A
Ritva Nätkin

Nuorten ilmastoahdistus ylittää kansallisen syntyvyyshuolen

Itsekkääksi koettiin se, joka kuormittaa maapalloa mieluummin kuin se, joka ei huolehdi kansallisesta huoltosuhteesta ja kestävyysvajeesta. Keskustelu eroaa todella paljon sodanjälkeisen Suomen ajattelutavasta, vaikka silloinkin kannettiin syntyvyyshuolta.

Suomessa syntyvyysluvut laskevat jo kahdeksatta vuotta, mikä antaa aihetta tulevaisuutta koskeviin uhkakuviin. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler (IL, 5.2.2017) kommentoi syntyvyyden olevan niin alhainen, että ”Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy 2067”. Helsingin Sanomat uutisoi Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan (HS, 16.11.2018, Kotimaa), […]

LUE LISÄÄ
A
Marja Järvelä

Miten tehdä sosiaalisesti hyväksyttävää ilmastopolitiikkaa?

Tähän mennessä ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on Suomessa käsitelty vasta hyvin yleisellä tasolla – jos lainkaan.

Vaalit tulossa, mutta ovatko ne ilmastovaalit? Ainakin monet nuoret tuntuvat toivovan tätä. Yksi osoitus tästä oli suuri ja sykähdyttävä nuorten ilmastokokous 2.3.2019 Finlandia-talolla ja sen yhteydessä julkistettu MeidänIlmasto2030 – julkilausuma, joka esittää kunnianhimoiset tavoitteet Suomen ilmastopolitiikalle. Koululaiset ovat seuranneet Greta […]

LUE LISÄÄ
A
Niina Meriläinen, FT ja Heta Heiskanen, HTT.

Jääleinikki vastaan porot – narratiiveja Mallan luonnonpuistosta

Mallaa koskeva lainsäädännöllinen ristiriitatilanne on varsin selvä ja pitkäkestoinen. Mallan alueenkäytön oikeudelliset reunaehdot voivat olla hyväksyttäviä ja yksiselitteisiä vasta lakiuudistuksen jälkeen.

Lainsäädäntö pohjautuu narratiiveihin Aloite lakien säätämiseen lähtee yksilön tai yhteiskunnan tarpeesta. Aloitteen tekijä vaihtelee poliitikosta lobbariin tai yksittäiseen kansalaiseen. Lain lopulliseen muotoon vaikuttavat lain säätämiseen osallistuneiden toimijoiden käsitykset todellisuudesta. Useimmiten portinvartijat, joilla on joko osallistujina, valmistelijoina tai päättäjinä suhteessa muihin […]

LUE LISÄÄ
A
Turo-Kimmo Lehtonen

Ilmastonmuutos ja kolme ajatusvirhettä

  ”Iphonen myyntilukujen kannalta yksittäisten kuluttajien ostopäätöksillä ei ole mitään merkitystä.” Tuollaista väitettä ei kuule esitettävän. Päinvastoin, harva kuvittelee kansainvälisten markkinoiden menestyjiksi muita kuin sellaisia yrityksiä, jotka saavat ihmiset yksitellen sitoutumaan koukuttaviin tuotteisiin. Jokainen ostaja ajattelee toimivansa ihan itsekseen. Taustalla […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Ilmastonmuutos on elinkeinoelämälle eksistentiaalinen uhka, jota se ei voi väistää

LUE LISÄÄ
P
Tiina Heikkilä

Podcast: Sosiaalityön haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio

  Miltä näyttää tulevaisuuden sosiaalityö? Mary Richmondin klassisen käsityksen mukaan sosiaalityössä on kysymys yksilön auttamisesta tilanteessaan. Miten yksilöiden tilanteiden reunaehdot ovat muuttuneet, ja ovatko sosiaalityön teoria ja tutkimus pysyneet muutoksessa mukana? Pakolaisuus on suuri haaste sosiaalityölle. Ilmastonmuutos lisää pakolaisuutta, ja […]

LUE LISÄÄ
A
Briitta Koskiaho

Ilmastonmuutos ja infektioriskit: haastetta myös yhteiskuntatieteilijöille

Jos uutta antibioottien veroista lääkintäkeinoa ei pian keksitä, olemme uudelleen vaaratilanteessa ilmastonmuutoksen levittäessä superbakteereja trooppisista olosuhteista myös muualle.

Ilmaston lämpeneminen maapallolla ja yhtä aikaa tapahtuva infektiosairastavuuden lisääntymisen uhka mietityttävät tällä hetkellä niin mikrobiologian tutkijoita, lääketieteilijöitä kuin kansainvälisiä järjestöjäkin. Mitä pitäisi tehdä ja kuinka nopeasti, miten muutosuhka kohtaa eri maanosat ja niiden ihmiset, eliöt ja luonto kokonaisuudessaan? Yhä useammat […]

LUE LISÄÄ
A
Henri Wiman

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista

Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia.

Ylikulutus luo kestämätöntä painetta maailman biofyysisiin järjestelmiin. Kulutuksen taso kuitenkin jatkaa nousuaan. Yhteiskuntatutkimuksen onkin syytä osallistua ekologisten kriisien pysäyttämiseen tunnistamalla ylikulutusta ajavia rakenteita ja esittämällä niille vaihtoehtoja. Ekologisen taloustieteen puolella huomio kiinnittyy usein talouskasvun ja ympäristöhaittojen tiiviiseen korrelaatioon sekä kasvuriippuvuudesta […]

LUE LISÄÄ
A
Satu Ranta-Tyrkkö

Tulevat ilmastot ja sosiaalityön etiikka

Toiveikkuuden kannattelu on tärkeää vaikeissakin oloissa, sillä toimiakseen toisin ihmisten on kyettävä uskomaan, että muutos on mahdollinen.

Sosiaalityössä olisi kiireesti terävöitettävä tilallisesti ja ajallisesti kaukaisia toisia koskevaa etiikka, jotta ala kykenisi nykyistä paremmin reagoimaan globaaleihin tai ajan myötä kumuloituviin uhkiin ja niiden aiheuttamaan haavoittuvuuteen. Erityisen ajankohtaiseksi asian tekee ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, joka lisää jo nyt (noin +1⁰ […]

LUE LISÄÄ
A
Heta Heiskanen

Kun ilmastopolitiikka ei riitä, soita lakimiehelle

Millaista vastuuta yleinen eri valtioiden ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyn laiminlyöminen voi yksittäistapauksen yhteydessä perustellusti synnyttää, on kysymys, jota on tällä hetkellä vaikea ennakoida. Jos yhdessä oikeustapauksessa linjataan vastuu kaikille 47 sopijaosapuolelle, syntyykö tapauksessa ennakkotapaus, jonka jälkeen kaikissa ilmastonmuutosta koskevissa tapauksissa vastuu jaetaan?

Alustus! Ilmastonmuutos on vakava uhka niin ympäristölle kuin ihmisoikeuksien toteutumiselle. YK on toistuvasti katsonut, että ilmastonmuutos vaarantaa keskeisimpien ihmisoikeuksien toteutumisen. Ilmastopolitiikka on silti ollut eräänlainen kompromissien kompromissi. Sitovissa ilmastosopimuksessa päästötavoitteiden tasoa on pitänyt laskea, jotta sitova sopimus on ylipäänsä saatu aikaiseksi. […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ