A
Joonas Kumpulainen

Pääseekö talouskasvusta eroon?

Yksityisen talouden piiristä kerätyillä verotuloilla rahoitetun demokratian on käytännössä vaikeaa toimeenpanna politiikkaa, joka voi kriisiyttää sen oman rahoituksen. Kasvuriippuvuus yltää näin merkittävissä määrin myös parlamentaariseen demokratiaan.

Reaalipolitiikassa talouskasvu on tekijä, jota kyseenalaistetaan harvoin. Suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa hallitusohjelmat[1] on rakennettu talouskasvun ympärille puoluepoliittisesta kokoonpanosta riippumatta[2]. Talouspoliittisissa asiantuntijaraporteissa kasvu näyttäytyy keskeisenä tavoitteena ja reunaehtona, jolle muut taloudelliset ja poliittiset tavoitteet ovat ehdollisia. Valtiovarainministeriön laskelmissa arvioidaan paljonko talouden on […]

LUE LISÄÄ
E
Turo-Kimmo Lehtonen (translation by Salli Hakola)

Solving climate change: three fallacies

READ MORE
E
Tiina Heikkilä

What group is an entity with a moral duty in terms of climate change?

Philosopher Stephanie Collins discusses with Alusta’s editor Tiina Heikkilä about climate change and the abilities and duties of different collective actors in preventing and controlling it. Who or what group can be responsible for stopping climate change or controlling it? […]

READ MORE
A
Ritva Nätkin

Nuorten ilmastoahdistus ylittää kansallisen syntyvyyshuolen

Itsekkääksi koettiin se, joka kuormittaa maapalloa mieluummin kuin se, joka ei huolehdi kansallisesta huoltosuhteesta ja kestävyysvajeesta. Keskustelu eroaa todella paljon sodanjälkeisen Suomen ajattelutavasta, vaikka silloinkin kannettiin syntyvyyshuolta.

Suomessa syntyvyysluvut laskevat jo kahdeksatta vuotta, mikä antaa aihetta tulevaisuutta koskeviin uhkakuviin. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler (IL, 5.2.2017) kommentoi syntyvyyden olevan niin alhainen, että ”Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy 2067”. Helsingin Sanomat uutisoi Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan (HS, 16.11.2018, Kotimaa), […]

LUE LISÄÄ
A
Marja Järvelä

Miten tehdä sosiaalisesti hyväksyttävää ilmastopolitiikkaa?

Tähän mennessä ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on Suomessa käsitelty vasta hyvin yleisellä tasolla – jos lainkaan.

Vaalit tulossa, mutta ovatko ne ilmastovaalit? Ainakin monet nuoret tuntuvat toivovan tätä. Yksi osoitus tästä oli suuri ja sykähdyttävä nuorten ilmastokokous 2.3.2019 Finlandia-talolla ja sen yhteydessä julkistettu MeidänIlmasto2030 – julkilausuma, joka esittää kunnianhimoiset tavoitteet Suomen ilmastopolitiikalle. Koululaiset ovat seuranneet Greta […]

LUE LISÄÄ
A
Niina Meriläinen, FT ja Heta Heiskanen, HTT.

Jääleinikki vastaan porot – narratiiveja Mallan luonnonpuistosta

Mallaa koskeva lainsäädännöllinen ristiriitatilanne on varsin selvä ja pitkäkestoinen. Mallan alueenkäytön oikeudelliset reunaehdot voivat olla hyväksyttäviä ja yksiselitteisiä vasta lakiuudistuksen jälkeen.

Lainsäädäntö pohjautuu narratiiveihin Aloite lakien säätämiseen lähtee yksilön tai yhteiskunnan tarpeesta. Aloitteen tekijä vaihtelee poliitikosta lobbariin tai yksittäiseen kansalaiseen. Lain lopulliseen muotoon vaikuttavat lain säätämiseen osallistuneiden toimijoiden käsitykset todellisuudesta. Useimmiten portinvartijat, joilla on joko osallistujina, valmistelijoina tai päättäjinä suhteessa muihin […]

LUE LISÄÄ
A
Turo-Kimmo Lehtonen

Ilmastonmuutos ja kolme ajatusvirhettä

  ”Iphonen myyntilukujen kannalta yksittäisten kuluttajien ostopäätöksillä ei ole mitään merkitystä.” Tuollaista väitettä ei kuule esitettävän. Päinvastoin, harva kuvittelee kansainvälisten markkinoiden menestyjiksi muita kuin sellaisia yrityksiä, jotka saavat ihmiset yksitellen sitoutumaan koukuttaviin tuotteisiin. Jokainen ostaja ajattelee toimivansa ihan itsekseen. Taustalla […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Ilmastonmuutos on elinkeinoelämälle eksistentiaalinen uhka, jota se ei voi väistää

LUE LISÄÄ
P
Tiina Heikkilä

Podcast: Sosiaalityön haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio

  Miltä näyttää tulevaisuuden sosiaalityö? Mary Richmondin klassisen käsityksen mukaan sosiaalityössä on kysymys yksilön auttamisesta tilanteessaan. Miten yksilöiden tilanteiden reunaehdot ovat muuttuneet, ja ovatko sosiaalityön teoria ja tutkimus pysyneet muutoksessa mukana? Pakolaisuus on suuri haaste sosiaalityölle. Ilmastonmuutos lisää pakolaisuutta, ja […]

LUE LISÄÄ
A
Briitta Koskiaho

Ilmastonmuutos ja infektioriskit: haastetta myös yhteiskuntatieteilijöille

Jos uutta antibioottien veroista lääkintäkeinoa ei pian keksitä, olemme uudelleen vaaratilanteessa ilmastonmuutoksen levittäessä superbakteereja trooppisista olosuhteista myös muualle.

Ilmaston lämpeneminen maapallolla ja yhtä aikaa tapahtuva infektiosairastavuuden lisääntymisen uhka mietityttävät tällä hetkellä niin mikrobiologian tutkijoita, lääketieteilijöitä kuin kansainvälisiä järjestöjäkin. Mitä pitäisi tehdä ja kuinka nopeasti, miten muutosuhka kohtaa eri maanosat ja niiden ihmiset, eliöt ja luonto kokonaisuudessaan? Yhä useammat […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ