Kuvapainotteinen kommunikointi muun muassa YouTubessa, Instagramissa ja Tumblrissa on arkea merkittävälle osalle nuorista. Miten kuvilla kommunikointi muuttaa nuorten poliittista osallistumista ja miten he kasvavat poliittisen kansalaisuuteen?

Eeva Luhtakallion tutkimushanke Imagi(ni)ng Democracy: European youth becoming citizens by visual participation selvittää, mikä on visuaalisen kommunikaation rooli politiikassa ja poliittisessa osallistumisessa.

Tekoäly on Luhtakallion tutkimuksessa etnografisen tutkimuksen apuna. Tietokone tunnistaa kuvamateriaalista samanlaisuuksia, mikä mahdollistaa laajojen tutkimusaineistojen käsittelyn.

Luhtakallio etsii visuaalisia argumentteja ja tapoja, joilla nuoret niitä muodostavat.

– Minulta on kysytty, miten nyt Instagram, kun siellä on vaan tyhjäpäisiä selfieitä? Minua kiinnostaa Instagramissa juuri myös se pinnallisuus, pinnallisuuden politiikka ja millaista poliittista mielikuvitusta siihen toimintaan liittyy, millaisia argumentteja siellä on tai ei ole, Luhtakallio sanoo.

Ajatus on, että valtavasta kuva-aineistosta louhitaan järkeenkäypiä klustereita. Tekstilouhinnassa klusterit ovat esimerkiksi sanalistoja, mutta Luhtakallion tutkimus etsii näitä kokonaisuuksia valtavasta kuva-aineistosta.

– Pyrimme opettamaan tietokoneen tunnistamaan näitä mielekkäitä klustereita. Pyrimme tällä laajaan aineistoon perustuvaan ymmärrykseen, millaisia klustereita siellä liikkuu.

Luhtakallio uskoo löytävänsä teemoja, jotka liittyvät siirtolaisuuteen ja ilmastonmuutokseen, joka nuorten tietoisuudessa isoin poliittinen kysymys.

Luhtakallion tutkimusta rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto ERC. ERC on Euroopan Unionin hallinnoima rahoitusorganisaatio (European Research Council, ERC). Se edistää monialaisesti huippututkimusta pitkäaikaisella tutkimusrahoituksella. Lupaavien tutkijoiden lisäksi ERC myöntää rahoitusta 7–12 vuotta tutkimusta tehneille sekä edistyneille, alansa huipputekijöille.

Eeva Luhtakallio työskentelee sosiologian apulaisprofessorina yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.