Nosto! Feminismi on ollut Suomessa vaikea sana käyttää, sillä feminismin valtavirtaistaminen on ollut vaikeaa. Sana koetaan helposti uhkana ja liitetään ennemminkin sukupuolten väliseen vastakkainasetteluun kuin tasa-arvon tavoitteluun. Nyt suomalainen naisasialiike saa oman näyttelyn Tampereen Työväenmuseo Werstaalle, ja feminismin ja naisten historia on vihdoin taltioitu jälkipolville yhden yksittäisen tahon arkistoihin.

Suomalainen nainen on ollut vapaa ja itsenäinen miehen vallasta vasta 150 vuoden ajan. 1864 on vuosiluku, jota ei sovi unohtaa. Tuona vuonna säädettiin laki, joka takasi 25-vuotta täyttäneen naimattoman naisen täysivaltaisuuden. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että naisella oli vihdoin oikeus päättää itsenäisesti omasta taloudestaan. Naimisissa olevat naiset jäivät sen sijaan tämän lain ulkopuolelle ja yhä miestensä holhouksenalaisiksi.

Näiden tapahtumien vuosipäivän pohjalta lähdettiin rakentamaan Työväenmuseo Werstaalla noin kuukauden päästä aukeavaa näyttelyä suomalaisen feminismin historiasta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun jokin yksittäinen taho arkistoi suomalaisen feminismin historiaa ja nykypäivää talteen jälkipolville. Aikaisemmin historian säilyttäminen on ollut järjestöistä ja ihmisistä itsestään kiinni.

Werstaan tutkija Marita Viinamäen mukaan näyttely keskittyy pääasiassa 70-luvun feminismistä tämän päivän kysymyksiin ja ongelmiin, vaikka toki näyttely valottaa naisasialiikkeen kaukaisempaakin historiaa. Viinamäen mukaan näyttelyn tärkeimmiksi teemoiksi nousevat sisaruus ja naiskulttuuri, naisiin kohdistuva väkivalta, ulkonäkö- ja kehoasiat, rauha, ympäristö ja kehitysmaat sekä yleiset tasa-arvokysymykset kotona ja työpaikoilla.

Viinamäen mielestä suomalaisten naisten saavuttamista oikeuksista yksi tärkeimmistä on vuonna 1973 säädetty päivähoitolaki.

– Päivähoitolaki oli tärkeä, sillä sen avulla mahdollistettiin oikeasti naisten työssäkäynti. Sillä oli suuri rooli perheiden sisäisissä muutoksissa ja päivähoitolain myötä alettiin kiinnittää huomiota myös isyyteen ja isien rooliin.

Viinamäen mielestä tärkeitä tapahtumia suomalaisen feminismin historiassa olivat myös muun muassa 1970-luvun lopulla tulleet tiedostamisryhmät. Tiedostamisryhmät olivat feministien järjestämiä naisten keskusteluryhmiä. Pyrkimyksenä oli naisten kesken tiedostaa, ettei naisten alistaminen ollut vain henkilökohtainen, vaan myös yhteinen ja poliittinen asia.

– Tuolloin naiset ikään kuin löysivät toisensa ja ymmärsivät, että omat henkilökohtaisilta tuntuneet syrjityksi tulemisen kokemukset olivatkin yhteisiä kokemuksia.

Tätä vaihetta voidaan pitää suomalaisen feminismin toisena aaltona. Yhteiskunnallisia suhteita ja ilmiöitä alettiin tarkastella naisten näkökulmasta ja naisten ongelmina. Henkilökohtaisesta tuli poliittista. Toisen aallon feminismi tunnetaankin erityisesti tämän ajatuksen tiedostamisen ansiosta.

Nykypäivän feminismi näkyy näyttelyssä roolien ja identiteetin pohtimisena. Mukana on myös kuvamateriaalia viime vuosien aktivismista kuten SlutWalk-marsseilta. SlutWalk-liike puolustaa esimerkiksi naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja vastustaa raiskauksia ja väkivaltaa. Näyttelyn nykypäivän feminismissä näkyy kansainvälisyys, monimuotoisuus ja queer-feminismi.

Näyttely ei esitä ainoastaan feminismin ja naisten historiaa, vaan pyrkii osoittamaan myös sen, ettei kaikkea vielä ole saavutettu ja tehty. ”Tästä päivästä löytyvät uudet ongelmat”, kuten näyttelyn esitteessäkin muistutetaan. Viinamäen mielestä nykyajan ongelmia ovat esimerkiksi tyttöihin ja poikiin kohdistuvat tiukat rooliodotukset ja ulkonäköpaineet sekä se, ettei tasa-arvo työelämässä toteudu vieläkään. Myös maahanmuuttajanaiset saattavat kohdata kaksinkertaisia vaikeuksia.

– Maahanmuuttajanaiset saattavat kokea kaksinkertaista syrjintää taustansa ja naiseutensa vuoksi.

Viinamäki luottaa suomalaisen feminismin tulevaisuuteen.

– Siinä mielessä näyttää hyvältä, että meillä on uusia nuoria, erilaisia feministejä ja ryhmiä, jotka pitävät keskustelua yllä. Myös maahanmuuttajanaiset ovat tulleet mukaan. Se, paljonko näkyvyyttä todella saadaan, on ehkä toinen kysymys.

Feminismi-näyttely on avoinna yleisölle Työväenmuseo Werstaalla 23.9.2014-17.5.2015.

Kuva. O. Hurmeen maalaama luonnos. SAK:n naisjaosto, 1950-luku. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

KOMMENTOI

KOMMENTOI JULKAISUA