Podcast: Tietokone on ihmisen apuväline myös tekoälyn aikana
Mitä itseoppiva tekoäly ja koneet tarkoittavat yhteiskunnalle ja työelämälle?
– Tietokone on apuväline, vaikka sillä olisi jatkossa käytössään enemmän dataa kuin ihmisen aivojen on mahdollista käsitellä. Päätökset tekee lopulta ihminen. Teknologia voi kasvattaa tuottavuutta ja lisätä työviihtyvyttä jos sitä ei käytetä vain työtahdin kiristämiseen ja työnkuvien kaventamiseen, sanoo Dr. Phoebe Moore. Moore on poliittisen taloustieteen ja teknologian professori Leicesterin yliopistossa.
Mooren mukaan teknologian käyttö voi luoda yksipuolisia työnkuvia, joista tulee joko hyvin suorittavia tai hyvin kapea-alaisia. Tuottavuuden kasvu ei silti ole negatiivinen asia työntekijöille.
Jos ihmisen työnkuva on hienostuneen teknologian ohjaaminen tai valvominen, hänelle kehittyy erityistaito, joka lisää hänen arvoaan työnantajan näkökulmasta. Syntynyt taito voi kuitenkin olla hyvin kapea-alainen ja työpaikkakohtainen, eikä taidolla ole arvoa, jos teknologia muuttuu.
Jos työpaikalla ei ole koulutusta ja teknologian käyttöön tai valvomiseen perustuvat työnkuvat ovat yksipuolisia, teknologia voi kaventaa työntekijän taitoja.
Tekoäly on nyt otsikoissa, koska se korvaa koko ajan enemmän ajatustyötä. Moore muistuttaa, että teknologiaa ja automaatiota on ollut aina, ja olemme tottuneet koneisiin, joita emme enää miellä teknologiaksi.
– Valinnan ja päätöksen tekemisellä on ero, ja ihmisen rooli on valintojen tekijä, Moore sanoo.
Alustalla on vuosien varrella nostettu esiin aiheita, näkökulmia ja keskusteluita, jotka asiantuntijoiden näkökulmasta puuttuneet julkisuudesta. Pyrkimys on, että aiheet eivät jäisi vain muutaman tutkijan välisiin keskusteluihin.
Sosiaalipsykiatrian professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkimuksen varadekaani Sami Pirkola aloittaa Alustan uutena päätoimittajana.
– Nykyaikaisen tiedon tuottamisen markkinoilla täytyy olla nopea ja iskevä. Näkyvyydestä kamppaillaan, ja usein vain kovimmin huutavat saavat äänensä kuuluviin. On tärkeää, että luotettava, tutkittu tieto kuuluu ja näkyy ja siinä Alustalla on näytön paikka, Pirkola sanoo.
Ajassa, jossa vääristeltyä tietoa käytetään vallan ja ansainnan välineenä, täytyy Pirkolan mukaan pystyä viestimään oikealla tiedolla selkeästi ja napakasti.
– Yliopisto ei saa olla vain tiedon nöyrä tuottaja, harmaavarpunen – ajankohtaisten, tärkeiden asioiden tutkijoiden täytyy nousta rohkeasti esiin, Pirkola sanoo.
Alusta jatkaa entisellä linjallaan, eli julkaisee asiantuntijatietoon ja tutkimukseen perustuvaa materiaalia, jossa on yhteiskunnallinen näkökulma. Alusta ei käsittele Tampereen yliopiston sisäisiä asioita, mutta kaikki muut teemat ovat tervetulleita.
Alustaa julkaisee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, mutta juttuehdotuksia voivat lähettää muut kuin tiedekuntaan jollain tavalla affilioituvat.
Jotta tutkijat voisivat itse asettaa kysymyksiä ja vastata niihin
Alusta perustettiin syksyllä 2012 silloisessa Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Verkkojulkaisu ideoitiin spontaanisti.
Aviisin arkistojutun mukaan idea syntyi johtokunnan kokouksen jälkeisissä keskusteluissa yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Uutta verkkolehteä miettimässä oli sekä opiskelijoita että opettajia.
Alustan päätoimittajana toimi helmikuuhun 2021 asti vuosina 2011-2016 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtajana toiminut journalistiikan professori Risto Kunelius. Hän siirtyi Helsingin yliopiston viestinnän professoriksi vuonna 2019.
– Olen ideoinut monenlaista, osa jäänyt eloon ja osa kuopannut itsensä. Tällaiset projektit kuolevat usein sen takia, että idea on hyvä, mutta ihmisillä ei ole aikaa, ja projektit eivät pysy itsekseen pystyssä. Alusta on todistanut, että tamperelainen yhteiskuntatieteen yhteisö on mainos resurssi, josta tällaista sisältöä voi tuottaa, Kunelius sanoo.
Kunelius uskoo, että Alustan vakiintumisen syy on selkeä ja maanläheinen lähestymistapa: perusajatus oli ja on, että tutkijat voivat itse asettaa kysymyksiä ja vastata niihin.
– Alusta lähti aika arkisesta ajatuksesta, että monien tutkijoiden mielestä julkiseen keskusteluun osallistuminen voi olla hankalaa, koska journalismissa joku muu asettaa kehyksen ja tutkijan rooli on kommentoida, sanoo toimituskunnassa jatkava Kunelius.
Itse kirjoittaessa ei tarvitse tyytyä kommentoijan rooliin. Pyrkimys ei ole ollut päiväkohtaisuus ja uutisten kanssa kilpaileminen, vaan aikaa kestävän materiaalin luominen. Silti Alustalla kommentoidaan paljon myös ajankohtaisia asioita. Alusta on yhä tutkijoiden oma alusta ja omissa käsissä. Se muodostaa myös ajattelun arkiston. Alustalla on vuosien varrella nostettu esiin aiheita, näkökulmia ja keskusteluita, jotka asiantuntijoiden näkökulmasta puuttuneet julkisuudesta. Pyrkimys on, että aiheet eivät jäisi vain muutaman tutkijan välisiin keskusteluihin.
– Idea on kehittää ihmis- ja yhteiskuntatieteiden monitieteellistä tutkimusyhteistyötä ja erityisesti aineistojen yhteiskäyttöä ja tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä, hän kertoo.
Alustalla on julkaistu 688 juttua helmikuun loppuun 2021 mennessä. Kirjoittajajoukko ja heidän taustansa ovat muuttuneet vuosien varrella hyvin monipuolisiksi niin oppiarvoilta kuin tutkimusaloilta. Edustettuina ovat olleet erityisesti yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alat, joista erityisesti sosiologia, historia, politiikan tutkimus, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia ja filosofia, sukupuolentutkimus, kirjallisuudentutkimus ja viestintä sekä kasvatustieteet ja kansantaloustiede, gerontologia, terveystieteet ja lääketiede.
Alustan toimituskuntaan avautuu haku helmi-maaliskuun vaihteessa 2021.
