A
Tiina Vaittinen & Eveliina Asikainen

Aikuisvaippojen globaali poliittinen talous ja hoivan kestävä tulevaisuus

Sekä globaalisti että paikallisesti vaippojen ympärille syntyy päivittäin valtava määrä taloudellista toimintaa: voittoja ja hyötyjä eräille, epätasa-arvoa ja ympäristöongelmia toisille. Aikuisille suunnatut vaipat synnyttävät näin ollen omanlaisensa globaalin poliittisen talouden – eli talouden ja politiikan erottamattoman kietouman, jolla on aina sekä paikallisia että globaaleja ulottuvuuksia ja vaikutuksia.

Aikuisiän inkontinenssi, eli virtsan- ja/tai ulosteenpidätyskyvyn puute, on stigmaa aiheuttava terveysongelma. Vallitsevassa poliittisessa järjestelmässä subjektin kuuluu olla autonominen ja itsenäinen toimija, jonka mieli hallitsee elämää suvereenisti, kehon toimiessa taka-alalla kaikkivoivan rationaalisuuden vankkureina. Tällaisessa järjestelmässä aikuisiän virtsan- ja/tai ulosteenkarkailu ymmärretään epänormaaliksi […]

A
Tiina Heikkilä

Kirjasta: Huipputuloiset

Poliittisesti he edustavat selvästi amerikkalaistyyppistä talousajattelua, jossa jokainen on oman onnensa seppä ja valtio byrokraattinen ja passivoiva. Jos he päättäisivät, Suomesta tehtäisiin Amerikka, jossa verot olisivat matalampia ja sosiaalitukia leikattaisiin.

Mitä rikkaat ajattelevat itsestään ja yhteiskunnasta? Mitä ajattelee Suomesta ja veroista vanhan omistajasuvun perillinen? Mitä suuren yrityksen omistaja ajattelee työttömyydestä? Miten suuren yrityksen toimitusjohtaja kehittäisi yhteiskuntaa? Professori Anu Kantolan ja yliopistotutkija Hanna Kuuselan kirja Huipputuloiset (Vastapaino, 2019) kuvaa 2000-luvun suomalaista […]

A
Salla Atkins, Lieve Vanleeuw, Pedroso Nhassengo (käännös Tiia Tikka)

Hyvää joulua, sinulla on tuberkuloosi!

Joulu – kuusijuhla, hanukka, vuoden loppu – juhlan aika on myös loma-aikaa ympäri maailman. Kun pohjoismaissa juhlistetaan perhepiirissä valoa pimeyden jälkeen lyhyen loman aikana, on eteläisessä Afrikassakin aika tavata perhettä ja nauttia tauosta, auringosta ja lämmöstä. Joulun aikaan eteläisen Afrikan […]

E
Tiina Heikkilä (translation by Veli-Pekka Ketola)

Difficulty to touch can isolate from others

Positive touch memories carry social and emotional capital. Those with a positive relationship to touching are affectively privileged, observes postdoctoral research fellow Marjo Kolehmainen. Touching between Finns is scant and often unnatural. The reason for this is searched in the […]

N
Tiina Heikkilä

Mistä rahat kansalaisyhteiskunnalle, jos Veikkauksen tuki ehtyy?

N
Tiina Heikkilä

USA:ssa vangin yhteiskuntaan paluu on vaikeaa

A
Minna Harjula

Kun kansalainen kohtasi Kelan virkailijan: hyvinvointivaltio kokemushistoriana

”Käsitteet hoidokki ja huollettava alkoivat 1960-1970-luvuille tultaessa väistyä ja korvautua uudenlaisilla termeillä, kuten asiakas ja kuluttaja.”

Miten ihmiset kokivat hyvinvointivaltion uudet palvelut ja etuudet? Entä mitkä olivat ne odotukset, joihin hyvinvointivaltio ihmisten arjessa vastasi – tai jätti vastaamatta? Miten syntyi se luottamus, joka mahdollisti suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumisen, ja mitkä kokemukset ovat rapauttaneet luottamusta? Kokemuksen historia avaa […]

A
Noora Heinonen

EU:n talouspoliittinen ohjaus kansallisen hyvinvointipolitiikan ajurina vai renkinä?

Euroopan unionilla on vahva valta talouspolitiikassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät taas ovat unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Vaikka toimivallan jako on unionin perustamissopimusten nojalla olemassa, käytännössä keskustelua sosiaalipoliittisista aiheista käydään EU-tasolla aktiivisesti. 2010-luvulla unionin talouspoliittinen ohjaus on sisältänyt Suomelle kehottavia viestejä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. 

Euroopan unionin (jatkossa EU) lainsäädännöllinen toimivalta sosiaali- ja terveyspoliittisissa aiheissa vaihtelee asiakysymyksittäin. Toimivalta on laaja työsuojelussa, työelämän sukupuolten tasa-arvossa, yksityisvakuutuksessa ja terveysturvallisuudessa. Sen sijaan EU:lla ei ole toimivaltaa sosiaaliturvaetuuksissa (pl. yhteensovittaminen valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa), sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tai […]

A
Sauli Havu ja Petro Leinonen

Göran Therborn: Eriarvoisuus takaisin sosiologisen tutkimuksen keskiöön

Therborn tarkastelee 2010-luvun Ruotsia luokkayhteiskuntana ja korostaa luokan merkitystä nyky-yhteiskuntien analyysissa. Hän jäljittää “digitalisoituvaan sääty-yhteiskuntaan” päättyneen kehityksen alun 1980-luvun murrokseen, jossa ruotsalainen yhteiskunta reagoi maailmantalouden kriisiin ja elinkeinorakenteen muutokseen.   

Sosiologit ovat keskittyneet liiaksi stratifikaation eli sosiaalisen kerrostuneisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden tutkimukseen, ja vasta viime vuosina huomiota on alettu kiinnittää yhteiskunnalllisista suhteista johtuvaan eriarvoisuuteen, sanoo Cambridgen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Göran Therborn. Eriarvoisuuteen on hiljattain myös alettu kiinnittää enemmän huomiota laajemmassa […]

A
Harri Melin

Suomi on edelleen luokkayhteiskunta

Suomi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa luokka-asema määrittää yksilöiden ja perheiden elämän ehtoja, ja jossa koulutus, uhka joutua työttömäksi tai tulot jakaantuvat pitkälti luokka-aseman mukaan.

Suomessa keskustellaan vilkkaasti eriarvoisuudesta. Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuussa 2018 pääministeri Juha Sipilän asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Siinä eriarvoisuus määritellään laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin yhdistyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä. […]