A
Tiina Heikkilä

Korona nopeutti rakennemuutosta ja teki siivoustyön näkyväksi

Korona ei nostanut hoitajien arvostusta, koska se oli jo niin korkealla. Pandemia on tehnyt näkyväksi ennen piilotellun siivoustyön turvallisuuskriittisyyden. Harri Melin uskoo, että hoitajilla on mahdollisuus saada palkankorotuksia lähitulevaisuudessa. Siivousalalla näin ei välttämättä ole, ja eroa selittää muun muassa ammatillisen […]

A
Satu Ojala ja Antti Saloniemi

Korona osoitti, että työmarkkinat joustavat ja sosiaalinen jälleenrakentaminen on tarpeen

Koronakriisin oloissa olennaista on huomata, että jo ennen kriisiä samat joustavimmissa ja hauraimmissa työmarkkina-asemissa olevat palkansaajat kärsivät kriisistä eniten.

Julkisessa keskustelussa väite suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyydestä on saanut hegemonisen aseman. Jäykkyyttä halutaan vähentää lisäämällä paikallista sopimista. Alimmista palkoista tulisi työnantajien mukaan voida sopia nykyisen työehtosopimusjärjestelmän ja yleissitovuuden kahlitsematta. Lisäksi monet työnantajien edustajat haluavat purkaa työehtosopimusten yleissitovuuden. Viimeksi paikallista sopimista – […]

A
Harri Melin

Etätyö uutena normaalina?

Suuri osa suomalaisia palkansaajia on ollut etätyössä viimeksi kuluneen kuukauden, ja näillä näkyminen etätyöt jatkuvat ainakin toukokuun puoliväliin asti.

Suuri osa suomalaisia palkansaajia on ollut etätyössä viimeksi kuluneen kuukauden, ja näillä näkymin etätyöt jatkuvat ainakin toukokuun puoliväliin asti. Koulut ja muut oppilaitokset ovat opetelleet uusia opetuksen ja oppimisen tapoja, on todennäköistä, että verkko-opiskelu jatkuu koko kevään. Sellaiset työpaikat, joilla […]

A
 Mia Tammelin & Arja Haapakorpi

Kestävä työelämä: ilkeät ongelmat vaativat järjestelmien uudistumista

Kestävyyden tulisi olla eri yhteiskunnallisten järjestelmien kantava periaate.

Työelämä ei ole tasa-arvoista. Epätasa-arvo osuu haavoittuvassa asemassa olevien arkeen, kuten ruokalähettien työhön (HS 29.1.2020). Ohjaaja Ken Loach on vienyt lähettityön dystopian tasolle elokuvassaan ”Kiitos tilauksestanne”. Ruokalähettien arjessa tiivistyy työn tekemisen ehtojen moninainen kovuus ja kestämättömyys, joka haurastuttaa työelämässä pärjäämistä. […]

E
Arseniy Svynarenko and Mikko Perkiö

Taxi platforms respond to COVID-19 

SARS-COVID-19 has significantly slowed  down economies and stalled life in many cities across the globe. This hits very badly millions of taxi-drivers, among them Uber and other platform drivers whose social rights and security are least protected. The platforms react […]

A
Harri Melin

Keitä ovat yksinyrittäjät?

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aina merkittävin yritystoiminnassa tapahtunut rakenteellinen muutos on ollut yksinyrittäjien määrän kasvu.

Yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kaikista yrityksistä (ks. Taulukko 1.) yksinyrittäjiä oli vuonna 2018 noin puolet ja koko työvoimasta yksinyrittäjien osuus oli noin 8% eli yli 200 000 henkilöä. Yksinyrittäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Heitä työskentelee kaikilla talouden lohkoilla […]

E
Tiina Heikkilä (translation by Salli Hakola)

The future of work is not precarization but polarization

Work is always undergoing changes; the big turning point currently is polarization, the ever-growing divide between people in the labor market. Precarization is not actually the prevailing phenomenon, and, in fact, most workers remain in stable, full-time jobs. Polarization means […]

A
Saara Ala-Luopa

Tekoäly työmarkkinoilla – spekulaatiosta konkretiaan

Vastuu teknologian kehityksestä ja teknologian tekemistä päätöksistä on aina ihmisellä, joten me voimme myös vaikuttaa siihen, miten ja miksi teknologiaa käytämme – ja miten rakentaa parasta mahdollista ja eettisesti kestävää yhteistyötä ihmisen ja tekoälyteknologioiden välille.

Tekoälyteknologioiden työelämää mullistavista vaikutuksista puhutaan paljon, eikä suotta: ennustetaanhan käsillä olevan neljäs teollinen vallankumous. Kuten tyypillistä nousevien teknologioiden kohdalla, keskustelu on kaukaista, tulevaisuutta spekuloivaa ja värittynyttä riippuen puhujan asenteista ja odotuksista tuntematonta kohtaan. Tällöin unohtuu helposti, miten tekoälysovellukset jo parhaillaan […]

A
Petteri Eerola ja Johanna Lammi-Taskula

Kuinka saada isät kotiin?

Vaikka asenteet työelämässä ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana perheystävällisempään suuntaan, isien pitkistä perhevapaista tulisi muodostua luonnollinen ja kyseenalaistamaton osa miesten käytäntöjä työelämässä.

Viime hallituskaudella mönkään mennyttä perhevapaauudistusta yritetään nyt uuden hallituksen voimin uudemman kerran. Läpi 2010-luvun puheissa ollut vapaiden tasavertaisempaan jakamiseen vanhempien välillä tähtäävä ja perheiden moninaisuuden paremmin huomioiva perhevapaauudistus näytti toteutuvan jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta, mutta se kaatui valmistelun […]

A
Kati Tikkamäki

Miten oppimisvaikeudet voi ottaa puheeksi työelämässä?

Suomessa on 600 000 työikäistä, joilla perustaidot eivät ole riittäviä. Heillä voi olla puutteita luku-, kirjoitus-, numero-, ongelmanratkaisu- ja/tai kommunikaatio- ja tietotekniikkataidoissa. Perustaidot rakentavat perustan työnteolle, uuden oppimiselle, täysivaltaiselle osallistumiselle sekä vaikuttamiselle.

Digitalisaatio, tekoäly, automaatio ja robotisaatio mullistavat työelämää ja yhteiskuntaa. Ammattitaitovaatimukset ovat myös monella alalla muuttuneet. Alati muuttuvassa työelämässä perustaitojen merkitys on kasvanut ja jatkuva ammatillisen osaamisen kehittämistarve on lisääntynyt. Tiedon käsittely ja tiedon luominen ovat keskeisessä roolissa myös muissa kuin […]

LATAA LISÄÄ