A
Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä
Pertti Haaparanta

Korkojen nostaminen voi lisätä inflaatiota

Anton Korinek ja Joseph Stiglitz esittävät, että kehikko, jonka pohjalle rahapolitiikka kehittyneissä teollisuusmaissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa eli keskeisimmissä läntisissä talouksissa perustetaan, on puutteellinen.

Viime vuosien aikana inflaatio on kasvanut erityisesti koronaongelman ja Venäjän Ukraina- hyökkäyksen jälkeen. Minkälainen rahapolitiikka olisi ollut parasta? Harjoitettu rahapolitiikka on koko maapallolla ollut samanlaista: keskuspankit ovat hyökänneet inflaatiota vastaan korkoja nostaen. Onko tämä ollut paras ratkaisu? Taloustieteellinen perusnäkemys on, […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Kirjasta: Suomen kolmas tasavalta

Globaali taloudellinen ja poliittinen ja oikeudellinen järjestelmä ei ole tullut maailmaan tai lakkaa olemasta EU:n olemassaolon myötä. Suomen valtion on kaikissa olosuhteissa joka tapauksessa toimittava tämän globaalin järjestelmän piirissä.

EU:ssa kaikki tehdään kompromisseilla, joissa ovat mukana 27 jäsenmaata ja tuhoton määrä intressiryhmiä. Siksi juuri kukaan ei juuri koskaan ole täysin tyytyväinen unionin päätöksiin. Nykyisessä turbulentissa maailmantilanteessa pätee kuitenkin vanha hokema: ”parempi laiha sopu kuin lihava riita”, sanovat EU:sta kirjan […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

EU-keskustelussa on paljon identiteettipolitiikaa, mutta sitä on silti käytävä

LUE LISÄÄ
A
Hanna Ojanen

Euroopan unioni turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa – kaikesta huolimatta eteenpäin

EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on rakennettu eteenpäin jo yli 20 vuoden ajan. EU ei olekaan vain sanktiotoimija, vaan myös organisaatio, joka käyttää yhteisiä varoja puolustukseen.

Sodaksi kiristynyt tilanne Euroopassa sai ensin monet kysymään, mitä Euroopan unioni tekee tai mitä se voi tehdä, ja tuskastumaan sen toimiin tai toimettomuuteen. Osaako EU käyttää edes taloudellista valtaansa kansainvälisissä suhteissa, jääkö sen rooli sympatian tasolle? Jääkö se aina sivuun, […]

LUE LISÄÄ
A
Noora Heinonen

EU:n talouspoliittinen ohjaus kansallisen hyvinvointipolitiikan ajurina vai renkinä?

Euroopan unionilla on vahva valta talouspolitiikassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät taas ovat unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Vaikka toimivallan jako on unionin perustamissopimusten nojalla olemassa, käytännössä keskustelua sosiaalipoliittisista aiheista käydään EU-tasolla aktiivisesti. 2010-luvulla unionin talouspoliittinen ohjaus on sisältänyt Suomelle kehottavia viestejä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. 

Euroopan unionin (jatkossa EU) lainsäädännöllinen toimivalta sosiaali- ja terveyspoliittisissa aiheissa vaihtelee asiakysymyksittäin. Toimivalta on laaja työsuojelussa, työelämän sukupuolten tasa-arvossa, yksityisvakuutuksessa ja terveysturvallisuudessa. Sen sijaan EU:lla ei ole toimivaltaa sosiaaliturvaetuuksissa (pl. yhteensovittaminen valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa), sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tai […]

LUE LISÄÄ
E
Jo Shaw

Why would any academic EU lawyer write about Brexit?

It might also be said that it’s a crowded field, and there’s not too much new that can be said about it, even though there seems to be a fresh political car crash each day.   This seems like a […]

READ MORE