A
Marja Järvelä

Miten tehdä sosiaalisesti hyväksyttävää ilmastopolitiikkaa?

Tähän mennessä ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on Suomessa käsitelty vasta hyvin yleisellä tasolla – jos lainkaan.

Vaalit tulossa, mutta ovatko ne ilmastovaalit? Ainakin monet nuoret tuntuvat toivovan tätä. Yksi osoitus tästä oli suuri ja sykähdyttävä nuorten ilmastokokous 2.3.2019 Finlandia-talolla ja sen yhteydessä julkistettu MeidänIlmasto2030 – julkilausuma, joka esittää kunnianhimoiset tavoitteet Suomen ilmastopolitiikalle. Koululaiset ovat seuranneet Greta […]

A
Hanna Tyvelä

Suomalainen hyvinvointivaltio modernistisena rakennusprojektina

1970–1980-luvuilla rakennetut peruskoulut, päiväkodit, terveysasemat ja hoivakodit ovat rakennetun ympäristön muistijälki hyvinvointivaltion varhaiskaudesta.

Arjen moderneja ympäristöjä, kuten kouluja ja terveyskeskuksia on viime vuosina alettu tarkastella osana suurta kansallista kertomustamme. Näkökulma nostaa itsenäisyyden ajan hyvinvointikehityksen rakennetun ympäristön tutkimuksen fokukseen. Rakennettua ympäristöä on tutkittu tästä näkökulmasta muun muassa Museoviraston Rakennettu hyvinvointi –hankkeessa, jonka päämääränä on […]

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Sosiaalityön haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio

  Miltä näyttää tulevaisuuden sosiaalityö? Mary Richmondin klassisen käsityksen mukaan sosiaalityössä on kysymys yksilön auttamisesta tilanteessaan. Miten yksilöiden tilanteiden reunaehdot ovat muuttuneet, ja ovatko sosiaalityön teoria ja tutkimus pysyneet muutoksessa mukana? Pakolaisuus on suuri haaste sosiaalityölle. Ilmastonmuutos lisää pakolaisuutta, ja […]

N
Tiina Heikkilä

Ilmastonmuutoksen vaatii hyvinvointivaltiolta sijoituksia, sanoo Joakim Palme

A
Jussi Lahtinen

1970-luvun työläiskirjallisuus kuvaa ihmistä varhaisen hyvinvointivaltion puristuksessa

1970-luvun on todettu olleen perinteisen työväenkulttuurin, ja samalla työläiskirjallisuuden, viimeinen kukoistuskausi.

Alustus! 1970-luku on käsitteenä yhtä monitulkintainen kuin mikä tahansa vuosikymmen. Suomen tapauksessa yksi tapa jäsentää aikakausi on sijoittaa sen alku elokuussa 1968 tapahtuneen Tšekkoslovakian miehityksen yhteyteen, ja päättää vuosikymmen vallanvaihtoon presidentti Urho Kekkoselta Mauno Koivistolle loppuvuoden 1981 ja lopullisesti alkuvuoden 1982 aikana.(1970-luvun määrittelystä […]

A
Harri Melin

Marx on tänään ajankohtaisempi kuin elinaikanaan ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneen tulisi tuntea Marxin tulokset

”Marxille keskeisintä oli kritiikki. Pääoman alaotsikko on poliittisen taloustieteen kritiikki, tai kuten suomennoksessa sanotaan kansantaloustieteen arvostelua. Kriittinen ajattelu auttaa kumoamaan tai tarkentamaan tieteen alan tuloksia sisältä päin. Kritiikin avulla voidaan löytää suuntauksen omat ristiriidat ja heikkoudet. Taloustieteen suhteen Marx oli […]

N
Tiina Heikkilä

Museoviraston Koulurakennus.fi-sivusto esittelee 1950-, 1960-, ja 1970-luvun koulurakennuksia, jotka ovat huomisen kulttuuriperintöä

N
Tiina Heikkilä

Leipäjonossa voi kehittyä kokonaisvaltainen huono-osaisen identiteetti

N
Tiina Heikkilä

Miten koettu hyvinvointi on muuttunut? Tampereen yliopiston tutkijat toistavat Erik Allardtin klassikkotutkimusta

A
Marja Jylhä

Hoiva vähenee, retoriikka paranee?

”Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ja kuntien palveluista vastaavat toimijat ovat vaikeuksissa: miten voi oikeuttaa palvelujen vähentämisen, kun tarpeen kasvua ei voi piilottaa? Vastaus on tuttu monelta muultakin politiikan alalta: Puhumalla! Retoriikalla!” Alustus! Vanhana ihmisen on aina paras asua kotona. Vanhusten […]