yhä harvemmalle, johtuen esimerkiksi työn automatisoitumisesta, hyvinvoinnin takaaminen ainoastaan kokoaikaisen palkkatyön kautta ei ole kestävää hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

OECD:n tuore arviointi Suomen nuorisopolitiikasta suosittelee nuorten työelämäsiirtymien tehostamiseksi nuorten vahvempaa aktivointia ja sanktioiden lisäämistä (OECD 2019, 115). Samaan aikaan uudessa hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan 75 %:n työllisyyttä (Valtioneuvosto 2019, 128;131), pääministeri Antti Rinne puhuu ”chillailun” lopettamisesta (Iltasanomat 19.6.2019) ja SYL:in kannanotto […]

LUE LISÄÄ
A
Teija Ahopelto.

Kehityskeskustelut -arviointia, tavoitteita, oppimista ja ennen kaikkea vuorovaikutusta

Miksi kehityskeskustelut koetaan toimimattomiksi?

Kehityskeskustelut täyttävät kalenterit ja jakavat mielipiteitä. Parhaimmillaan kehityskeskustelujen nähdään rakentavan vahvaa pohjaa työssä oppimiselle, kehittymiselle ja viihtymiselle.  Toisaalta kehityskeskustelujen hyödyttömyyttä, ajankäyttöä niihin ja vuorovaikutuksen puutetta kritisoidaan. Joka tapauksessa kehityskeskustelut ovat keskeinen osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta monissa organisaatioissa. Niiden hyödyllisyydestä on olemassa […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Työn intensivoituminen on tämän päivän työhyvinvointiriski

LUE LISÄÄ
A
Joni Ulmanen

Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin

Uudet työosuuskunnat eivät tarjoa automaattisesti työtä tai ole solidaarisia yhteisyrittämisen paikkoja. Ne toimivat kuitenkin turvana freelancer-työn riskejä vastaan ja parantavat etenkin freelancerien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa.

Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]

LUE LISÄÄ
A
Sanni Tiitinen & Tea Lempiälä

Miksi harhaudumme puheenaiheesta kokouksissa?

Jos ajattelemme, että täsmälliset säännöt sekä omien ja toisten tyypillisten käyttäytymismallien tunteminen varmistavat toimivan yhteistyön, voimme päätyä jäykkiin ja yksinkertaistettuihin toimintatapoihin.

Kokoukset ovat olennainen osa työyhteisöjen arkipäivää ja niissä hoidetaan monia keskeisiä tehtäviä, kuten tehdään suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnasta. Monet työntekijät ja johtajat kuitenkin tunnistavat myös kokousten kääntöpuolen: kallisarvoista työaikaa kuluu eikä mitään konkreettista saada tehtyä. Kokousten onnistuminen tai epäonnistuminen […]

LUE LISÄÄ
A
Oxana Krutova, Pertti Koistinen & Tapio Nummi

Kaksin kaunihimpi? – Kahden palkansaajan malli työttömyysriskien puskurina

On yllättävää, miten vähän tiedämme siitä, miten kahden palkansaajan työssäkäyntimalli toimii käytännössä ja miten se puskuroi työttömyysriskejä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja talousstrategia rakentuvat miesten ja naisten korkeaan työhön osallistumiseen, joka jatkuu yli koko työiän. Kahden palkansaajan työhön osallistumisen malli on tämän politiikan kulmakivi ja sitä perustellaan monin tekijöin, mutta siihen liittyy myös perusteltuja varauksia. Myönteisiä tekijöitä ovat muun […]

LUE LISÄÄ
A
Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola ja Satu Ojala.

Työmarkkinat koostuvat joustavista ihmisistä

Työmarkkinat ovat niin tärkeä ja olennainen osa yhteiskuntia ja ihmisten elämää, että sopimista ei voida ajatella kahdenväliseksi ostamiseksi ja myymiseksi.

Vastaamme tässä tekstissä Suomen Yrittäjien Janne Makkulan tällä foorumilla 4.1.2019 kirjoittamaan alustukseen Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa. Mielestämme Makkula ei kyennyt esittämään kolmikannan hylkäämiseksi riittäviä perusteluita. Lisäksi hänen argumenttinsa perustuvat vääriin oletuksiin työmarkkinoiden luonteesta ja ”jäykkyydestä”. Erittelemme kirjoituksessamme työmarkkinoiden ”isoa […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Työelämän trendi on polarisaatio, ei yleinen prekarisaatio

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ