A
Matti Tuomala

Millä keinoilla koronaepidemian talousvaikutuksia pitäisi lieventää?

Maailma on joutunut kohtaamaan koronakriisin ilman globaalisti koordinoitua lähestymistapaa.

Koronaepidemian synnyttämä talouskriisi on monin tavoin hankalampi kuin vuonna 2008 alkanut finanssikriisi. Nyt kyse ei ole finanssikriisistä, vaan samanaikaisesta terveys- ja talouskriisistä. Lisäksi molempien kriisien torjumisessa samanaikaisesti ei voida välttää lyhyellä aikavälillä hankalia vastakkainasetteluja. On pelättävissä, että koronaepidemian vaikutukset talouteen […]

A
Kuisma Keskinen & Matias Moisio

Terve talous, kipeät leikkaukset – Talouskuri ja terveysretoriikka

Suomen valtiovarainministerit ovat käyttäneet terveysretoriikkaa paitsi värittämään puhetta ja vetoamaan kuulijoihin, myös luonnollistamaan kuriajattelua riisumalla talouspolitiikalta sen poliittisen sisällön.

Eurooppalaisten kansantalouksien perheestä ei viime aikoina ole sairaita miehiä puuttunut. Poliitikot, journalistit ja talousoppineet ovat kuvanneet ”Euroopan sairaaksi mieheksi” velkakriisin ja laajojen yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien riivaamaa Kreikkaa, alhaisen tuottavuuden ja korkean työttömyyden vaivaamaa Italiaa ja Brexitin kanssa kipuilevaa Iso-Britanniaa. […]

A
Henri Wiman

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista

Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia.

Ylikulutus luo kestämätöntä painetta maailman biofyysisiin järjestelmiin. Kulutuksen taso kuitenkin jatkaa nousuaan. Yhteiskuntatutkimuksen onkin syytä osallistua ekologisten kriisien pysäyttämiseen tunnistamalla ylikulutusta ajavia rakenteita ja esittämällä niille vaihtoehtoja. Ekologisen taloustieteen puolella huomio kiinnittyy usein talouskasvun ja ympäristöhaittojen tiiviiseen korrelaatioon sekä kasvuriippuvuudesta […]

N
Tiina Heikkilä

Ilmastonmuutoksen vaatii hyvinvointivaltiolta sijoituksia, sanoo Joakim Palme

A
Matti Tuomala

Aktiivimallin puolustajien pitäisi päivittää taloustieteen tietämystään

Erityisesti valtiovarainministeriön virkamiesjohto on jo vuosia tulkinnut taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta harhaanjohtavasti.

Alustus! Vuonna 2017 maan hallitus lyhensi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa 100 päivällä ja kiristi sen muita ehtoja. Vuoden 2018 alussa politiikalle jatkoksi otettiin käyttöön ns. aktiivimalli. Siinä korvaus pienenee, ellei työtön ole – lainlaatijoiden tarkoittamassa mielessä – aktiivinen. Lisää muutoksia on […]

N
Jussi Systä

Yksipuolinen talousasiantuntijuus on uhka demokratialle

A
Matti Tuomala

Miten talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia pitäisi arvioida?

”On syytä muistaa, että verojärjestelmäämme kuuluu varakkaille rakennettu verojen välttämiskanava. Eriytetty tuloverotus mahdollisti 1990-luvun puolivälistä alkaneen ylimpien tulo-osuuksien voimakkaan kasvun, ja kanava on edelleen auki. Näin ollen olemassa oleva verojärjestelmämme on suurin tuloeroihin vaikuttava tekijä […]

E
Jurgen de Wispelaere

After Switzerland – Learning Political Lessons is Key!

”Lesson to be learned from Switzerland is whether we have a really good understanding of the level of support for basic income amongst ordinary citizens as well as key policy […]