Nosto! Internetissä oppimiselle ja verkkokursseille naurettiin vielä kymmenen vuotta sitten. Verkossa oppimisen teknologia on kehittynyt niin, että massiiviset avoimet verkkokurssit eli MOOCit valtaavat alaa oppimisen varteenotettavana muotona niin yliopistoissa kuin huvikseen opiskelevien keskuudessa. Professori Curtis Bonk luennoi 26. 6. MOOCeista ja oppimisen tulevaisuudesta Tampereen yliopistolla EdMedia 2014 -konferenssissa.

Bonkin mielestä ensimmäinen massakurssiteknologia oli kirjekurssit, joita on ollut tarjolla 1700-luvun alusta lähtien. Avoin verkkokurssien teknologia on kehittynyt nyt niin käyttökelpoiseksi, että Bonkin mukaan seuraavaksi voi puhua MOOCien (massive open online course) valtavirtaistamisesta.

”Olemme oppimisen vuosisadalla. Kuka vaan voi oppia mitä vaan, keneltä vaan, koska vaan. Elämme verkossa oppimisen vallankumousta.”

MOOCit perustuvat sisältöjen saavutettavuuteen, avoimuuteen ja maksuttomuuteen. Verkossa oppiminen liitetään usein uuteen mobiiliteknologiaan, mutta Bonk pitää opiskelun verkostomaista ja sosiaalista luonnetta teknologiaa olennaisempana.

MOOCit mahdollistavat laadukkaiden sisältöjen opiskelun myös yliopiston kaltaisten instituutioiden ulkopuolella. Bonk pitää kriittistä ajattelua olennaisena työkaluna kehittyvän verkko-oppimisen maailmassa. Lähdekritiikki ja oppimateriaalien seulominen ovat keskeisiä taitoja mahdollisuuksien avaruudessa, jonka avoimet ja monipuoliset sisällöt luovat.

Olennaista ei ole suoritusten kyttääminen

Kursseille on ominaista vapaa pääsy, mutta suoritusdiplomista saattaa joutua maksamaan. Curtis Bonkin mielestä MOOC-oppimisessa olennaista ei olekaan kurssisuoritusten ja läsnäolon kyttääminen, vaan tiedon äärelle pääseminen ja aihepiirien löytäminen. MOOC ei ole epäonnistunut, vaikka 100 000 osanottajasta vain viisi prosenttia suorittaisi kurssin. MOOCit luovat mahdollisuuksia myös kliseeksi asti puheissa kulutetulle elinikäiselle oppimiselle.

Keskeinen haaste MOOCien tulevaisuudessa on niiden lokalisointi eli tekeminen mielekkäiksi ja lähestyttäviksi paikallisesti. Olennainen osa lokalisointia on sisältöjen kääntäminen eri kielille. Lokalisoimista varten esimerkiksi MOOCeja kaupallisesti tuottava Coursera on luonut vapaaehtoisuuteen perustuvan kääntäjäyhteisön.

Massiiviset, verkossa järjestetyt kurssit ovat sikäli persoonattomia, että kasvokkaista vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä ei ole. Toisaalta kahdenvälistä vuorovaikutusta ei tapahdu välttämättä yliopistojen pienryhmäkursseillakaan kuin nimeksi. MOOC-työkalut mahdollistavat oppimisen räätälöimisen erilaisia tarkoituksia varten.

Opiskelijoiden motivoiminen voi olla ongelma massiivisilla kursseilla. Bonkin yksi keino sitouttaa opiskelijoita on palautteen antaminen. Palautteenannon voi järjestää myös vertaispalautteen periaatteelle, eli opiskelijat arvioivat toisiaan.

Bonkin esityksen powerpoint-kalvoista löytyy kattavasti ajankohtaisia linkkejä MOOCeista kiinnostuneille.

KOMMENTOI

KOMMENTOI JULKAISUA