A
Harri Melin

Suomi on edelleen luokkayhteiskunta

Suomi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa luokka-asema määrittää yksilöiden ja perheiden elämän ehtoja, ja jossa koulutus, uhka joutua työttömäksi tai tulot jakaantuvat pitkälti luokka-aseman mukaan.

Suomessa keskustellaan vilkkaasti eriarvoisuudesta. Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuussa 2018 pääministeri Juha Sipilän asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Siinä eriarvoisuus määritellään laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin yhdistyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä. […]

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Mitä teknologian jatkuva yleistyminen tarkoittaa työnteon autonomialle? 

Teknologian käyttäminen kapitalistisissa talousjärjestelmissä on Vidalin mukaan usein johtanut teknologian käyttötapoihin, jotka alentavat työntekijöiden autonomiaa, työprosessin kokonaisuuden tajua ja kaventavat taitoja. Teknologia ei ole syy työtahdin kiristymiselle, vaan sen avulla voi parantaa työprosesseja ja kasvattaa tuottavuutta. Sen käyttäminen ei automaattisesti […]

A
Petro Leinonen

Marxille tulevaisuus ei ollut ennalta määrätty

Marxille sosialismi ei merkinnyt samaa kuin tuotantovoimien kehittyminen. Hänen muistiinpanonsa osoittavat, että hän pohti ekologisia kysymyksiä huomattavan paljon, tosin oman aikakautensa asettamissa rajoissa.

PL: Luentosi otsikko oli ‘Marx on the dialectical role of capitalism’. Mitä kapitalismin dialektinen rooli tai funktio tarkoittaa? MM: Marx väitti, että uuden muodostumassa olevan yhteiskunnan elementit kypsyivät kapitalismissa, joka kehitti tuotannon materiaalisia edellytyksiä ja yhteiskunnallista työnjakoa[1]. Koko Marxin tuotannossa […]

N
Tiina Heikkilä

Hyvinvointivaltion ja sen vaihtoehtojen historiallisia juuria voi ymmärtää, kun tutustuu Hegeliin

A
Harri Melin

Marx on tänään ajankohtaisempi kuin elinaikanaan ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneen tulisi tuntea Marxin tulokset

”Marxille keskeisintä oli kritiikki. Pääoman alaotsikko on poliittisen taloustieteen kritiikki, tai kuten suomennoksessa sanotaan kansantaloustieteen arvostelua. Kriittinen ajattelu auttaa kumoamaan tai tarkentamaan tieteen alan tuloksia sisältä päin. Kritiikin avulla voidaan löytää suuntauksen omat ristiriidat ja heikkoudet. Taloustieteen suhteen Marx oli […]

N
Tiina Heikkilä

Marx on ajankohtainen, koska maailmantalous kasvaa, mutta kasvu jakautuu epätasaisesti

A
Oskari Jokinen

Marx, lama ja voiton suhdeluvun laskutendenssi

Donald’s – Champs Elyses. Creative Commons. Cropped from original. ”1930-luvun lamassa ja 2000-luvun talouskriisissä vellottiin ja on vellottu vuosikaudet ilman, että markkinat ovat korjanneet itseään. Niin 1930-luvulla kuin 2000-luvun talouskriisissä on tarvittu valtion interventiota. 1930-luvun Yhdysvalloissa oli […]

A
Tuomas Lahtinen

Työn käsite marxilaisessa teoriassa ja sen ympäristöeettiset implikaatiot

”Marxin teesi ihmisen ja luonnon ykseydestä ei johda kaiken luonnon muuttamiseen artefakteiksi, kun käsitämme työn käsitteen kattavan myös työn, jolla ei ole suoraa materiaalista tuotetta.” Alustus! Otan alustuksessani kantaa 1980-luvun alussa Environmental Ethics -julkaisussa Donald […]

A
Matti Kortesoja

Althusser ja paluu Marxiin

”Dialéctica”, Rolando Astarita (Creative Commons). ”Viisikymmentä vuotta sitten Maspero pienkustantamon teoria -sarjassa, jonka johtajana Althusser toimi, julkaistiin ”Marxin puolesta” ja ”Pääomaa lukiessa” -teokset, joiden piti rajoittua vain pienen piirin luettavaksi. Toisin kuitenkin kävi. Kirjat myivät seuraavien vuosien aikana yli satatuhatta […]

A
Petro Leinonen

Suomalaiset itsensä työllistäjät luokkatutkimuksen kohteena

Suurten yrittäjien vaatiessa palkkojen polkemista ja työajan pidentämistä pienyrittäjät tarvitsisivat mahdollisuuksia vähentää työtaakkojaan, ja mahdollisuuksia tulla toimeen vailla uhkana kummittelevaa velkakierrettä.” Alustus! Itsensä työllistäjät muodostavat ristiriitaisen […]