Nosto! Teatterissa vallitsee dokumentaarisuuden trendi kun taas journalismissa villityksenä on tarinallisuus. Molemmilla tahoilla on tarve ja halu löytää uusia ilmaisumuotoja ja toimintamalleja toisiltaan sekä puhutella yleisöä päivän polttavista yhteiskunnallisista asioista yhdistelemällä journalistisen työn dokumentaarisia keinoja teatterin tarinallisuuteen.

Dokumenttiteatterin tekijät keräävät aineistoa journalistien tavoin, mutta esityksessä hyödynnetään teatterin käytäntöjä. Teatterintekijöitä ja journalisteja yhdistää yleisö, jolle halutaan tarjota tietoa, tunteita, elämyksiä ja mielipiteitä. Esimerkiksi Susanna Kuparisen Valtuusto-näytelmissä (2008-2010) ja Eduskunta-trilogiassa (2011-2015) yhdistettiin asiakirjoja, kokoustallenteita, haastatteluja ja tausta-aineistoja, mutta tapahtumat näyteltiin teatterin keinoin.

Suomalainen “Pressi” Klubi -nimisessä, kokeilevassa dokumenttiteatterissa pohdittiin muun muassa eriarvoisuutta ja ryhmiin kuulumista journalistisen dokumenttiteatterin keinoin. Se oli osa Tampereen yliopiston journalistinen dokumenttiteatteri -hanketta (2013-2015), jossa pyrittiin vastaamaan kysymykseen, mitä sellaista journalistinen dokumenttiteatteri voi tarjota, mitä teatteri tai journalismi ei yksinään kykene antamaan yleisölle?

Journalistiikan opiskelijalle Minna Ohtamaalle hanke herätti halun toteuttaa journalismia eri tavalla kuin miten sitä tällä hetkellä päivälehdissä tehdään. Näyttelijäntyön opiskelija Konsta Laakso puolestaan kertoi projektin tuomasta uudenlaisesta henkilökohtaisuudesta ja vastuusta, kun jaetut työryhmät saivat itse valita kohtauksensa aiheen ja käsikirjoittaa sen.

Laakson mielestä yliopistossa pitäisi useamminkin yrittää toteuttaa mahdottomia sen sijaan, että tyydyttäisiin vanhoihin työtapoihin. Esityksen toinen ohjaaja, yliopistonlehtori Mikko Kanninen kertoo, että täysin uudenlainen projekti oli oppimiskokemus kaikille osapuolille. Hanke kohtasi matkalla ongelmia esimerkiksi suuren ja erilaisen työryhmän takia. Tulevaisuudessa mahdollisten samankaltaisten projektien kanssa osataan tehdä jo paljon asioita eri tavalla.

Vaikeasti hahmotettavasta asiasta kuten politiikasta pyritään tekemään dokumenttiteatterissa inhimillisempää, ymmärrettävämpää ja näkyvämpää, kuten Noora Laaksonen kirjoittaa pro gradu -tutkielmassaan. Dokumenttiteatterin tehtäviin kuuluu tulkita myös historiaa, tutkia ristiriitoja herättäviä tapahtumia ja antaa lisää tietoa sekä tuoda esiin erilaisten yksilöiden ja ryhmien ääniä, kertoo Janne Junttila pro gradu -tutkielmassaan.

Dokumenttiteatterin suosion taustalla voi olla esimerkiksi kansalaisten lisääntynyt huoli maailman ongelmista sekä median osittainen epäonnistuminen selittää maailman tapahtumia ja suhtautua kriittisesti vallanpitäjiin.

Journalistisen dokumenttiteatteri -tutkimushankkeen päätösseminaari pidettiin Tampereen yliopistolla 10.5.2016.

KOMMENTOI

KOMMENTOI JULKAISUA