P
Tiina Heikkilä

Voiko pandemia muuttaa suhdettamme yhteisvastuuseen?

Pandemian hallinnasta ja vastuunjaosta keskustelevat sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja FT, moraalifilosofian tutkija Lauri Lahikainen. Voiko yhteiskunnan ja yksilön vastuuta erottaa toisistaan ylipäätään tai erityisesti pandemian uhatessa? Kyllä ja ei, vastaavat Häikiö ja Lahikainen. Esimerkiksi esimerkin näyttäminen on yksilön toimintaa, […]

A
Lauri Lahikainen (translation by Salli Hakola)

Climate change should be treated as a social structural rather than an individual problem

Thinking, researching or moral and political reasoning should not end with us merely stating that things are very complicated. The text is based on Lahikainen’s lectio praecursoria. In Finland, people still tend to believe that the effects of climate change […]

A
Petro Leinonen ja Joonas Kumpulainen

Voiko koronaepidemia kirittää EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa?

Esillä olevat keinot ovat osoitus siitä, että unioni on lipsumassa talouspolitiikkaa perinteisesti ohjanneesta talouskuriin ja markkinaliberalismiin nojaavasta ajattelusta. Tämän ajattelun periaatteita ovat tiukat raamit julkisen sektorin menoille, keskuspankkipolitiikka, joka tähtää matalaan inflaatioon ja usko markkinaehtoiseen kasvu- ja työllisyyspolitiikkaan.

Koronaepidemian hillitsemiseksi tehdyt taloudelliset rajoitukset ovat ajaneet maailmantalouden taantumaan. Euroalueella taloudellisiin vaikutuksiin reagoitiin poikkeuksellisen vahvoilla kriisitoimilla. Euroopan keskuspankki käynnisti 1350 miljardin suuruiseksi laajenneen arvopaperien osto-ohjelman talouden elvyttämiseksi. Rahapoliittisten toimien lisäksi Euroopan komissio on esittänyt 750 miljardin euron rahoitusta koronasta pahiten […]

A
Katja Kuukka

Kansanterveys (ilmaston)muutoksen edessä

Jos nykyinen terveyden edistämisen politiikka ei pysty ratkaisemaan edes itselleen merkityksellisiä ja itse asettamiaan ongelmia, on selvästi tarvetta uudenlaiselle ajattelulle.

Vaikka tällä hetkellä terveystieteellistä keskustelua dominoi koronavirus, uhkaa ihmisten ja koko maapallon tulevaisuutta vielä sitäkin suurempi tekijä. Siinä missä koronapandemia on osoittanut terveydenhuoltojärjestelmämme rajat, kyseenalaistaa ilmastonmuutos, biodiversiteettikato sekä muut ekokriisit koko kansanterveydellisen tutkimustradition, joka ei nykymuodossaan pysty vastaamaan ympäristöongelmien aiheuttamiin […]

N
Tiina Heikkilä

Koronakriisi voi opettaa ajattelemaan kokonaisuutta

N
Tiina Heikkilä

BIOS: pandemian kaltaiset kriisit ovat kiivastahtisen maailman systeeminen piirre

A
Joonas Kumpulainen

Pääseekö talouskasvusta eroon?

Yksityisen talouden piiristä kerätyillä verotuloilla rahoitetun demokratian on käytännössä vaikeaa toimeenpanna politiikkaa, joka voi kriisiyttää sen oman rahoituksen. Kasvuriippuvuus yltää näin merkittävissä määrin myös parlamentaariseen demokratiaan.

Reaalipolitiikassa talouskasvu on tekijä, jota kyseenalaistetaan harvoin. Suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa hallitusohjelmat[1] on rakennettu talouskasvun ympärille puoluepoliittisesta kokoonpanosta riippumatta[2]. Talouspoliittisissa asiantuntijaraporteissa kasvu näyttäytyy keskeisenä tavoitteena ja reunaehtona, jolle muut taloudelliset ja poliittiset tavoitteet ovat ehdollisia. Valtiovarainministeriön laskelmissa arvioidaan paljonko talouden on […]

E
Turo-Kimmo Lehtonen (translation by Salli Hakola)

Solving climate change: three fallacies

E
Tiina Heikkilä

What group is an entity with a moral duty in terms of climate change?

Philosopher Stephanie Collins discusses with Alusta’s editor Tiina Heikkilä about climate change and the abilities and duties of different collective actors in preventing and controlling it. Who or what group can be responsible for stopping climate change or controlling it? […]

A
Ritva Nätkin

Nuorten ilmastoahdistus ylittää kansallisen syntyvyyshuolen

Itsekkääksi koettiin se, joka kuormittaa maapalloa mieluummin kuin se, joka ei huolehdi kansallisesta huoltosuhteesta ja kestävyysvajeesta. Keskustelu eroaa todella paljon sodanjälkeisen Suomen ajattelutavasta, vaikka silloinkin kannettiin syntyvyyshuolta.

Suomessa syntyvyysluvut laskevat jo kahdeksatta vuotta, mikä antaa aihetta tulevaisuutta koskeviin uhkakuviin. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler (IL, 5.2.2017) kommentoi syntyvyyden olevan niin alhainen, että ”Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy 2067”. Helsingin Sanomat uutisoi Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan (HS, 16.11.2018, Kotimaa), […]

LATAA LISÄÄ