A
Renne Pesonen

Arkijärki on opittu taito

Pitkälti samalla tavalla kuin opimme meille tärkeitä ympäristön säännönmukaisuuksia, rutiineja, ja monimutkaisia taitoja, opimme myös sosiaalisia käytäntöjä.

Teksti perustuu Renne Pesosen väitöstilaisuudessa 17. 8. 2019 pitämään lektioon. Väitöskirjaan voi tutustua täällä. Sekä filosofisessa tieto-opissa että kognitiivisessa psykologiassa on perinteisesti tehty ero tietoisen, kielellisesti ilmaistavan faktatiedon sekä käytännön taitoihin liittyvän piilevän tietotaidon välille. Käsitteellisen ymmärtämisen ja järjenkäytön on […]

P
Tiina Heikkilä

Onko tekoäly palvonnan kohde, orja vai kumppani? Äänessä Arto Laitinen ja Kaisa Väänänen

  Tekoälyn yhteiskunnallinen merkitys kasvaa kovaa vauhtia. Koska tekoälyt kehittyvät ihmisen tunteita ja toimintaa tunnistaviksi, on teknologian kehittäjien otettava työhönsä yhteiskunnallinen ja ihmiskeskeinen ote. Myöskään järjenkäyttöä, julkista keskustelua tai yhteiskuntamme eettisiä kysymyksiä ei voi kokonaisvaltaisesti pohtia ajankohtaisesti, ellei huomioi tekoälyn […]

N
Alusta

Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Tietokone on ihmisen apuväline myös tekoälyn aikana

Mitä itseoppiva tekoäly ja koneet tarkoittavat yhteiskunnalle ja työelämälle? – Tietokone on apuväline, vaikka sillä olisi jatkossa käytössään enemmän dataa kuin ihmisen aivojen on mahdollista käsitellä. Päätökset tekee lopulta ihminen. Teknologia voi kasvattaa tuottavuutta ja lisätä työviihtyvyttä jos sitä ei […]

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Mitä teknologian jatkuva yleistyminen tarkoittaa työnteon autonomialle? 

Teknologian käyttäminen kapitalistisissa talousjärjestelmissä on Vidalin mukaan usein johtanut teknologian käyttötapoihin, jotka alentavat työntekijöiden autonomiaa, työprosessin kokonaisuuden tajua ja kaventavat taitoja. Teknologia ei ole syy työtahdin kiristymiselle, vaan sen avulla voi parantaa työprosesseja ja kasvattaa tuottavuutta. Sen käyttäminen ei automaattisesti […]

A
Tuomo Särkikoski

Karkaako kone?

Itseohjaavien autojen, valtamerialusten tai lentokoneiden päästäminen valloilleen ei voi enää perustua pelkän teknisen suorituskyvyn varaan.

Ensimmäiset käytännössä hyödylliset teollisuusrobotit otettiin käyttöön autotehtaissa 1960-luvun alussa. Palveluroboteista alettiin yleisemmin puhua siinä vaiheessa, joskus 1970-luvulla, kun ohjelmoitavan tietokoneen ohjaamia laitteita, työkaluja tai työkoneita eli niin sanottuja manipulaattoreita alettiin käyttää myös tehtaiden tuotantolinjojen ulkopuolella. Keskeinen erottelu tehdas- ja kenttärobotiikan […]

A
Tiina Heikkilä

Datan kerääminen uhkaa vapautta, ellemme ole valppaita

Datan hallinnan keskittyminen luo olosuhteet ennennäkemättömien valtakeskittymien syntymiselle. Silti lainsäätäjät eivät ole heränneet datan keräämisen ongelmiin, sanoo mediatutkija Nick Couldry. – EU:n tietosuoja-asetus GDPR sanoo ääneen, että datan kerääminen ei ole luonnollista, ja keräämistä on syytä kontrolloida. Laki on vasta yhteiskunnan […]

A
Esko Harni

Koneet jotka on suunniteltu muuttamaan ihminen – tutkimusala joka lupaa mullistaa ihmiselämän

”Captology on tutkimuksen ala, joka pyrkii kartoittamaan kuinka tietotekniikan ja psykologisen tiedon avulla voidaan vaikuttaa ihmisten tunteisiin, käyttäytymiseen ja ajatteluun. Sen ytimessä on suostuttelun käsite.” Alustus! Mikä yhdistää lasten hyvinvoinnin, maailmanrauhan saavuttamisen 30 vuoden kuluttua, psykologisen tiedon, sosiaalisen median ja […]

A
Siina Raskulla

Oikeuskone, osa 2: tekoäly ja moraali

kuva: Siina Raskulla Creative Commons. ”Somessa jaetut rangaistukset muistuttavat modernia oikeusvaltiota edeltäneiden yhteisöjen tapaa jakaa oikeutta, jonka tavoitteena ei niinkään ole totuuden löytäminen vaan moraalikäsitysten ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, toisinaan koston ja pelottelun keinoin. Someoikeus on arkaaista oikeutta, eräänlaista modernia arkaismia: […]