A
Marja Järvelä

Miten tehdä sosiaalisesti hyväksyttävää ilmastopolitiikkaa?

Tähän mennessä ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on Suomessa käsitelty vasta hyvin yleisellä tasolla – jos lainkaan.

Vaalit tulossa, mutta ovatko ne ilmastovaalit? Ainakin monet nuoret tuntuvat toivovan tätä. Yksi osoitus tästä oli suuri ja sykähdyttävä nuorten ilmastokokous 2.3.2019 Finlandia-talolla ja sen yhteydessä julkistettu MeidänIlmasto2030 – julkilausuma, joka esittää kunnianhimoiset tavoitteet Suomen ilmastopolitiikalle. Koululaiset ovat seuranneet Greta […]

E
Jo Shaw

Why would any academic EU lawyer write about Brexit?

It might also be said that it’s a crowded field, and there’s not too much new that can be said about it, even though there seems to be a fresh political car crash each day.   This seems like a […]

E
Mianna Meskus

The value of patients in medical research: Finnish experiences

Collecting, depositing and reusing human-derived material on mass scale entails the problem that the relationship between the physician-scientist and the patient-donor becomes ever more distant and superficial. Meanwhile, informed consent may begin to seem too restrictive and cumbersome a practice […]

P
Tiina Heikkilä

Onko tekoäly palvonnan kohde, orja vai kumppani? Äänessä Arto Laitinen ja Kaisa Väänänen

  Tekoälyn yhteiskunnallinen merkitys kasvaa kovaa vauhtia. Koska tekoälyt kehittyvät ihmisen tunteita ja toimintaa tunnistaviksi, on teknologian kehittäjien otettava työhönsä yhteiskunnallinen ja ihmiskeskeinen ote. Myöskään järjenkäyttöä, julkista keskustelua tai yhteiskuntamme eettisiä kysymyksiä ei voi kokonaisvaltaisesti pohtia ajankohtaisesti, ellei huomioi tekoälyn […]

N
Tiina Heikkilä

Koskettamisen vaikeus voi eristää muista ihmisistä

A
Niina Meriläinen, FT ja Heta Heiskanen, HTT.

Jääleinikki vastaan porot – narratiiveja Mallan luonnonpuistosta

Mallaa koskeva lainsäädännöllinen ristiriitatilanne on varsin selvä ja pitkäkestoinen. Mallan alueenkäytön oikeudelliset reunaehdot voivat olla hyväksyttäviä ja yksiselitteisiä vasta lakiuudistuksen jälkeen.

Lainsäädäntö pohjautuu narratiiveihin Aloite lakien säätämiseen lähtee yksilön tai yhteiskunnan tarpeesta. Aloitteen tekijä vaihtelee poliitikosta lobbariin tai yksittäiseen kansalaiseen. Lain lopulliseen muotoon vaikuttavat lain säätämiseen osallistuneiden toimijoiden käsitykset todellisuudesta. Useimmiten portinvartijat, joilla on joko osallistujina, valmistelijoina tai päättäjinä suhteessa muihin […]

A
Turo-Kimmo Lehtonen

Ilmastonmuutos ja kolme ajatusvirhettä

  ”Iphonen myyntilukujen kannalta yksittäisten kuluttajien ostopäätöksillä ei ole mitään merkitystä.” Tuollaista väitettä ei kuule esitettävän. Päinvastoin, harva kuvittelee kansainvälisten markkinoiden menestyjiksi muita kuin sellaisia yrityksiä, jotka saavat ihmiset yksitellen sitoutumaan koukuttaviin tuotteisiin. Jokainen ostaja ajattelee toimivansa ihan itsekseen. Taustalla […]

A
Teppo Kröger

Sote-uudistuksen 7 virhettä

Suurin syy uudistuksen epäonnistumiselle oli, että syksyllä 2015 sen luonne muuttui perusteellisesti.

Juha Sipilän hallitus kaatui 8.3.2019 epäonnistuttuaan eduskunnan hyväksynnän saamisessa sote-uudistussuunnitelmilleen. Kyse ei ollut suinkaan ensimmäisestä hallituksesta, jolle sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen osoittautui ylivoimaiseksi, mutta tämän hallituksen epäonnistumisen taustalla on joitain erityisiä piirteitä. Koska sote-uudistus palaa väistämättä seuraavankin hallituksen asialistalle, olisi […]

P
Tiina Heikkilä

Cordelia Hess on religious and racistic stereotypes in past and present times

What is the difference between a racial or racist and a religious stereotype? Why the medieval history of antisemitism and racism is now relevant? Should we use the word ’racist’ only when discussing prejudices about race? Professor Cordelia Hess is […]

A
Hanna Tyvelä

Suomalainen hyvinvointivaltio modernistisena rakennusprojektina

1970–1980-luvuilla rakennetut peruskoulut, päiväkodit, terveysasemat ja hoivakodit ovat rakennetun ympäristön muistijälki hyvinvointivaltion varhaiskaudesta.

Arjen moderneja ympäristöjä, kuten kouluja ja terveyskeskuksia on viime vuosina alettu tarkastella osana suurta kansallista kertomustamme. Näkökulma nostaa itsenäisyyden ajan hyvinvointikehityksen rakennetun ympäristön tutkimuksen fokukseen. Rakennettua ympäristöä on tutkittu tästä näkökulmasta muun muassa Museoviraston Rakennettu hyvinvointi –hankkeessa, jonka päämääränä on […]

N
Tiina Heikkilä

Sote-markkinoille on helppo mennä, mutta vaikea poistua

LATAA LISÄÄ