E
Tiina Heikkilä (translation by Veli-Pekka Ketola)

Difficulty to touch can isolate from others

Positive touch memories carry social and emotional capital. Those with a positive relationship to touching are affectively privileged, observes postdoctoral research fellow Marjo Kolehmainen. Touching between Finns is scant and often unnatural. The reason for this is searched in the […]

READ MORE
N
Tiina Heikkilä

Mistä rahat kansalaisyhteiskunnalle, jos Veikkauksen tuki ehtyy?

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

USA:ssa vangin yhteiskuntaan paluu on vaikeaa

LUE LISÄÄ
A
Minna Harjula

Kun kansalainen kohtasi Kelan virkailijan: hyvinvointivaltio kokemushistoriana

”Käsitteet hoidokki ja huollettava alkoivat 1960-1970-luvuille tultaessa väistyä ja korvautua uudenlaisilla termeillä, kuten asiakas ja kuluttaja.”

Miten ihmiset kokivat hyvinvointivaltion uudet palvelut ja etuudet? Entä mitkä olivat ne odotukset, joihin hyvinvointivaltio ihmisten arjessa vastasi – tai jätti vastaamatta? Miten syntyi se luottamus, joka mahdollisti suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumisen, ja mitkä kokemukset ovat rapauttaneet luottamusta? Kokemuksen historia avaa […]

LUE LISÄÄ
A
Noora Heinonen

EU:n talouspoliittinen ohjaus kansallisen hyvinvointipolitiikan ajurina vai renkinä?

Euroopan unionilla on vahva valta talouspolitiikassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät taas ovat unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Vaikka toimivallan jako on unionin perustamissopimusten nojalla olemassa, käytännössä keskustelua sosiaalipoliittisista aiheista käydään EU-tasolla aktiivisesti. 2010-luvulla unionin talouspoliittinen ohjaus on sisältänyt Suomelle kehottavia viestejä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. 

Euroopan unionin (jatkossa EU) lainsäädännöllinen toimivalta sosiaali- ja terveyspoliittisissa aiheissa vaihtelee asiakysymyksittäin. Toimivalta on laaja työsuojelussa, työelämän sukupuolten tasa-arvossa, yksityisvakuutuksessa ja terveysturvallisuudessa. Sen sijaan EU:lla ei ole toimivaltaa sosiaaliturvaetuuksissa (pl. yhteensovittaminen valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa), sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tai […]

LUE LISÄÄ
A
Sauli Havu ja Petro Leinonen

Göran Therborn: Eriarvoisuus takaisin sosiologisen tutkimuksen keskiöön

Therborn tarkastelee 2010-luvun Ruotsia luokkayhteiskuntana ja korostaa luokan merkitystä nyky-yhteiskuntien analyysissa. Hän jäljittää “digitalisoituvaan sääty-yhteiskuntaan” päättyneen kehityksen alun 1980-luvun murrokseen, jossa ruotsalainen yhteiskunta reagoi maailmantalouden kriisiin ja elinkeinorakenteen muutokseen.   

Sosiologit ovat keskittyneet liiaksi stratifikaation eli sosiaalisen kerrostuneisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden tutkimukseen, ja vasta viime vuosina huomiota on alettu kiinnittää yhteiskunnalllisista suhteista johtuvaan eriarvoisuuteen, sanoo Cambridgen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Göran Therborn. Eriarvoisuuteen on hiljattain myös alettu kiinnittää enemmän huomiota laajemmassa […]

LUE LISÄÄ
A
Harri Melin

Suomi on edelleen luokkayhteiskunta

Suomi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa luokka-asema määrittää yksilöiden ja perheiden elämän ehtoja, ja jossa koulutus, uhka joutua työttömäksi tai tulot jakaantuvat pitkälti luokka-aseman mukaan.

Suomessa keskustellaan vilkkaasti eriarvoisuudesta. Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuussa 2018 pääministeri Juha Sipilän asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Siinä eriarvoisuus määritellään laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin yhdistyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä. […]

LUE LISÄÄ