A
Tiina Heikkilä

Seurannassa: koronatyön sankarit ja korona-ajan Suomi oikeusvaltiona

Kumpi nousi Suomessa keskeisemmäksi koronapandemian hallinnassa, yksilön oikeudet vai kansanterveys, ja mikä koronapandemia kertoi suhteestamme yksilön oikeuksiin ja yhteiseen turvallisuuteen?

Koronaviruksen seuraukset muuttavat maailmaa ja Suomea. Pandemian kanssa tasapainoilu haastaa hyvinvointivaltion ja maailmanpolitiikan normaalin. Viruksen välttely loi yksinäisyyttä, mutta myös uudenlaista sosiaalisuutta. Muuttuuko verkostoitunut maailma, ja voiko pandemiasta oppia? Pärjäsikö Suomi oikeusvaltiona? Mitä pandemia kertoi ikäihmisten asemasta, entä perheen yhteiskunnallisesta […]

P
Tiina Heikkilä

Voiko pandemia muuttaa suhdettamme yhteisvastuuseen?

Pandemian hallinnasta ja vastuunjaosta keskustelevat sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja FT, moraalifilosofian tutkija Lauri Lahikainen. Voiko yhteiskunnan ja yksilön vastuuta erottaa toisistaan ylipäätään tai erityisesti pandemian uhatessa? Kyllä ja ei, vastaavat Häikiö ja Lahikainen. Esimerkiksi esimerkin näyttäminen on yksilön toimintaa, […]

N
Tiina Heikkilä

Jos koronarajoitukset viestitään huonosti, voi syntyä eripuraa sukupolvien välille

A
Matti Kortesoja

Koronavilkku banaalin valvonnan välineenä

Toisin kuin kurivalta, biovalta ei kohdistu vain yhteisön ulkopuolisiin yksilöihin, vaan koko väestöön. Biovalta pyrkii sääntelemään väestöä erilaisilla yksilön vastuuta ja itsesääntelyä korostavilla toimenpidesuosituksilla, mistä Koronavilkku on ajankohtainen esimerkki.

99 % suomalaisista autoilijoista ilmoittaa kyselytutkimuksissa huolehtivansa liikenneturvallisuudesta (Liikenneturva 2012). Mittaukset kuitenkin osoittavat, että vain 84 % autoilijoista käyttää vilkkua kääntyessään (Liikenneturva 2018). Kyselyjen mukaan 61 % ilmoittaa joutuneensa vaaratilanteeseen, kun autoilija ei ole antanut suuntamerkkiä (Liikenneturva 2019). Tuuli Turjan […]

A
Ritva Nätkin ja Hannele Forsberg

Korona-aika: perhe ja valtio huolenpitokriisejä ratkaisemassa

Keväällä 2020 suomalaiset kokivat runsaan 2 kuukauden mittaisen poikkeustilan, jossa monet yhteiskunnalliset toiminnot ja palvelut laitettiin tauolle ja ihmiset olivat todellakin perheensä varassa. Odottamaton ja äkillinen yhteiskunnallinen kriisitilanne toi näkyviin kiinnostavia seikkoja perheen oletetusta kriisivalmiudesta.

Perhe nähdään usein ratkaisuna kriiseihin. Etsitään, löytyisikö perheestä tuki ja turva tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset rakenteet murtuvat tai ovat uhan alla. Äskettäin valtiovarainmisterin tehtäviin astunut Matti Vanhanen pyysi perhettä ja lähiyhteisöä apuun koronakriisiin liittyvän valtion ennätyksellisen velkaantumisen hoitoon: ”Pitää rohkaista niitä, […]

E
Rebecca Boden

Coronavirus shows university funding models need resilience

Whilst the higher education model in Finland is still differs somewhat from the global trends, it is moving fast in the same direction. Hence, the fault lines exposed abroad yield valuable lessons for Finland and should, I argue, cause some […]

P
Tiina Heikkilä

Salla Atkins ja Meri Koivusalo: Pandemia yllätti, opimmeko mitään? Tallenne keskustelusta

Koronakriisi ei yllättänyt kansanterveystieteilijöitä, mutta se yllätti yhteiskunnan. Miten tulevaisuuden pandemioita voi hallita, ja voiko vastaavan terveyskriisin estää nykyisenlaisessa maailmassa? Globaalin terveyden apulaisprofessori tutkija Salla Atkins ja kansainvälisen terveyspolitiikan professori, lääkäri Meri Koivusalo keskustelivat pandemioista oppimisesta Seurannassa-keskustelusarjassa. Epidemia on haaste […]

P
Tiina Heikkilä

Piia Jallinoja ja Maria Mäkelä: tallenne Korona ja tarinat-keskustelusta

Ovatko yksilökeskeiset selviytymistarinat hyödyllisiä yhteiskunnallisessa pandemiakriisissä, entä sotavertaukset? Voiko korona opettaa “hyvästä elämästä”? Millaisia potilaskertomuksia koronasta kärsivistä ihmisistä ja yhteiskunnasta kerrottiin ja oliko niissä järkeä? Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja ja yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Maria Mäkelä keskustelivat Seurannassa-keskustelusarjassa koronapandemiasta ja tarinoista, […]

A
Petro Leinonen ja Joonas Kumpulainen

Voiko koronaepidemia kirittää EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa?

Esillä olevat keinot ovat osoitus siitä, että unioni on lipsumassa talouspolitiikkaa perinteisesti ohjanneesta talouskuriin ja markkinaliberalismiin nojaavasta ajattelusta. Tämän ajattelun periaatteita ovat tiukat raamit julkisen sektorin menoille, keskuspankkipolitiikka, joka tähtää matalaan inflaatioon ja usko markkinaehtoiseen kasvu- ja työllisyyspolitiikkaan.

Koronaepidemian hillitsemiseksi tehdyt taloudelliset rajoitukset ovat ajaneet maailmantalouden taantumaan. Euroalueella taloudellisiin vaikutuksiin reagoitiin poikkeuksellisen vahvoilla kriisitoimilla. Euroopan keskuspankki käynnisti 1350 miljardin suuruiseksi laajenneen arvopaperien osto-ohjelman talouden elvyttämiseksi. Rahapoliittisten toimien lisäksi Euroopan komissio on esittänyt 750 miljardin euron rahoitusta koronasta pahiten […]

P
Tiina Heikkilä

Elli Aaltonen ja Juho Saari: Miten yhteinen vene kestää koronan? Tallenne keskustelusta

Elli Aaltonen ja Juho Saari uskovat hyvinvointivaltion selviävän koronakriisistä. Heille hyvinvointivaltio on yksi selviämisen välineistä. Aaltonen ja Saari pitävät kriisistä puhumista sopivasti mitoitettuna koronan tapauksessa, vaikka hyvinvointivaltio ei ole koronan takia kriisiin ajautumassa. Aaltonen ja Saari keskustelivat Seurannassa-keskustelusarjassa hyvinvointivaltion tulevaisuudesta […]

LATAA LISÄÄ