A
Henri Wiman

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista

Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia.

Ylikulutus luo kestämätöntä painetta maailman biofyysisiin järjestelmiin. Kulutuksen taso kuitenkin jatkaa nousuaan. Yhteiskuntatutkimuksen onkin syytä osallistua ekologisten kriisien pysäyttämiseen tunnistamalla ylikulutusta ajavia rakenteita ja esittämällä niille vaihtoehtoja. Ekologisen taloustieteen puolella huomio kiinnittyy usein talouskasvun ja ympäristöhaittojen tiiviiseen korrelaatioon sekä kasvuriippuvuudesta […]

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Pertti Haapala, Sari Katajala-Peltomaa ja Suomen vaihtoehtohistoriaa hahmottava Kulkemattomat polut-kirja

– Meillä on taipumus etsiä ilmiöille juuria, ja ne juuret löydetään ilmiöistä, jotka ovat meille nyt rakkaita, kuten suomen kieli tai kuvitellut suomalaiset geenit. Menneisyydestä kaivataan merkkejä, jotka vahvistavat näitä juuria, Pertti Haapala sanoo. Suomen historiaa tarkastellaan usein itsenäistymisen ja […]

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Mitä teknologian jatkuva yleistyminen tarkoittaa työnteon autonomialle? 

Teknologian käyttäminen kapitalistisissa talousjärjestelmissä on Vidalin mukaan usein johtanut teknologian käyttötapoihin, jotka alentavat työntekijöiden autonomiaa, työprosessia kokonaisuuden tajua ja kaventavat taitoja. Teknologia ei ole syy työtahdin kiristymiselle, vaan sen avulla voi parantaa työprosesseja ja kasvattaa tuottavuutta. Sen käyttäminen ei automaattisesti […]

E
Marianne Mäkelin

Charting a posthuman approach to bioethics

Recent developments in biology, for example, now enable gene modification in unprecedented precision and low cost. This has created calls for bioethicists and social scientists to join the discussion on how these new technologies should or should not be used. […]

A
Pauliina Havakka

Mitä tarkoittaa riittävä ja oikeudenmukainen eläketurva?

Kun puhutaan sosiaaliturvasta, puhutaan yleensä riittävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Käsitteitä ei kuitenkaan yleensä määritellä. Mitä ne oikeastaan tarkoittavat?

Kun puhutaan sosiaaliturvasta, puhutaan yleensä riittävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Käsitteitä ei kuitenkaan yleensä määritellä. Mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Riittävyys on määritelty esimerkiksi seuraavasti: ”tarpeita täyttävää”, ”tyydyttävää” ja ”hyväksyttävää”. Oikeudenmukaisuuden käsitettä taas kuvaavat seuraavat määritelmät: ”yleistä oikeuskäsitystä, oikeudentuntoa vastaavaa”, ”oikeamielistä” ja ”oikeellista”. […]

A
Satu Ranta-Tyrkkö

Tulevat ilmastot ja sosiaalityön etiikka

Toiveikkuuden kannattelu on tärkeää vaikeissakin oloissa, sillä toimiakseen toisin ihmisten on kyettävä uskomaan, että muutos on mahdollinen.

Sosiaalityössä olisi kiireesti terävöitettävä tilallisesti ja ajallisesti kaukaisia toisia koskevaa etiikka, jotta ala kykenisi nykyistä paremmin reagoimaan globaaleihin tai ajan myötä kumuloituviin uhkiin ja niiden aiheuttamaan haavoittuvuuteen. Erityisen ajankohtaiseksi asian tekee ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, joka lisää jo nyt (noin +1⁰ […]

N
Tiina Heikkilä

Konfliktien kuolemansyyntutkinnan reunaehdot määrää kansainvälinen politiikka

N
Tiina Heikkilä

Suomessa perustulo on puoluepolitiikkaa, Ruotsissa utopiaa

A
Tuomo Särkikoski

Karkaako kone?

Itseohjaavien autojen, valtamerialusten tai lentokoneiden päästäminen valloilleen ei voi enää perustua pelkän teknisen suorituskyvyn varaan.

Ensimmäiset käytännössä hyödylliset teollisuusrobotit otettiin käyttöön autotehtaissa 1960-luvun alussa. Palveluroboteista alettiin yleisemmin puhua siinä vaiheessa, joskus 1970-luvulla, kun ohjelmoitavan tietokoneen ohjaamia laitteita, työkaluja tai työkoneita eli niin sanottuja manipulaattoreita alettiin käyttää myös tehtaiden tuotantolinjojen ulkopuolella. Keskeinen erottelu tehdas- ja kenttärobotiikan […]

A
Mervi Kaarninen

Kapina yliopistolla – maksulakosta alkoi uusi aikakausi

Tampereella ja yleensäkin suomalaisissa yliopistoissa seurattiin tarkoin kevään 1968 opiskelijamellakoita. Opiskelijat nousivat barrikadeille Pariisissa, Berliinissä ja Yhdysvalloissa. Vaadittiin opintodemokratiaa, opetuksen uudistamista sekä parannuksia opintososiaalisiin olosuhteisiin.

Syyskuun 2018 alussa tuli kuluneeksi 50 vuotta Tamy:n organisoimasta maksulakosta. Se näyttäytyy valtakunnallisen opiskelijaliikkeen historiassa poikkeuksellisen räväkkänä kapinaliikkeenä. Maksulakko onnistui, ja sen avulla saavutettiin tuloksia, jotka tulivat pitkällä aikavälillä vaikuttamaan paljon tamperelaisessa yliopistoyhteisössä. Ylioppilasliikkeen historiankirjoituksessa ja muistelussa Vanhan Ylioppilastalon valtaus […]

A
Maria Laakso

Etnistä profilointia voimalla seitsemän miehen

Helsingin poliisin ulkomaalaisasioiden komisario Heli Aaltonen nimittäin katsoi asiakseen esitellä poliisin tekemää ulkomaalaisvalvontaa ”hauskasti” Aleksis Kiven päivään ja kansalliskirjailijan rakastetuimpaan teokseen kontekstoiden. Todellisuudessa hauskuus oli kuitenkin kaukana Aaltosen räikeän rasistisista Powerpoint-slideista.

Suomen kansallisidentiteetti on vasiten rakennettu kirjallisten rakennuspuiden varaan. 1880-luvulta alkaen eli suomenkielisen kirjallisuuden noususta saakka kirjallisuuttamme on leimannut emansipatorinen pyrkimys tuottaa kansankielistä ja kansanmielistä kansalliskirjallisuutta. Eipä ihmekään, että kansallisen itseymmärryksemme tukeutuu helposti kaunokirjallisiin klassikoihin: Kalevalaan, Aleksis Kiven veljesromaaniin, Minna Canthin […]

LATAA LISÄÄ