A
Johanna Ranta ja Kirsi Juhila

Kodittomuus on muutakin kuin elämää ilman asuntoa

Yksin asuntokantaa laajentamalla ei voida ratkaista kaikkea asunnottomuutta, sillä sen juurisyyt voivat toisinaan kiinnittyä kauas ihmisen elämänhistoriaan ja sosiaalisiin suhteisiin.

Suomi – asunnottomuuden poiston mallimaa? Suomalaista asunnottomuuden vastaista politiikkaa on kuvattu menestystarinaksi jopa kansainvälisissä keskusteluissa. Asunnottomuuspolitiikkaan onkin panostettu viime vuosikymmeninä merkittävästi, ja Suomi on onnistunut asunnottomuuden poistamisessa suurilta osin hyvin. Vuodesta 1987 alkaen asunnottomuus on vähentynyt yli 18000 henkilöstä vuonna […]

A
Päivi Heimonen

Järjestöjen toiminta ja johtajuus muotoutuvat vuorovaikutuksessa muuttuvan ympäristön kanssa

Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori lähentyvät hybrideinä toimijoina toisiaan. Järjestöt pohtivat paikkaansa ympäröivässä yhteiskunnassa. Onko niillä erityisyyttä ja roolia tulevaisuudessa?

Alustus perustuu Päivi Heimosen väitöskirjan ”Järjestöt, muutos ja johtajuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä” tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 19.10.2019 pitämään lektioon. Mitä on järjestöjen toiminnan ja johtamisen arki? Aloitan piirtämällä mieleemme fiktiivisen kuvan yhden sosiaali- ja […]

N
Tiina Heikkilä

Mistä rahat kansalaisyhteiskunnalle, jos Veikkauksen tuki ehtyy?

A
Minna Harjula

Kun kansalainen kohtasi Kelan virkailijan: hyvinvointivaltio kokemushistoriana

”Käsitteet hoidokki ja huollettava alkoivat 1960-1970-luvuille tultaessa väistyä ja korvautua uudenlaisilla termeillä, kuten asiakas ja kuluttaja.”

Miten ihmiset kokivat hyvinvointivaltion uudet palvelut ja etuudet? Entä mitkä olivat ne odotukset, joihin hyvinvointivaltio ihmisten arjessa vastasi – tai jätti vastaamatta? Miten syntyi se luottamus, joka mahdollisti suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumisen, ja mitkä kokemukset ovat rapauttaneet luottamusta? Kokemuksen historia avaa […]

A
Sauli Havu ja Petro Leinonen

Göran Therborn: Eriarvoisuus takaisin sosiologisen tutkimuksen keskiöön

Therborn tarkastelee 2010-luvun Ruotsia luokkayhteiskuntana ja korostaa luokan merkitystä nyky-yhteiskuntien analyysissa. Hän jäljittää “digitalisoituvaan sääty-yhteiskuntaan” päättyneen kehityksen alun 1980-luvun murrokseen, jossa ruotsalainen yhteiskunta reagoi maailmantalouden kriisiin ja elinkeinorakenteen muutokseen.   

Sosiologit ovat keskittyneet liiaksi stratifikaation eli sosiaalisen kerrostuneisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden tutkimukseen, ja vasta viime vuosina huomiota on alettu kiinnittää yhteiskunnalllisista suhteista johtuvaan eriarvoisuuteen, sanoo Cambridgen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Göran Therborn. Eriarvoisuuteen on hiljattain myös alettu kiinnittää enemmän huomiota laajemmassa […]

N
Tiina Heikkilä

Mielenterveys on hyvinvoinnin ydintä, ja siksi tekeillä on mielenterveysstrategia

A
Marja Järvelä

Miten tehdä sosiaalisesti hyväksyttävää ilmastopolitiikkaa?

Tähän mennessä ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on Suomessa käsitelty vasta hyvin yleisellä tasolla – jos lainkaan.

Vaalit tulossa, mutta ovatko ne ilmastovaalit? Ainakin monet nuoret tuntuvat toivovan tätä. Yksi osoitus tästä oli suuri ja sykähdyttävä nuorten ilmastokokous 2.3.2019 Finlandia-talolla ja sen yhteydessä julkistettu MeidänIlmasto2030 – julkilausuma, joka esittää kunnianhimoiset tavoitteet Suomen ilmastopolitiikalle. Koululaiset ovat seuranneet Greta […]

A
Hanna Tyvelä

Suomalainen hyvinvointivaltio modernistisena rakennusprojektina

1970–1980-luvuilla rakennetut peruskoulut, päiväkodit, terveysasemat ja hoivakodit ovat rakennetun ympäristön muistijälki hyvinvointivaltion varhaiskaudesta.

Arjen moderneja ympäristöjä, kuten kouluja ja terveyskeskuksia on viime vuosina alettu tarkastella osana suurta kansallista kertomustamme. Näkökulma nostaa itsenäisyyden ajan hyvinvointikehityksen rakennetun ympäristön tutkimuksen fokukseen. Rakennettua ympäristöä on tutkittu tästä näkökulmasta muun muassa Museoviraston Rakennettu hyvinvointi –hankkeessa, jonka päämääränä on […]

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Sosiaalityön haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio

  Miltä näyttää tulevaisuuden sosiaalityö? Mary Richmondin klassisen käsityksen mukaan sosiaalityössä on kysymys yksilön auttamisesta tilanteessaan. Miten yksilöiden tilanteiden reunaehdot ovat muuttuneet, ja ovatko sosiaalityön teoria ja tutkimus pysyneet muutoksessa mukana? Pakolaisuus on suuri haaste sosiaalityölle. Ilmastonmuutos lisää pakolaisuutta, ja […]

N
Tiina Heikkilä

Ilmastonmuutoksen vaatii hyvinvointivaltiolta sijoituksia, sanoo Joakim Palme

LATAA LISÄÄ