Nosto! Robotit yleistyvät samaan aikaan kun hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Palvelurobottien uskotaan tuovan uusia mahdollisuuksia hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Eettisyys, lainsäädäntö ja ihmisten keskeinen asema tekee alasta kuitenkin haastavan.

Vanhusten yksinäisyys lisääntyy entisestään väestörakenteen muuttuessa. Yli 65-vuotiaiden määrän on arvioitu kasvavan yli puolella miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

Sander Burgerin ohjaamassa dokumentissa Alice Cares kuvataan hollantilaista tutkimusta, jossa hoivarobotti Alice pitää seuraa kolmelle yksinäiselle ja osittain dementoituneelle vanhukselle. Alice on emotionaalisesti älykäs robotti, jonka kanssa vanhukset voivat keskustella esimerkiksi perheestään ja vaivoistaan tai vaikka musiikista ja jalkapallosta.

Elokuvassa Alice on vielä kehitysvaiheessa ja sitä parannetaan koko ajan vanhusten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi keskusteluissa Alice vastaa hetken viiveellä. Dokumentissa kuitenkin näytetään vanhuksissa heränneitä reaktioita robotin kanssa seurustellessa. Vanhukset ottavat robotin uteliain, joskin hieman epäilevin mielin vastaan. Heidän tutustuessaan toisiinsa voidaan kuitenkin arvata, että pienikokoisesta ja nukkemaisesta Alicesta on tullut vanhuksille mieluista seuraa.

Dokumentti esitettiin Tampereen yliopistolla 18.5.2016. Dokumenttia seurasi keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin hoivarobottien mahdollisuuksia ja haasteita. Esille nousi kysymyksiä esimerkiksi siitä, voidaanko robotilla korvata oikean ihmisen läsnäoloa? Lähihoitotyö on jo tällä hetkellä erittäin kiireistä eikä esimerkiksi keskusteluun vanhuksen kanssa jää paljon aikaa. Jos vanhus on hyvin yksinäinen, voisiko robotista kuitenkin olla juttutoveriksi? Tai jos hoivarobotti opetetaan auttamaan hoitolaitoksissa muissa työtehtävissä, antaisiko se hoitajalle mahdollisuuden keskustella enemmän ja olla läsnä vanhusten kanssa?

Tampereen sosiaalitieteilijät ja filosofit ovat alkaneet yhdessä insinöörien kanssa tutkimaan vanhustyön hoivarobotteja. Tutkimuksen tavoitteena ovat robottien testaaminen, vanhuspalveluiden uudistaminen ja uusien palveluiden kehittäminen. Suomen Akatemia antoi Robotit ja hyvinvointivaltion tulevaisuus -tutkimushankkeelle (Rose) kuuden miljoonan euron rahoituksen. Hanke kestää viisi vuotta ja siinä on mukana kuusi korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. (Yliopistouutiset, 21.3.2016).

Seniorien palvelupiste Kotitorin uusin työntekijä on robotti Zora. Se on Tampereen ensimmäinen hoivarobotti. Zora osaa kertoa tietoja palvelupisteestä. Robotti osaa puhumisen lisäksi kävellä, tanssia ja potkia palloa. (YLE 19.5.2016).

Ensimmäiseksi käyttöön Zora otettiin Belgiassa vuonna 2013. Zoran kaltaisia hoivarobotteja on maailmalla käytössä 6000 ja Suomessa jo pari sataa. Belgiassa Zoraa on käytetty esimerkiksi kutsumaan asukkaita syömään. (YLE 19.5.2016). Suomessa palvelutalojen hoivarobotit ovat pitäneet vanhuksille esimerkiksi jumppahetkiä.