Work is always undergoing changes; the big turning point currently is polarization, the ever-growing divide between people in the labor market. Precarization is not actually the prevailing phenomenon, and, in fact, most workers remain in stable, full-time jobs. Polarization means […]
READ MORE
Tekoälyteknologioiden työelämää mullistavista vaikutuksista puhutaan paljon, eikä suotta: ennustetaanhan käsillä olevan neljäs teollinen vallankumous. Kuten tyypillistä nousevien teknologioiden kohdalla, keskustelu on kaukaista, tulevaisuutta spekuloivaa ja värittynyttä riippuen puhujan asenteista ja odotuksista tuntematonta kohtaan. Tällöin unohtuu helposti, miten tekoälysovellukset jo parhaillaan […]
LUE LISÄÄ
Viime hallituskaudella mönkään mennyttä perhevapaauudistusta yritetään nyt uuden hallituksen voimin uudemman kerran. Läpi 2010-luvun puheissa ollut vapaiden tasavertaisempaan jakamiseen vanhempien välillä tähtäävä ja perheiden moninaisuuden paremmin huomioiva perhevapaauudistus näytti toteutuvan jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta, mutta se kaatui valmistelun […]
LUE LISÄÄ
Digitalisaatio, tekoäly, automaatio ja robotisaatio mullistavat työelämää ja yhteiskuntaa. Ammattitaitovaatimukset ovat myös monella alalla muuttuneet. Alati muuttuvassa työelämässä perustaitojen merkitys on kasvanut ja jatkuva ammatillisen osaamisen kehittämistarve on lisääntynyt. Tiedon käsittely ja tiedon luominen ovat keskeisessä roolissa myös muissa kuin […]
LUE LISÄÄ
OECD:n tuore arviointi Suomen nuorisopolitiikasta suosittelee nuorten työelämäsiirtymien tehostamiseksi nuorten vahvempaa aktivointia ja sanktioiden lisäämistä (OECD 2019, 115). Samaan aikaan uudessa hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan 75 %:n työllisyyttä (Valtioneuvosto 2019, 128;131), pääministeri Antti Rinne puhuu ”chillailun” lopettamisesta (Iltasanomat 19.6.2019) ja SYL:in kannanotto […]
LUE LISÄÄ
Kehityskeskustelut täyttävät kalenterit ja jakavat mielipiteitä. Parhaimmillaan kehityskeskustelujen nähdään rakentavan vahvaa pohjaa työssä oppimiselle, kehittymiselle ja viihtymiselle. Toisaalta kehityskeskustelujen hyödyttömyyttä, ajankäyttöä niihin ja vuorovaikutuksen puutetta kritisoidaan. Joka tapauksessa kehityskeskustelut ovat keskeinen osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta monissa organisaatioissa. Niiden hyödyllisyydestä on olemassa […]
LUE LISÄÄ
LUE LISÄÄ
Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]
LUE LISÄÄ
Kokoukset ovat olennainen osa työyhteisöjen arkipäivää ja niissä hoidetaan monia keskeisiä tehtäviä, kuten tehdään suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnasta. Monet työntekijät ja johtajat kuitenkin tunnistavat myös kokousten kääntöpuolen: kallisarvoista työaikaa kuluu eikä mitään konkreettista saada tehtyä. Kokousten onnistuminen tai epäonnistuminen […]
LUE LISÄÄ
Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja talousstrategia rakentuvat miesten ja naisten korkeaan työhön osallistumiseen, joka jatkuu yli koko työiän. Kahden palkansaajan työhön osallistumisen malli on tämän politiikan kulmakivi ja sitä perustellaan monin tekijöin, mutta siihen liittyy myös perusteltuja varauksia. Myönteisiä tekijöitä ovat muun […]
LUE LISÄÄ
