Alkuperäinen kuva: Mike Licht, NotionsCapital.com (Creative Commons)

”Naisten ei oleteta olevan erityisen taitavia tekniikan käyttäjiä. Kun Linuxin käyttäjät on jaettavissa kompetenssin perusteella peruskäyttäjiksi ja edistyneemmiksi harrastajiksi, naiset kategorisoidaan lähtökohtaisesti peruskäyttäjien joukkoon.”

Alustus! Linux on Linus Torvaldsin vuonna 1991 käynnistämä käyttöjärjestelmän ydin, joka on viime vuosina tullut tavallisten ihmisten arkielämään Linuxin päälle rakennetun Android-käyttöjärjestelmän myötä. Mobiililaitteiden lisäksi Linuxin ympärille rakennetut käyttöjärjestelmät ovat suosittuja palvelimissa, mutta tavallisissa kannettavissa ja pöytätietokoneissa Linuxin osuus on varsin marginaalinen, yhden tai kahden prosentin luokkaa.

Linuxin tausta on tietotekniikalle omistautuneessa 1970-luvun hakkerikulttuurissa ja vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen liikkeessä, jonka hakkeri Richard Stallman käynnisti 1980-luvulla vastavoimaksi ohjelmistojen kaupallistumiselle. Kaupalliset, suljetut ohjelmistot erottavat teknisesti, juridisesti ja sosiaalisesti ohjelmiston kehittäjät ja käyttäjät toisistaan, kun taas vapaissa ohjelmistoissa tällaista erottelua pyritään aktiivisesti purkamaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vapaiden ohjelmistojen ohessa jaellaan niiden lähdekoodia, joka on ohjelmointitaitoiselle käyttäjälle ymmärrettävää. Suljettujen ohjelmistojen lähdekoodi sen sijaan on varjeltu liikesalaisuus, ja ohjelmisto jaellaan ainoastaan laitteistojen (mutta ei ihmisten) ymmärtämässä konekielisessä muodossa.

Suljettujen ohjelmistojen käyttöehdoissa kielletään muutosten tekeminen, kopioiminen ja jakelu, vaikka lähdekoodi jostain syystä päätyisikin käyttäjän käsiin. Vapaissa ohjelmistoissa käyttäjälle turvataan erikseen nämä oikeudet: ohjelmistoa saa käyttää mihin tarkoituksiin tahansa ja sen toimintaperiaatetta voi tutkia lähdekoodia lukemalla, koodiin voi tehdä itseään tai laajempaa käyttäjäyhteisöä varten tarpeellisia muutoksia, korjauksia ja parannuksia, ohjelmistoa ja sen lähdekoodia saa jaella eteenpäin joko alkuperäisessä tai muokatussa muodossa.

Miksi Linux kiinnostaa sosiologia?

Kehittäjän ja käyttäjän välistä erontekoa purkavat käyttöehdot ovat houkuttelevia erityisesti ohjelmointitaitoisille tai muuten edistyneille tietotekniikan käyttäjille. Vapaan ohjelmiston tutkiminen, kokeileminen ja muokkaaminen ovat periaatteessa mahdollisia kenelle tahansa, mutta näistä vapauksista on tietysti eniten iloa sellaiselle, joka niitä osaa hyödyntää.

On sosiologisesti kiinnostavaa, että suljetuissa ohjelmistoissa jako kehittäjän ja käyttäjän välillä vahvistetaan teknisesti ja juridisesti niin, että siitä muodostuu kyseenalaistamaton ja itsestään selvä, bourdieulaisittain ortodoksinen. Suljetun ohjelmiston, kuten Windowsin, käyttäjälle ei edes avaudu kysymystä siitä, olisiko hän itse kiinnostunut tai kykenevä tekemään siihen muutoksia. Jos tarvetta muutokselle on, Microsoftille voi lähettää rukouksen.

Vapaissa ohjelmistoissa jako kehittäjän ja käyttäjän välillä ei ole yhtä selvä ja jäykkä. Sosiaalinen jako tapahtuu toisella tavalla. Kysymys ei ole samassa mielessä erosta kehittäjän ja käyttäjän välillä, vaan erosta kompetentimman ja vähemmän kompetentin välillä. Kun käyttäjällä ei ole formaaleja esteitä toimia kehittäjänä, kysymys kompetenssista on periaatteessa jatkuvasti auki ja samalla jokainen avunpyyntö on eräänlainen kompetenssin (tai sen puutteen) ilmaus.

Linuxin distinktioluonne

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani tietoteknisen kompetenssin sukupuolittuneisuutta Linuxin käyttäjien keskuudessa. Eräs tutkimustani motivoivista tekijöistä on arkipäiväinen kokemus teknisen kompetenssin sukupuolittuneisuudesta, joka ilmenee vaikkapa ”naisautoilijaan” kohdistuvassa ivassa. Linuxin käyttäjät ovat ilmiön tutkimiseen otollinen joukko juuri siitä syystä, että kysymys kompetenssista on tavallista enemmän esillä. Halusin gradussa tarkastella sitä, onko rajankäynti kykenevän ja kykenemättömän välillä sukupuolisidonnaista.

Tutkimuksen empiirinen osa perustuu kysely- ja haastatteluaineistolle. Kysely on suunnattu kaikille Linuxin käyttäjille, ja siinä on kysytty mielikuvia Windows- ja Linux-käyttöjärjestelmistä. Yleisesti ottaen vastaajien mielikuvat Linuxista olivat vastaajilla reippaasti positiivisemmat kuin Windowsista, mikä ei ole erityinen yllätys. Tulos korostaa nähdäkseni Linuxin distinktioluonnetta: Kuka tahansa käyttää Windowsia, mutta paremmat ihmiset käyttävät Linuxia. Eronteko voi olla ainakin teknis-käytännöllistä (”Linux toimii paremmin”) tai eettis-ideologista (”Linuxin käyttäminen on oikein”).

Kyselyn perusteella Linuxin mieskäyttäjillä eronteko Windowsiin on voimakkaampaa kuin naiskäyttäjillä. Miehillä eronteko vaikuttaisi lisäksi painottuvan enemmän teknis-käytännöllisiin syihin, kun naisilla on suhteessa enemmän eettis-ideologisia syitä. Tarkastelen kyselyssä havaittujen sukupuolierojen luonnetta tarkemmin naispuolisten Linuxin käyttäjien haastatteluilla.

Sukupuoli vaikuttaa siihen, kuinka osaamiseen suhtaudutaan. Haastatellut Linuxin naiskäyttäjät kuvailivat tilannettaan sarjakuvan avulla. Kuva: http://xkcd.com/385/

Peruskäyttäjäoletus itsensä toteuttavana stereotypiana

Haastatteluissa keskusteltiin naisiin tietokoneen ja Linuxin käyttäjinä kohdistuvista odotuksista ja siitä, poikkeavatko ne miehiin kohdistuvista odotuksista. Haastatteluissa nousi esille se arkikokemuksestakin varsin tuttu ilmiö, että naisten ei oleteta olevan erityisen taitavia tekniikan käyttäjiä. Kun Linuxin käyttäjät on jaettavissa kompetenssin perusteella peruskäyttäjiksi ja edistyneemmiksi harrastajiksi, naiset kategorisoidaan lähtökohtaisesti peruskäyttäjien joukkoon.

Tutkimus ei sinänsä vastaa kysymykseen siitä, miten naisiin kohdistuva peruskäyttäjäoletus muodostuu, mutta hypoteettisia kehityskulkuja sen avulla voi hahmotella. Kun kyseessä on kulttuurisesti jaetusta ja vaikuttavasta stereotypiasta, sen vaikutus alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Teknisesti kompetentin paikkaa tarjotaan helpommin pojille ja miehille kuin tytöille ja naisille. Tarjottuun roolitukseen on helpompi mukautua kuin haastaa sitä, minkä vuoksi peruskäyttäjäoletus on usein itsensä toteuttava. Vallitsevat käsitykset, odotukset ja normitukset ohjaavat kiinnostuksen kohteita ja uravalintoja.

Peruskäyttäjäoletus on ongelmallinen ainakin kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin se on ongelma sukupuolten tasa-arvon kannalta, sillä se rajoittaa systemaattisesti naisten pääsyä teknisten harrastusten, opintojen ja ammattien pariin. Toiseksi peruskäyttäjäoletus on haitallinen Linuxin ja muiden vapaiden ohjelmistojen kehittäjäyhteisöille, koska se karkottaa naisia kehitystyön parista ja kutistaa näin vapaisiin ohjelmistoihin kohdistuvaa työpanosta.

Kirjallisuus:

Karvinen, Juho (2013) Linuxin käyttö ja naissukupuoleen kohdistuvat odotukset. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.