A
Harri Melin

Keitä ovat yksinyrittäjät?

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aina merkittävin yritystoiminnassa tapahtunut rakenteellinen muutos on ollut yksinyrittäjien määrän kasvu.

Yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kaikista yrityksistä (ks. Taulukko 1.) yksinyrittäjiä oli vuonna 2018 noin puolet ja koko työvoimasta yksinyrittäjien osuus oli noin 8% eli yli 200 000 henkilöä. Yksinyrittäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Heitä työskentelee kaikilla talouden lohkoilla […]

E
Tiina Heikkilä (translation by Salli Hakola)

The future of work is not precarization but polarization

Work is always undergoing changes; the big turning point currently is polarization, the ever-growing divide between people in the labor market. Precarization is not actually the prevailing phenomenon, and, in fact, most workers remain in stable, full-time jobs. Polarization means […]

A
Saara Ala-Luopa

Tekoäly työmarkkinoilla – spekulaatiosta konkretiaan

Vastuu teknologian kehityksestä ja teknologian tekemistä päätöksistä on aina ihmisellä, joten me voimme myös vaikuttaa siihen, miten ja miksi teknologiaa käytämme – ja miten rakentaa parasta mahdollista ja eettisesti kestävää yhteistyötä ihmisen ja tekoälyteknologioiden välille.

Tekoälyteknologioiden työelämää mullistavista vaikutuksista puhutaan paljon, eikä suotta: ennustetaanhan käsillä olevan neljäs teollinen vallankumous. Kuten tyypillistä nousevien teknologioiden kohdalla, keskustelu on kaukaista, tulevaisuutta spekuloivaa ja värittynyttä riippuen puhujan asenteista ja odotuksista tuntematonta kohtaan. Tällöin unohtuu helposti, miten tekoälysovellukset jo parhaillaan […]

A
Petteri Eerola ja Johanna Lammi-Taskula

Kuinka saada isät kotiin?

Vaikka asenteet työelämässä ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana perheystävällisempään suuntaan, isien pitkistä perhevapaista tulisi muodostua luonnollinen ja kyseenalaistamaton osa miesten käytäntöjä työelämässä.

Viime hallituskaudella mönkään mennyttä perhevapaauudistusta yritetään nyt uuden hallituksen voimin uudemman kerran. Läpi 2010-luvun puheissa ollut vapaiden tasavertaisempaan jakamiseen vanhempien välillä tähtäävä ja perheiden moninaisuuden paremmin huomioiva perhevapaauudistus näytti toteutuvan jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta, mutta se kaatui valmistelun […]

A
Kati Tikkamäki

Miten oppimisvaikeudet voi ottaa puheeksi työelämässä?

Suomessa on 600 000 työikäistä, joilla perustaidot eivät ole riittäviä. Heillä voi olla puutteita luku-, kirjoitus-, numero-, ongelmanratkaisu- ja/tai kommunikaatio- ja tietotekniikkataidoissa. Perustaidot rakentavat perustan työnteolle, uuden oppimiselle, täysivaltaiselle osallistumiselle sekä vaikuttamiselle.

Digitalisaatio, tekoäly, automaatio ja robotisaatio mullistavat työelämää ja yhteiskuntaa. Ammattitaitovaatimukset ovat myös monella alalla muuttuneet. Alati muuttuvassa työelämässä perustaitojen merkitys on kasvanut ja jatkuva ammatillisen osaamisen kehittämistarve on lisääntynyt. Tiedon käsittely ja tiedon luominen ovat keskeisessä roolissa myös muissa kuin […]

A
Susanna Ågren

Työkeskeinen ajattelu ajaa osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle

Yhteiskunnan tulisi tunnistaa paremmin hyvinvoinnin merkitys yksilön yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Jos tulevaisuudessa työelämän muuttuessa työtä riittää yhä harvemmalle, johtuen esimerkiksi työn automatisoitumisesta, hyvinvoinnin takaaminen ainoastaan kokoaikaisen palkkatyön kautta ei ole kestävää hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

OECD:n tuore arviointi Suomen nuorisopolitiikasta suosittelee nuorten työelämäsiirtymien tehostamiseksi nuorten vahvempaa aktivointia ja sanktioiden lisäämistä (OECD 2019, 115). Samaan aikaan uudessa hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan 75 %:n työllisyyttä (Valtioneuvosto 2019, 128;131), pääministeri Antti Rinne puhuu ”chillailun” lopettamisesta (Iltasanomat 19.6.2019) ja SYL:in kannanotto […]

A
Teija Ahopelto.

Kehityskeskustelut -arviointia, tavoitteita, oppimista ja ennen kaikkea vuorovaikutusta

Miksi kehityskeskustelut koetaan toimimattomiksi?

Kehityskeskustelut täyttävät kalenterit ja jakavat mielipiteitä. Parhaimmillaan kehityskeskustelujen nähdään rakentavan vahvaa pohjaa työssä oppimiselle, kehittymiselle ja viihtymiselle.  Toisaalta kehityskeskustelujen hyödyttömyyttä, ajankäyttöä niihin ja vuorovaikutuksen puutetta kritisoidaan. Joka tapauksessa kehityskeskustelut ovat keskeinen osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta monissa organisaatioissa. Niiden hyödyllisyydestä on olemassa […]

N
Tiina Heikkilä

Työn intensivoituminen on tämän päivän työhyvinvointiriski

A
Joni Ulmanen

Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin

Uudet työosuuskunnat eivät tarjoa automaattisesti työtä tai ole solidaarisia yhteisyrittämisen paikkoja. Ne toimivat kuitenkin turvana freelancer-työn riskejä vastaan ja parantavat etenkin freelancerien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa.

Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]

A
Sanni Tiitinen & Tea Lempiälä

Miksi harhaudumme puheenaiheesta kokouksissa?

Jos ajattelemme, että täsmälliset säännöt sekä omien ja toisten tyypillisten käyttäytymismallien tunteminen varmistavat toimivan yhteistyön, voimme päätyä jäykkiin ja yksinkertaistettuihin toimintatapoihin.

Kokoukset ovat olennainen osa työyhteisöjen arkipäivää ja niissä hoidetaan monia keskeisiä tehtäviä, kuten tehdään suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnasta. Monet työntekijät ja johtajat kuitenkin tunnistavat myös kokousten kääntöpuolen: kallisarvoista työaikaa kuluu eikä mitään konkreettista saada tehtyä. Kokousten onnistuminen tai epäonnistuminen […]

LATAA LISÄÄ