Nosto! Sosiaalinen media on kiinteä osa nuorten vuorovaikutusta, ei siitä erillään oleva verkossa sijaitseva leikkikenttä. Lego julkaisi tämän vuoden alussa lapsille oman sosiaalisen median sovelluksen. Alle 13-vuotiaille tarkoitettu Lego Life lupaa olevansa lapsille turvallinen sosiaalinen media, jossa lapsen henkilöllisyys säilyy salassa.

Instagramin kaltaisessa palvelussa lasten on tarkoitus jakaa selfieiden sijaan Lego-hahmojen kuvia. Lapsen nimi on korvattu sovelluksen omilla nimimerkeillä.

Mediakasvatuksen tutkija Reijo Kupiaisen mukaan Lego Life on uudenlainen internetin ja lelujen yhdistelmä. Siinä on sosiaalisen median ulottuvuus, jota ei ole aikaisemmin tarjottu lapsille.

Tämän päivän lapset ovat kasvaneet älypuhelinten keskellä. Media lapsiperheessä -tutkimuksen mukaan kommunikointi lasten ja vanhempien välillä on vähentynyt, koska aikuiset käyttävät elektronisia laitteitaan enemmän.

– Sosiaalinen media on liikenteen kaltainen tavallinen käytäntö, johon lapsi törmää arkielämässään. Lapset adaptoivat aikuisten maailmaa omiin leikkeihinsä, joiden kautta opitaan sosiaalisia toimintatapoja, sanoo Kupiainen.

Lapsi tarvitsee mediakasvatusta ymmärtääkseen somen logiikkaa

Palikkapäiden jakaminen somessa oman naaman sijaan on kaunis ajatus, mutta samalla se voi viitoittaa tien myös muihin sosiaalisin median palveluihin. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutokset liittyvät ikäkausiin ja kasvamiseen, kun lapset eivät koe sisältöjä itselleen sopiviksi tai tarpeeksi haastaviksi. (Naamatusten verkossa – Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2)

Lapsille suunnattu sosiaalinen media saattaa porttiteoriamaisesti helpottaa siirtymistä nuorten ja aikuisten somemaailmaan. Kehityspsykologian tutkijatohtori Mikko Peltolan mukaan sovellus voi luoda lapsille paineita jakaa henkilökohtaisia asioita liian varhaisessa vaiheessa.

Peltola uskoo, että 8-vuotiaalla ei ole käsitystä, mitä esimerkiksi oman Youtube-kanavan perustaminen merkitsee käytännössä. Lapsi ei ymmärrä, että jaetut ja kaikille julkiset sisällöt säilyvät myös niiden poistamisen jälkeen ja ventovieraat voivat antaa asiatonta palautetta.

Takavuosien Youtube-hitti Paardit ovat parhaat on varoittava esimerkki lapsen tuottaman sisällön rajoittamattomasta leviämisestä ja sosiaalisen median palautekulttuurista. Vuonna 2012 julkaistulla videolla teinityttö laulaa itse sanoittamaansa kappaletta, jossa party-sana lausutaan paardina. Video levisi nopeasti ja siitä muodostui keskustelupalstoilla hyvä vitsi. Alkuperäinen video poistettiin nettikiusaamisen takia, mutta internet ei ole unohtanut tapausta.

Mediakasvatuksen merkitys korostuu tilanteessa, jossa sosiaalinen media tulee osaksi yhä nuorempien lasten elämää. Vaikka monilukutaitoa opetetaan jo varhaiskasvatuksessa, eivät opetuksen määrä ja laatu aina kohtaa muuttuvan mediayhteiskunnan vaatimuksia.

Paniikkeja ja pohdintoja lasten median käytöstä

Lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön valvonnasta käydään parhaillaan neuvotteluja ja pohdintoja. Kupiainen jakaisi lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön monitahoisesti perheen, varhaiskasvatuksen, koulun ja mediayhtiöiden kesken. Peltola puolestaan korostaa vanhempien merkitystä lasten somekäytön valvonnassa.

– Esimerkillä on voimakkaampi vaikutus lapseen kuin sanoilla. Jos vanhemman oma elämä pyörii somessa, voi olla vaikeaa asettaa lapselle turvallisia sosiaalisen median rajoja, toteaa Peltola.

Median historia on täynnä uusista viestintävälineistä syntyneitä paniikkeja. Jopa sanomalehtiä on aikanaan pidetty haitallisina lapsille. Kupiaisen mukaan lapset nähdään aikuisten vastakohtana, suojattomina olentoina, joita on suojeltava median vaikutuksilta.

Kupiainen pohtii, että Lego Lifen avulla lapset voisivat oppia käyttämään sosiaalista mediaa hyödyllisellä tavalla.

– Tällä hetkellä sosiaalinen media on vihaa täynnä oleva sekamelska. Sen käyttämiseen tarvitaan opetusta ja oppimista.

Lego Lifen perusidea kuulostaa Peltolasta melko vaarattomalta, kun riskit henkilökohtaisten asioiden paljastamiseen on eliminoitu eikä lapsi pääse tekemään asioita, joiden seurauksia ei itse ymmärrä.

– Lapsi ei mene siitä rikki, että legorakennelmista syötetään kuvia someen.

Vaikka itse sovellus on harmiton, ei Peltola koe sitä tarpeelliseksi. Alle 10-vuotias pärjää ilman sosiaalista mediaa, sillä hyväksyntää ja arvostusta haetaan ja saadaan läheisiltä ihmisiltä tosielämässä.

– Lapselle riittää, että perheenjäsenet antavat hänelle myönteistä palautetta.

Lähteet:

Lahikainen, A., Mälkiä, T., & Repo, K. (2015). Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino.

Uusitalo, N., Vehmas, S., & Kupiainen, R. (2011). Naamatusten verkossa: Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2. Tampere: Tampereen yliopisto, viestinnän, median ja teatterin yksikkö.

KOMMENTOI

KOMMENTOI JULKAISUA