A
Tiina Heikkilä

Koronaväsymys haastaa kaikki, mutta enemmistö pärjää hyvin

Asiat ovat korona-aikaan hyvin, jos on ihmissuhteita, joita hoitaa. Etävastaanotot ja etäsosiaalisuus ovat kehittyneet, mutta ne suosivat valmiiksi pystyviä ja hyvinvoivia. Mielenterveyspalveluiden perään pitää katsoa nyt, jotta 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Keskustelemassa sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola ja koronapandemian vaikutuksia terapia- ja neuvontatyöhön tutkinut Marjo Kolehmainen.

Alusta julkaisee koko keskustelun litteroituna uuden saavutettavuuslain vaatimusten täyttämiseksi. Katso muut Seurannassa-jaksot sarjan kotisivulta. TIINA HEIKKILÄ: Tervetuloa taas Seurannassa-sarjan pariin. Minä olen Tiina Heikkilä, olen Alusta-verkkojulkaisun toimittaja. Seurannassa on Alusta-verkkojulkaisun ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteisprojekti, jossa haastatellaan tai minä haastattelen asiantuntijoita […]

A
Tiina Heikkilä

Korona ja konfliktit kodeissa

Keskustelemassa lasten kaltoinkohtelua tutkinut Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilainen ja perheväkivaltaa tutkinut Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Marita Husso.

Millaisia kyteneitä konflikteja eristys laukaisi, ja mitä jo tapahtuvaa tilanne toi näkyviin? Koronarajoitukset sulkivat perheet koteihin, ja toisilla oli rankempaa kuin toisilla. Millaisia kyteneitä konflikteja eritys laukaisi, ja mitä jo tapahtuvaa tilanne toi näkyviin? Miten ongelmia voi ehkäistä syksyllä? Mitkä […]

N
Tiina Heikkilä

Oikeusvaltio ja terveysturvallisuus koronapandemiassa – joko-tai vai sekä-että?

A
Tuuli Turja

Korona-uutisten huolihakuilu – eräs aikamme addiktioista

Huolihakuilija tulee lopulta osaksi ongelmaa jakaessaan shokkiuutisia eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

Koronapandemiasta on seurannut kaksi kiinnostavalla tavalla vastakkaista some-ilmiötä: koronauutisväsymys ja huolihakuilu. Uutisväsymys viittaa sosiaalisen median ja uutisten välttelyyn tilanteessa, jossa henkilö kokee, että tietoa tulee jo liiaksi asti (Lee ym., 2016). Huolihakuilu sen sijaan tarkoittaa sitä, kuinka netin käyttäjä nimenomaan […]

A
Nina Kilkku

Koronapandemia nosti esiin mielenterveyden merkityksen yhteiskunnalle

Kansainvälinen tutkimus osoittaa pandemian aiheuttaneen jo nyt muutoksia mielenterveydessämme.

Koronapandemia on muuttanut ihmisten arkea ja yhteiskuntaa monin tavoin. Samalla tilanne on haastanut monien alojen kykyä vastata muutoksiin. Mielenterveydestä, sitä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä sekä mielenterveysongelmista on pandemian myötä tultu entistä tietoisemmiksi. Mediassa on levitetty laajasti tutkittua ja kokemuksellista tietoa […]

A
Tiina Heikkilä

Seurannassa: koronatyön sankarit ja korona-ajan Suomi oikeusvaltiona

Kumpi nousi Suomessa keskeisemmäksi koronapandemian hallinnassa, yksilön oikeudet vai kansanterveys, ja mikä koronapandemia kertoi suhteestamme yksilön oikeuksiin ja yhteiseen turvallisuuteen?

Koronaviruksen seuraukset muuttavat maailmaa ja Suomea. Pandemian kanssa tasapainoilu haastaa hyvinvointivaltion ja maailmanpolitiikan normaalin. Viruksen välttely loi yksinäisyyttä, mutta myös uudenlaista sosiaalisuutta. Muuttuuko verkostoitunut maailma, ja voiko pandemiasta oppia? Pärjäsikö Suomi oikeusvaltiona? Mitä pandemia kertoi ikäihmisten asemasta, entä perheen yhteiskunnallisesta […]

P
Tiina Heikkilä

Voiko pandemia muuttaa suhdettamme yhteisvastuuseen?

Pandemian hallinnasta ja vastuunjaosta keskustelevat sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja FT, moraalifilosofian tutkija Lauri Lahikainen. Voiko yhteiskunnan ja yksilön vastuuta erottaa toisistaan ylipäätään tai erityisesti pandemian uhatessa? Kyllä ja ei, vastaavat Häikiö ja Lahikainen. Esimerkiksi esimerkin näyttäminen on yksilön toimintaa, […]

N
Tiina Heikkilä

Jos koronarajoitukset viestitään huonosti, voi syntyä eripuraa sukupolvien välille

A
Matti Kortesoja

Koronavilkku banaalin valvonnan välineenä

Toisin kuin kurivalta, biovalta ei kohdistu vain yhteisön ulkopuolisiin yksilöihin, vaan koko väestöön. Biovalta pyrkii sääntelemään väestöä erilaisilla yksilön vastuuta ja itsesääntelyä korostavilla toimenpidesuosituksilla, mistä Koronavilkku on ajankohtainen esimerkki.

99 % suomalaisista autoilijoista ilmoittaa kyselytutkimuksissa huolehtivansa liikenneturvallisuudesta (Liikenneturva 2012). Mittaukset kuitenkin osoittavat, että vain 84 % autoilijoista käyttää vilkkua kääntyessään (Liikenneturva 2018). Kyselyjen mukaan 61 % ilmoittaa joutuneensa vaaratilanteeseen, kun autoilija ei ole antanut suuntamerkkiä (Liikenneturva 2019). Tuuli Turjan […]

A
Ritva Nätkin ja Hannele Forsberg

Korona-aika: perhe ja valtio huolenpitokriisejä ratkaisemassa

Keväällä 2020 suomalaiset kokivat runsaan 2 kuukauden mittaisen poikkeustilan, jossa monet yhteiskunnalliset toiminnot ja palvelut laitettiin tauolle ja ihmiset olivat todellakin perheensä varassa. Odottamaton ja äkillinen yhteiskunnallinen kriisitilanne toi näkyviin kiinnostavia seikkoja perheen oletetusta kriisivalmiudesta.

Perhe nähdään usein ratkaisuna kriiseihin. Etsitään, löytyisikö perheestä tuki ja turva tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset rakenteet murtuvat tai ovat uhan alla. Äskettäin valtiovarainmisterin tehtäviin astunut Matti Vanhanen pyysi perhettä ja lähiyhteisöä apuun koronakriisiin liittyvän valtion ennätyksellisen velkaantumisen hoitoon: ”Pitää rohkaista niitä, […]

LATAA LISÄÄ