Saako ilmastonmuutoksella pelotella, kysyy Ville Lähde niin & näin-lehden tuoreessa numerossa
Onko ilmastonmuutoksen pahimmista seurauksista kirjoittaminen toivon heittävää alarmismia, ja miten maailman suurimmasta ongelmasta pitäisi keskustella? Miten ilmastotutkimuksen tuloksia tulisi tulkita journalistisesti, ja milloin huoli muuttuu peloksi ja pelko toivottomuudeksi?
Wallace-Wells maalasi artikkelissaan kuvaa maailmasta, jossa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n pahimmat skenaariot toteutuisivat: päästövähennykset epäonnistuisivat, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaisi nousuaan, ja ilmakehän keskilämpötila nousisi Pariisin sopimuksen turvarajojen yläpuolelle.
Vuoden 2017 heinäkuussa ilmestynyt artikkeli synnytti monipolvisen keskustelun, joka avasi kansainvälisen journalistisen ja tieteellisen ilmastonmuutosviestinnän ongelmakohtia.
Artikkelista tuli kerralla kaikkien aikojen luetuimpia ilmastonmuutosta käsitteleviä artikkeleita ja New York Magazinen luetuin artikkeli. Alle viikossa ilmestyi ainakin kymmenkunta artikkelia puolustavaa tai vastustavaa laajalevikkistä kannanottoa, joita esittivät ilmastotutkijat ja -journalistit. Ilmastotutkijat kritisoivat erityisesti artikkelin faktojen käyttöä ja pelottelun määritelmää ja eettisyyttä.
Lähteen mukaan vastaavaa keskustelua ei ilmastonmuutoskeskustelun historiassa ole käyty. Wallace-Wellsin artikkelin synnyttämässä keskustelussa äänessä olivat nimenomaan ilmastotutkijat, eivät ilmastonmuutoksen kieltäjät.
Alustalla on vuosien varrella nostettu esiin aiheita, näkökulmia ja keskusteluita, jotka ovat asiantuntijoiden näkökulmasta puuttuneet julkisuudesta. Pyrkimys on, että aiheet eivät jäisi vain muutaman tutkijan välisiin keskusteluihin.
Sosiaalipsykiatrian professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkimuksen varadekaani Sami Pirkola aloittaa Alustan uutena päätoimittajana.
– Nykyaikaisen tiedon tuottamisen markkinoilla täytyy olla nopea ja iskevä. Näkyvyydestä kamppaillaan, ja usein vain kovimmin huutavat saavat äänensä kuuluviin. On tärkeää, että luotettava, tutkittu tieto kuuluu ja näkyy ja siinä Alustalla on näytön paikka, Pirkola sanoo.
Ajassa, jossa vääristeltyä tietoa käytetään vallan ja ansainnan välineenä, täytyy Pirkolan mukaan pystyä viestimään oikealla tiedolla selkeästi ja napakasti.
– Yliopisto ei saa olla vain tiedon nöyrä tuottaja, harmaavarpunen – ajankohtaisten, tärkeiden asioiden tutkijoiden täytyy nousta rohkeasti esiin, Pirkola sanoo.
Alusta jatkaa entisellä linjallaan, eli julkaisee asiantuntijatietoon ja tutkimukseen perustuvaa materiaalia, jossa on yhteiskunnallinen näkökulma. Alusta ei käsittele Tampereen yliopiston sisäisiä asioita, mutta kaikki muut teemat ovat tervetulleita. Alustan toimittajana jatkaa Tiina Heikkilä.
Alustaa julkaisee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, mutta juttuehdotuksia voivat lähettää muut kuin tiedekuntaan jollain tavalla affilioituvat.
Jotta tutkijat voisivat itse asettaa kysymyksiä ja vastata niihin
Alusta perustettiin syksyllä 2012 silloisessa Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Verkkojulkaisu ideoitiin spontaanisti.
Aviisin arkistojutun mukaan idea syntyi johtokunnan kokouksen jälkeisissä keskusteluissa yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Uutta verkkolehteä miettimässä oli sekä opiskelijoita että opettajia.
Alustan päätoimittajana toimi helmikuuhun 2021 asti vuosina 2011-2016 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtajana toiminut journalistiikan professori Risto Kunelius. Hän siirtyi Helsingin yliopiston viestinnän professoriksi vuonna 2019.
– Olen ideoinut monenlaista, osa jäänyt eloon ja osa kuopannut itsensä. Tällaiset projektit kuolevat usein sen takia, että idea on hyvä, mutta ihmisillä ei ole aikaa, ja projektit eivät pysy itsekseen pystyssä. Alusta on todistanut, että tamperelainen yhteiskuntatieteen yhteisö on mainio resurssi, josta tällaista sisältöä voi tuottaa, Kunelius sanoo.
Kunelius uskoo, että Alustan vakiintumisen syy on selkeä ja maanläheinen lähestymistapa: perusajatus oli ja on, että tutkijat voivat itse asettaa kysymyksiä ja vastata niihin.
– Alusta lähti aika arkisesta ajatuksesta, että monien tutkijoiden mielestä julkiseen keskusteluun osallistuminen voi olla hankalaa, koska journalismissa joku muu asettaa kehyksen ja tutkijan rooli on kommentoida, sanoo toimituskunnassa jatkava Kunelius.
Itse kirjoittaessa ei tarvitse tyytyä kommentoijan rooliin. Pyrkimys ei ole ollut päiväkohtaisuus ja uutisten kanssa kilpaileminen, vaan aikaa kestävän materiaalin luominen. Silti Alustalla kommentoidaan paljon myös ajankohtaisia asioita. Alusta on yhä tutkijoiden oma alusta ja omissa käsissä. Se muodostaa myös ajattelun arkiston. Alustalla on vuosien varrella nostettu esiin aiheita, näkökulmia ja keskusteluita, jotka ovat asiantuntijoiden näkökulmasta puuttuneet julkisuudesta. Pyrkimys on, että aiheet eivät jäisi vain muutaman tutkijan välisiin keskusteluihin.
– Idea on kehittää ihmis- ja yhteiskuntatieteiden monitieteellistä tutkimusyhteistyötä ja erityisesti aineistojen yhteiskäyttöä ja tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä, hän kertoo.
Alustalla on julkaistu 688 juttua helmikuun loppuun 2021 mennessä. Kirjoittajajoukko ja heidän taustansa ovat muuttuneet vuosien varrella hyvin monipuolisiksi niin oppiarvoilta kuin tutkimusaloilta. Edustettuina ovat olleet erityisesti yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alat, joista erityisesti sosiologia, historia, politiikan tutkimus, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia ja filosofia, sukupuolentutkimus, kirjallisuudentutkimus ja viestintä sekä kasvatustieteet ja kansantaloustiede, gerontologia, terveystieteet ja lääketiede.
Alustan toimituskuntaan avautuu haku helmi-maaliskuun vaihteessa 2021.
