Työn intensivoituminen on tämän päivän työhyvinvointiriski
LUE LISÄÄ
Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin
Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]
LUE LISÄÄ
Miksi harhaudumme puheenaiheesta kokouksissa?
Kokoukset ovat olennainen osa työyhteisöjen arkipäivää ja niissä hoidetaan monia keskeisiä tehtäviä, kuten tehdään suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnasta. Monet työntekijät ja johtajat kuitenkin tunnistavat myös kokousten kääntöpuolen: kallisarvoista työaikaa kuluu eikä mitään konkreettista saada tehtyä. Kokousten onnistuminen tai epäonnistuminen […]
LUE LISÄÄ
Kaksin kaunihimpi? – Kahden palkansaajan malli työttömyysriskien puskurina
Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja talousstrategia rakentuvat miesten ja naisten korkeaan työhön osallistumiseen, joka jatkuu yli koko työiän. Kahden palkansaajan työhön osallistumisen malli on tämän politiikan kulmakivi ja sitä perustellaan monin tekijöin, mutta siihen liittyy myös perusteltuja varauksia. Myönteisiä tekijöitä ovat muun […]
LUE LISÄÄ
Työmarkkinat koostuvat joustavista ihmisistä
Vastaamme tässä tekstissä Suomen Yrittäjien Janne Makkulan tällä foorumilla 4.1.2019 kirjoittamaan alustukseen Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa. Mielestämme Makkula ei kyennyt esittämään kolmikannan hylkäämiseksi riittäviä perusteluita. Lisäksi hänen argumenttinsa perustuvat vääriin oletuksiin työmarkkinoiden luonteesta ja ”jäykkyydestä”. Erittelemme kirjoituksessamme työmarkkinoiden ”isoa […]
LUE LISÄÄ
Työelämän trendi on polarisaatio, ei yleinen prekarisaatio
LUE LISÄÄ
Podcast: Tietokone on ihmisen apuväline myös tekoälyn aikana
Mitä itseoppiva tekoäly ja koneet tarkoittavat yhteiskunnalle ja työelämälle? – Tietokone on apuväline, vaikka sillä olisi jatkossa käytössään enemmän dataa kuin ihmisen aivojen on mahdollista käsitellä. Päätökset tekee lopulta ihminen. Teknologia voi kasvattaa tuottavuutta ja lisätä työviihtyvyttä jos sitä ei […]
LUE LISÄÄ
Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa
Kirjoitus on vastaus Paul Jonker-Hoffrénin, Satu Ojalan ja Markku Sippolan Alustalla julkaistuun tekstiin Kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita. Tutkijoilta unohtunut iso kuva Tampereen yliopiston tutkijat Paul Jonker-Hoffrén, Satu Ojala ja Markku Sippola kirjoittavat alustuksessaan, että kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita, vaan luo […]
LUE LISÄÄ
Kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita
Työmarkkinasuhteiden kolmikannan oletettu ”kriisi” ja työmarkkinoiden ”jäykkyys” ovat usein julkisuudessa toistuvia väitteitä. Tyypillistä on, että työmarkkinoiden jäykkyyttä sen tarkemmin kuin kolmikannan kriisiäkään ei spesifioida. Tässä alustuksessa erittelemme Suomen hallituksen ja työmarkkinaosapuolten neuvotteluperinteen juuria suhteessa tämän hetken työmarkkinoiden joustoon. Työmarkkinoita ja […]
LUE LISÄÄ
Podcast: Mitä teknologian jatkuva yleistyminen tarkoittaa työnteon autonomialle?
Teknologian käyttäminen kapitalistisissa talousjärjestelmissä on Vidalin mukaan usein johtanut teknologian käyttötapoihin, jotka alentavat työntekijöiden autonomiaa, työprosessin kokonaisuuden tajua ja kaventavat taitoja. Teknologia ei ole syy työtahdin kiristymiselle, vaan sen avulla voi parantaa työprosesseja ja kasvattaa tuottavuutta. Sen käyttäminen ei automaattisesti […]
LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ