Rokotukset ovat yksi tärkeimmistä globaaleista kansanterveydellisistä saavutuksista.

Kansallisten viranomaisten hyväksymät rokotteet todetaan turvallisiksi tutkimalla niitä perinpohjaisesti ennen myyntiluvan myöntämistä. Rokotteisiin voi silti liittyä harvinaisia haittavaikutuksia. Näitä harvinaisia haittavaikutuksia ei ennen myyntilupaa tehtävissä tutkimuksissa voida havaita tutkimusten rajoitetun koon ja keston vuoksi.

Kiinalaisella, poikkeuksellisen laajalla aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan Kiinan rokotteiden haittavaikutuksia seuraava järjestelmä toimii. Väitöstutkimuksensa haittavaikutteiden seurantajärjestelmästä tehneen Wendi Wun käyttämä aineisto on maailman suurin rokoteturvallisuuden tietolähde. Wu väitteli International Doctoral Programme in Epidemiology (IPPE) -tohtoriohjelmasta.

Kiinan rokoteseurantajärjestelmän toimivuuden lisäksi Tampereen yliopistossa syyskuussa 2019 väitellyt Wu tutki kolmen rokotteen turvallisuutta. Nämä rokotteet olivat  Japanin aivotulehdusta (vakava hyttysten levittämä trooppinen virusinfektio), poliovirusinfektiota ja hepatiitti B –infektiota vastaan.

Harvinaisten haittavaikutusten havaitseminen on mahdollista vasta, kun rokotteita on käytetty väestössä riittävän laajasti. Kehittyneet seurantajärjestelmät ja niihin perustuvat epidemiologiset tutkimukset ovat tärkein tapa arvioida ja varmistaa käytössä olevien rokotteiden turvallisuutta.

Wendi Wun väitöstutkimuksen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä tutkittujen rokotteiden yleisestä turvallisuudesta. Tutkimus tukee luottamuksen säilymistä rokotusohjelmiin ja niiden seurantaan tilanteessa, jossa rokotekriittisyyttä eri syistä esiintyy.

Kiinassa on 1,3 miljardia asukasta ja vuosittain syntyy 16 miljoonaa lasta. Kiina on yksi maailman suurimmista rokotevalmistajista. Kiinassa valmistetaan vuosittain noin miljardi rokoteannosta, joita viedään myös muihin Aasian maihin. Siksi Kiinan kansallinen rokotteiden haittavaikutusten seurantajärjestelmä tarjoaa ainutlaatuisen aineiston rokotteiden turvallisuuden tutkimiselle.

Wu on työskennellyt Kiinan kansallisessa rokotusohjelmassa kymmenen vuotta ja syksyllä 2019 hän työskentelee rokoteturvallisuuden edistämisen parissa.

Wu totesi, että vuonna 2010 aloittanut seurantajärjestelmä kerää tietoja ajantasaisesti ja kykenee havaitsemaan harvinaisia tai vakavia tapahtumia väestössä. Wun mukaan Kiinan järjestelmä voi myös toimia mallina seurantajärjestelmien kehittämiselle muissa pieni- ja keskituloisissa maissa.

Aiemmin Kiinan rokotteiden haittavaikutusten seurantajärjestelmää ei ole tutkittu yhtä laajasti ja systemaattisesti.  Sama pätee Wun tutkimien, Kiinassa valmistettujen rokotteiden tutkimiseen.

Rokotteiden kyseenalaistaminen on kymmenen vuoden aikana lisääntynyt Kiinassakin. Rokoteskandaaleja on nähty Kiinassa useampia.  Yhden maan suurimmista rokotevalmistajista Changshengin vesikauhurokotteen valmistusprosessista löytyi vakavia rikkeitä vuonna 2018, ja paria vuotta aiemmin paljastui, että sääntöjenvastaisesti säilytettyjä tai vanhentuneita rokotteita oli myyty.

– Rokotusohjelmamme ensimmäisen 20 vuoden ajan ihmiset toivat lapsensa rokotettavaksi, eikä kysymyksiä kysytty, Wu sanoo.

Rokotekielteisyys ja huhut alkavat Kiinassa Wun mukaan samantapaisesti kuin Suomessa: jonkun rokotettu vauva yhteisössä sairastuu, ja huhut alkavat levitä. Pian ei ole väliä, oliko rokotteella ja sairastumisella yhteyttä.

Joulukuussa 2013 Kiinan tiedotusvälineissä raportoitiin kuolemantapauksista, jotka liitettiin hepatiitti B -rokotuksiin Hunanin maakunnassa. Uutisointi herätti huolta rokotteiden turvallisuudesta, ja väestön luottamus rokotteisiin heikkeni selvästi.

Wun mukaan ilmoitettujen kuolemantapausten ajallinen yhteys hepatiitti B -rokotuksiin on voinut olla sattuma, jolla ei ollut syy-yhteyttä rokotukseen.
Haittavaikutusten ilmoitushuippu Hunanin tapauksessa vuosien 2013-2014 vaihteessa havainnollisti, kuinka herkkä passiivinen seurantajärjestelmä saattaa olla mediatiedoille, jotka eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen.

Wu uskoo, että yhden lapsen politiikka vaikuttaa asenteisiin. Se saa ihmiset suhtautumaan ainokaisiinsa erityisen vakavasti. Vakavuus tuottaa haluaa turvata lapsi kaikilla mahdollisilla tavoilla, joista yksi on rokottamisohjelman noudattaminen. Toisaalta jos epäilys rokottamista kohtaan herää, epäily voi nousta vakavana.

– Jännitin itsekin rokottamista, kun oma poikani syntyi. Vastasyntyneen immuunijärjestelmän tarkasta toiminnasta ei voi olla täysin varma.

Kiinassa rokoteturvallisuuteen kuitenkin luotetaan yleisesti ottaen varsin hyvin Wun mukaan. Rokoteskandaalit vaikuttivat silti negatiivisesti rokotteita kohtaan koettuun luottamukseen.

Wun mukaan ihmiset luottavat keskimäärin hallintoonsa terveysasioissa, jotka katsotaan keskushallinnon toimivaksi osaksi. 30 vuoden aikana ihmisten terveys on selvästi parantunut. Vanhemmat ihmiset ovat nähneet elinikänään ennen kuolemaan tai vammautumiseen johtavien tautien, kuten polion katoamisen.

Wun tutkimus osallistuu kansainväliseen keskusteluun rokotteiden turvallisuudesta.

– Tutkimukseni todistaa, että nämä kolme rokotetta ovat turvallisia, koska ne on testattu erittäin suurella populaatiolla.