Nosto! Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos –seurantatutkimuksen raportti vahvistaa arkihavainnon: nuorison mediankäyttö on nettipainottunutta ja älypuhelimet kulkevat mukana arjessa. Mobiililla medialla rakennetaan identiteettiä ja sosiaalisia verkostoja, pelataan, viestitään sekä luodaan omia sisältöjä.

Mobiilisovellukset kuten Instagram, Viddy, Snapchat, Vine, WhatsApp ja AskFM ovat nuorten ahkerassa ja omaehtoisessa käytössä.

Sanomalehtiä ja lasten omia lehtiä puolestaan tilattiin perheissä vähemmän kuin vuonna 2010. Tabletit ovat yleistyneet kodeissa, ja journalismia kulutetaan kosketusnäytöiltä, joita voi löytyä talosta usempikin. Myös nuorten televisionkatselu on muuttunut internet-painotteisemmaksi. Tutkimuslapset eivät kuitenkaan lukeneet uusilta päätelaitteilta e-kirjoja.

Nuorison internetin käyttö on sukupuolittunutta. Tytöille netti sosiaalinen paikka, kun taas pojat harrastavat pelaamista, mutta jako ei ole yksiselitteinen tai jyrkkä.

Mediatuotteita markkinoidaan sukupuolijaottelua hyväksikäyttäen, koska sukupuolittuneisuus lisää kysyntää, kun samaa tuotetta ei voi kierrättää perheen sisällä siskolta veljelle. Tutkimuksen mukaan tyttöjen internetin käyttöä valvotaan enemmän kuin poikien, ja pojat aloittavat netin käytön tyttöjä aiemmin.

Aiemmin kodeissa valistettiin omien kuvien nettiin laittamisen vaaroista, mutta vuonna 2013 vanhemmat eivät enää varoittele. Nuorten internet-preesens on muuttunut visuaalisemmaksi, ja kuvat ovat arkipäiväistyneet hyvälaatuisten kännykkäkameroiden vuoksi. Toisaalta nuoret eivät jaa sisältöjään kritiikittä kaikille, vaan kaikki nuoret, joilta oli kysytty Facebook-profiilin yksityisasetuksista olivat rajanneet profiilinsa vain kavereilleen.

Myös teknologian kehitys on tutkimuksen mukaan tehnyt selfie-huuman mahdolliseksi. Kuvien julkaiseminen on helpompaa ja parantuneen kuvanlaadun vuoksi mielekkäämpää.

Vuonna 2007 aloitettu, nelivaiheinen pitkittäistutkimus mahdollistaa mediankäytön muuttumisen vertailun lapsen kasvaessa. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET) ja sen on rahoittanut Helsingin Sanomain säätiö.

KOMMENTOI

KOMMENTOI JULKAISUA