Suomalaisten viranomaisten turvapaikkapäätöksiä ohjaavat valmiit mallipohjat, joilla ratkaisuja tehdään. Näin kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan Long Play.

”Viime vuonna palkattujen ylitarkastajien ammattitaito ei ole ymmärrettävistä syistä riittänyt siihen, että he olisivat osanneet soveltaa malleja tapauskohtaisesti. He ovat vain kopioineet malleja. Päätöksenteossa unohtui tapauskohtainen arvio, ja päätöksiä tehtiin liukuhihnalta”, kertoo Long Play.

Valmiit päätösmallit ovat Long Playn mukaan ohjanneet Maahanmuuttoviraston päätösten linjaa vahvasti kielteiseen suuntaan. Mallit herättävät kysymyksen siitä, onko turvapaikkahakemuksia arvioitu tapauskohtaisesti ja onko päätöksiä tehty sisäministeriön asettamien vaativien tulostavoitteiden rasittamana. Maahanmuuttovirasto julkaisi eilen aihetta koskevan tiedotteen.

Oikeustieteen professori Juha Lavapuron mielestä malliasiakirjat itsessään eivät ole ongelmallisia.

– Tässä on monia asioita, jotka suuntaavat päätöksentekoa kielteisen päätöksen suuntaan sen sijaan, että jokainen päätös tarkasteltaisiin ja arvioitaisiin yksilöllisesti.

Malliasiakirjojen lisäksi turvapaikkahakemusten käsittelyssä on muitakin epäkohtia, kuten tiukentuneet turvallisia maita koskevat maalinjaukset ja lainsäädännön muutokset. Lisäksi Maahanmuuttoviraston tuottavuuspaineet ovat niin korkeat, että ne estävät hakemusten yksilöllisen käsittelyn.

– Mallipäätökset ovat päätöksenteon yhdenvertaisuuden kannalta hyvä asia, sillä ne auttavat kiinnittämään huomiota tärkeisiin asioihin. Niiden pitäisi kuitenkin olla asianmukaisesti sekä kielteisiä että myönteisiä, sanoo Lavapuro.

Migriin palkattiin vuosina 2015–16 yli 500 uutta työntekijää. Etenkin vasta työnsä aloittaneille virkamiehille kertyy paineita hakemusten käsittelyyn asetetuista kovista tulostavoitteista.

– Malliesimerkkien merkitys saattaa ylikorostua itsenäisen tapauskohtaisen päätöksenteon kustannuksella. Turvapaikkahakemusten käsittelyn tulisi kuitenkin perustua yksilölliselle arvioinnille, toteaa Lavapuro.

Oikeuskansleri on käsitellyt maahanmuuttoviraston sisäisiä ongelmia helmikuussa julkaistussa päätöksessä. Lavapuron mielestä nyt on aihetta myös laajapohjaisempaan selvitykseen.

– Jonkun riippumattoman elimen, kuten oikeusasiamiehen, pitäisi tehdä selvitys siitä, miten turvapaikanhakijoiden oikeudet toteutuvat Migrin päätöksenteossa.

Viime lauantaina julkaistiin vetoomus, jossa yli 200 yhteiskunta-alan asiantuntijaa vaatii parempaa turvapaikkapolitiikkaa. Vetoomuksen allekirjoittaneiden mielestä maahanmuuttoviraston pitäisi muuttaa käytäntöjään ja parantaa päätöstensä laatua.