A
Tiina Vaittinen & Eveliina Asikainen

Aikuisvaippojen globaali poliittinen talous ja hoivan kestävä tulevaisuus

Sekä globaalisti että paikallisesti vaippojen ympärille syntyy päivittäin valtava määrä taloudellista toimintaa: voittoja ja hyötyjä eräille, epätasa-arvoa ja ympäristöongelmia toisille. Aikuisille suunnatut vaipat synnyttävät näin ollen omanlaisensa globaalin poliittisen talouden – eli talouden ja politiikan erottamattoman kietouman, jolla on aina sekä paikallisia että globaaleja ulottuvuuksia ja vaikutuksia.

Aikuisiän inkontinenssi, eli virtsan- ja/tai ulosteenpidätyskyvyn puute, on stigmaa aiheuttava terveysongelma. Vallitsevassa poliittisessa järjestelmässä subjektin kuuluu olla autonominen ja itsenäinen toimija, jonka mieli hallitsee elämää suvereenisti, kehon toimiessa taka-alalla kaikkivoivan rationaalisuuden vankkureina. Tällaisessa järjestelmässä aikuisiän virtsan- ja/tai ulosteenkarkailu ymmärretään epänormaaliksi […]

A
Joonas Kumpulainen

Pääseekö talouskasvusta eroon?

Yksityisen talouden piiristä kerätyillä verotuloilla rahoitetun demokratian on käytännössä vaikeaa toimeenpanna politiikkaa, joka voi kriisiyttää sen oman rahoituksen. Kasvuriippuvuus yltää näin merkittävissä määrin myös parlamentaariseen demokratiaan.

Reaalipolitiikassa talouskasvu on tekijä, jota kyseenalaistetaan harvoin. Suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa hallitusohjelmat[1] on rakennettu talouskasvun ympärille puoluepoliittisesta kokoonpanosta riippumatta[2]. Talouspoliittisissa asiantuntijaraporteissa kasvu näyttäytyy keskeisenä tavoitteena ja reunaehtona, jolle muut taloudelliset ja poliittiset tavoitteet ovat ehdollisia. Valtiovarainministeriön laskelmissa arvioidaan paljonko talouden on […]

A
Johanna Ranta ja Kirsi Juhila

Kodittomuus on muutakin kuin elämää ilman asuntoa

Yksin asuntokantaa laajentamalla ei voida ratkaista kaikkea asunnottomuutta, sillä sen juurisyyt voivat toisinaan kiinnittyä kauas ihmisen elämänhistoriaan ja sosiaalisiin suhteisiin.

Suomi – asunnottomuuden poiston mallimaa? Suomalaista asunnottomuuden vastaista politiikkaa on kuvattu menestystarinaksi jopa kansainvälisissä keskusteluissa. Asunnottomuuspolitiikkaan onkin panostettu viime vuosikymmeninä merkittävästi, ja Suomi on onnistunut asunnottomuuden poistamisessa suurilta osin hyvin. Vuodesta 1987 alkaen asunnottomuus on vähentynyt yli 18000 henkilöstä vuonna […]

A
Päivi Heimonen

Järjestöjen toiminta ja johtajuus muotoutuvat vuorovaikutuksessa muuttuvan ympäristön kanssa

Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori lähentyvät hybrideinä toimijoina toisiaan. Järjestöt pohtivat paikkaansa ympäröivässä yhteiskunnassa. Onko niillä erityisyyttä ja roolia tulevaisuudessa?

Alustus perustuu Päivi Heimosen väitöskirjan ”Järjestöt, muutos ja johtajuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä” tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 19.10.2019 pitämään lektioon. Mitä on järjestöjen toiminnan ja johtamisen arki? Aloitan piirtämällä mieleemme fiktiivisen kuvan yhden sosiaali- ja […]

N
Tiina Heikkilä

Mistä rahat kansalaisyhteiskunnalle, jos Veikkauksen tuki ehtyy?

A
Minna Harjula

Kun kansalainen kohtasi Kelan virkailijan: hyvinvointivaltio kokemushistoriana

”Käsitteet hoidokki ja huollettava alkoivat 1960-1970-luvuille tultaessa väistyä ja korvautua uudenlaisilla termeillä, kuten asiakas ja kuluttaja.”

Miten ihmiset kokivat hyvinvointivaltion uudet palvelut ja etuudet? Entä mitkä olivat ne odotukset, joihin hyvinvointivaltio ihmisten arjessa vastasi – tai jätti vastaamatta? Miten syntyi se luottamus, joka mahdollisti suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumisen, ja mitkä kokemukset ovat rapauttaneet luottamusta? Kokemuksen historia avaa […]

A
Sauli Havu ja Petro Leinonen

Göran Therborn: Eriarvoisuus takaisin sosiologisen tutkimuksen keskiöön

Therborn tarkastelee 2010-luvun Ruotsia luokkayhteiskuntana ja korostaa luokan merkitystä nyky-yhteiskuntien analyysissa. Hän jäljittää “digitalisoituvaan sääty-yhteiskuntaan” päättyneen kehityksen alun 1980-luvun murrokseen, jossa ruotsalainen yhteiskunta reagoi maailmantalouden kriisiin ja elinkeinorakenteen muutokseen.   

Sosiologit ovat keskittyneet liiaksi stratifikaation eli sosiaalisen kerrostuneisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden tutkimukseen, ja vasta viime vuosina huomiota on alettu kiinnittää yhteiskunnalllisista suhteista johtuvaan eriarvoisuuteen, sanoo Cambridgen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Göran Therborn. Eriarvoisuuteen on hiljattain myös alettu kiinnittää enemmän huomiota laajemmassa […]

N
Tiina Heikkilä

Mielenterveys on hyvinvoinnin ydintä, ja siksi tekeillä on mielenterveysstrategia

A
Marja Järvelä

Miten tehdä sosiaalisesti hyväksyttävää ilmastopolitiikkaa?

Tähän mennessä ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on Suomessa käsitelty vasta hyvin yleisellä tasolla – jos lainkaan.

Vaalit tulossa, mutta ovatko ne ilmastovaalit? Ainakin monet nuoret tuntuvat toivovan tätä. Yksi osoitus tästä oli suuri ja sykähdyttävä nuorten ilmastokokous 2.3.2019 Finlandia-talolla ja sen yhteydessä julkistettu MeidänIlmasto2030 – julkilausuma, joka esittää kunnianhimoiset tavoitteet Suomen ilmastopolitiikalle. Koululaiset ovat seuranneet Greta […]

A
Hanna Tyvelä

Suomalainen hyvinvointivaltio modernistisena rakennusprojektina

1970–1980-luvuilla rakennetut peruskoulut, päiväkodit, terveysasemat ja hoivakodit ovat rakennetun ympäristön muistijälki hyvinvointivaltion varhaiskaudesta.

Arjen moderneja ympäristöjä, kuten kouluja ja terveyskeskuksia on viime vuosina alettu tarkastella osana suurta kansallista kertomustamme. Näkökulma nostaa itsenäisyyden ajan hyvinvointikehityksen rakennetun ympäristön tutkimuksen fokukseen. Rakennettua ympäristöä on tutkittu tästä näkökulmasta muun muassa Museoviraston Rakennettu hyvinvointi –hankkeessa, jonka päämääränä on […]

LATAA LISÄÄ