A
Clas-Håkan Nygård, Kirsi Lumme-Sandt, Anna Siukola.

Tarjolla fiksu, sitoutunut ja osaava seniorityöntekijä

Tämän päivän 55-vuotiaan elämää leimaakin dilemma: pääsenkö koskaan eläkkeelle ja toisaalta, jos saan nyt potkut, palkkaako minua enää kukaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on ollut nousussa. Tämä on tietysti hyvä uutinen työurien pidentämisen kannalta. Se kertoo myös siitä, että ikääntyneet työntekijät ovat yhä kelpaavaa työvoimaa, joka haluaa olla töissä. Todellisuus ei ole tässäkään asiassa yksioikoinen ja kaikkien […]

N
Tiina Heikkilä

Kotihoito kaipaa uusia ideoita

A
Timo Harjuniemi

Kommunikatiivisessa kapitalismissa kaikki on ”contentia”

Sitä mukaa kuin kommunikatiivinen kapitalismi on lisännyt viestinnän määrää, viestinnän demokraattinen merkitys on kuihtunut. Äärimmilleen kiihtyneissä uutissykleissä kohut ja skandaalit seuraavat toisiaan jättämättä jälkeä poliittisiin valtasuhteisiin.

Vaatimus entistä terveemmästä demokratiasta ajaa useimpia poliittisia projekteja ja liikkeitä eteenpäin. Politiikan vasemmalla laidalla demokratiavaatimukset liittyvät usein teknokratian kritiikkiin. Erityisesti uudet vasemmistopopulistiset puolueet ovat sättineet liberaalien länsimaisten yhteiskuntien ”post-poliittista” (Mouffe 2005) konsensusta, jossa iso osa erityisesti talouspolitiikkaan liittyvistä ristiriidoista on […]

P
Tiina Heikkilä

Onko ilmastonmuutos sukupolvikokemus? Äänessä Heta Heiskanen ja Mikko Piispa

Nuoret ovat kiinnostuneet aiempaa vahvemmin yhteiskunnasta ilmastonmuutoksen takia. Onko ilmastonmuutos nuorille sukupolvikokemus? Alustan podcastissa keskustelemassa tutkijatohtori Heta Heiskanen ALL YOUTH-hankkeesta ja nuorisotutkija Mikko Piispa. – Kiinnostava kysymys on, tuleeko ilmastovaikuttamisesta sukupolvikokemus 15-25-vuotiaille. Tämä on massamuotoisempi ilmiö kuin vaikka yliopistoliikehdintä 1960-1970-luvuilla. […]

E
Ali Qadir and Amir Reza Barjasteh

De-centering the global: NSR hosts critical, multidisciplinary studies of globalization

Is the global truly as universal as the photograph of the earth from space would suggest? Five, leading, international scholars — from departments of sociology, education, geography, law, and history — visited Tampere in April and May to discuss how […]

N
Tiina Heikkilä

Ihmisarvoisessa vanhuudessa ei ole vaivaistalon pelkoa

A
Tiina Heikkilä

Abortti oli Irlannille identiteettikysymys

Irlannin aborttikiellon taustalla oli identiteettipolitiikka, ja aborttikielto myös kumottiin identiteettipoliittisista syistä, sanoo Catherine Conlon.

Abortin vastustamisella oli Irlannissa pitkät historialliset ja kulttuuriset juuret. Silti yksi Irlanti kumosi yhden länsimaiden tiukimmista aborttilaeista kansanäänestyksessä toukokuussa 2018. Irlannin aborttikiellon taustalla oli identiteettipolitiikka, ja aborttikielto myös kumottiin identiteettipoliittisista syistä. Halu erottautua liberaaleista briteistä sekä kolonialistisesta menneisyydestä vaikutti jyrkän […]

A
Teija Ahopelto.

Kehityskeskustelut -arviointia, tavoitteita, oppimista ja ennen kaikkea vuorovaikutusta

Miksi kehityskeskustelut koetaan toimimattomiksi?

Kehityskeskustelut täyttävät kalenterit ja jakavat mielipiteitä. Parhaimmillaan kehityskeskustelujen nähdään rakentavan vahvaa pohjaa työssä oppimiselle, kehittymiselle ja viihtymiselle.  Toisaalta kehityskeskustelujen hyödyttömyyttä, ajankäyttöä niihin ja vuorovaikutuksen puutetta kritisoidaan. Joka tapauksessa kehityskeskustelut ovat keskeinen osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta monissa organisaatioissa. Niiden hyödyllisyydestä on olemassa […]

N
Tiina Heikkilä

Sosiaalityö palasi yhteisöön Hervannan Kototorilla

A
Noora Heinonen

EU:n talouspoliittinen ohjaus kansallisen hyvinvointipolitiikan ajurina vai renkinä?

Euroopan unionilla on vahva valta talouspolitiikassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät taas ovat unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Vaikka toimivallan jako on unionin perustamissopimusten nojalla olemassa, käytännössä keskustelua sosiaalipoliittisista aiheista käydään EU-tasolla aktiivisesti. 2010-luvulla unionin talouspoliittinen ohjaus on sisältänyt Suomelle kehottavia viestejä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. 

Euroopan unionin (jatkossa EU) lainsäädännöllinen toimivalta sosiaali- ja terveyspoliittisissa aiheissa vaihtelee asiakysymyksittäin. Toimivalta on laaja työsuojelussa, työelämän sukupuolten tasa-arvossa, yksityisvakuutuksessa ja terveysturvallisuudessa. Sen sijaan EU:lla ei ole toimivaltaa sosiaaliturvaetuuksissa (pl. yhteensovittaminen valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa), sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tai […]

A
Ville-Veikko Pulkka

Näin sosiaaliturvaa tulisi uudistaa

Byrokratialoukkujen purkamisen on oltava tulevan sosiaaliturvauudistuksen tärkein tavoite. Haitallisen etuusbyrokratian tunnistaminen vaatii syyperusteisuuden, tarveharkinnan ja vastikkeellisuuden järjestelmällistä uudelleenarviointia. Sata-komitea mutta myös sote-uudistuksesta saadut kokemukset osoittavat, että ainoa poliittisesti realistinen vaihtoehto on toteuttaa uudistus vaiheittain. 

Sosiaalietuusbyrokratian yhtenä tavoitteena on estää viranomaismielivalta ja varmistaa etuudensaajien yhdenvertainen kohtelu. Työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen kohdalla byrokratiaa perustellaan myös työllisyyden edistämisellä ja syrjäytymisen ehkäisemisellä. On kuitenkin ilmeistä, että sosiaaliturvaetuuksien syyperusteisuus, tarveharkinta ja vastikkeellisuus eivät kaikissa tapauksissa palvele tarkoitustaan. Tällöin puhutaan niin […]

LATAA LISÄÄ