Nosto! Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on perustulokokeilu, jonka tavoitteena on muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi. Kokeilulla pyritään vähentämään byrokratiaa sekä yksinkertaistamaan monimutkaiseksi väitettyä etuusjärjestelmää.

Kokeilun toimeenpanoa varten laaditussa esiselvityksessä (Kangas & Pulkka 2016) on tuotettu tietoa perustulosta, osittaisesta perustulosta, negatiivisesta tuloverosta ja muista mahdollisista perustulokokeilun malleista.

Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös Suomessa kokeiltavasta perustulomallista tai -malleista, joita täsmennetään hankkeen loppuraportissa. Loppuraportin on oltava valmis marraskuussa. Tarkoituksena on, että perustulokokeilu toteutetaan vuosina 2017-2018 ja tulokset arvioidaan vuonna 2019. (Valtioneuvosto).

Osittainen perustulo on saanut kannatusta perustuloa tarkastelleessa tutkimusryhmässä (YLE 30.3.2016). Ryhmän mukaan osittaisella perustulolla korvattaisiin suuri osa nykyisiä perusturvaetuuksia, kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha työttömälle ja toimeentulotuki. Suuruudeltaan perustulo olisi 550-750 euroa kuukaudessa. Muutoksessa edunsaajan tulot eivät nousisi nykyisestä ja ansiosidonnaiset etuudet jäisivät kyseisessä mallissa suurelta osin ennalleen.

Perustuloa on pohdittu myös erinäisissä ajatushautomoissa. Think tank Tänk:in mukaan kenttäkokeilu olisi paras tapa testata perustuloa. Raportin Miten testata perustulon vaikutuksia? mukaan, toimivin malli Suomelle olisi negatiivisen tuloveron malli (Forss ja Kanninen 2016). Negatiivinen tulovero, joka pohjautuu Milton Friedmanin ajatuksille, tarkoittaa verojärjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riippuvan tulonsiirron, takuutulon. Tämä malli korvaisi ensisijaisia sosiaalietuuksia, lukuunottamatta toimeentulotukea ja lapsilisiä. Ajatushautomo Libera on vienyt ajatuksen vielä pidemmälle ja ehdottanut kaikille Suomen kansalaisille avattavaa perustiliä.

Sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen pohtii perustulon mahdollisuuksia Työ, Työvoima & Politiikka -blogissaan. Koistisen mukaan yksi tärkeä kohderyhmä ja edunsaaja olisi itsensätyöllistäjät. Itsensätyöllistäjät on kasvava ryhmä, joka on muita ryhmiä heikommassa asemassa mitä tulee sosiaali- ja työllisyysturvaan sekä pienituloisuuteen ja tulojen suureen vaihteluun, mikä on myös suhdannesidonnaista.

Koistinen muistuttaa, että kaikki perustulosta ja sen vaikutuksista esitetty tieto perustuu tällä hetkellä oletuksiin ja epäsuoriin esimerkkeihin. Perustulokokeilu on välttämätön keino sen arvioimiseksi, miten perustulo tulisi vaikuttamaan edunsaajien asemaan ja käyttäytymiseen työmarkkinoilla.

Alusta! julkaisee Tampereen yliopistossa pidettävän Universal Basic Income: New Avenues in Social Welfare Policy -kurssin luennot videoituina. Luentosarjassa käsitellään kansainvälisten luennoitsijoiden toimesta perustulon käyttöön ottamista ja sen poliittisia haasteita sekä perustulokokeilua Suomessa vuonna 2017.

KOMMENTOI

KOMMENTOI JULKAISUA