A
Noora Heinonen

EU:n talouspoliittinen ohjaus kansallisen hyvinvointipolitiikan ajurina vai renkinä?

Euroopan unionilla on vahva valta talouspolitiikassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät taas ovat unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Vaikka toimivallan jako on unionin perustamissopimusten nojalla olemassa, käytännössä keskustelua sosiaalipoliittisista aiheista käydään EU-tasolla aktiivisesti. 2010-luvulla unionin talouspoliittinen ohjaus on sisältänyt Suomelle kehottavia viestejä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. 

Euroopan unionin (jatkossa EU) lainsäädännöllinen toimivalta sosiaali- ja terveyspoliittisissa aiheissa vaihtelee asiakysymyksittäin. Toimivalta on laaja työsuojelussa, työelämän sukupuolten tasa-arvossa, yksityisvakuutuksessa ja terveysturvallisuudessa. Sen sijaan EU:lla ei ole toimivaltaa sosiaaliturvaetuuksissa (pl. yhteensovittaminen valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa), sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tai […]

A
Ville-Veikko Pulkka

Näin sosiaaliturvaa tulisi uudistaa

Byrokratialoukkujen purkamisen on oltava tulevan sosiaaliturvauudistuksen tärkein tavoite. Haitallisen etuusbyrokratian tunnistaminen vaatii syyperusteisuuden, tarveharkinnan ja vastikkeellisuuden järjestelmällistä uudelleenarviointia. Sata-komitea mutta myös sote-uudistuksesta saadut kokemukset osoittavat, että ainoa poliittisesti realistinen vaihtoehto on toteuttaa uudistus vaiheittain. 

Sosiaalietuusbyrokratian yhtenä tavoitteena on estää viranomaismielivalta ja varmistaa etuudensaajien yhdenvertainen kohtelu. Työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen kohdalla byrokratiaa perustellaan myös työllisyyden edistämisellä ja syrjäytymisen ehkäisemisellä. On kuitenkin ilmeistä, että sosiaaliturvaetuuksien syyperusteisuus, tarveharkinta ja vastikkeellisuus eivät kaikissa tapauksissa palvele tarkoitustaan. Tällöin puhutaan niin […]

A
Zsuzsa Millei, Tampere University, Nelli Piattoeva, Tampere University and Iveta Silova, Arizona State University.

The Berlin Wall and girls’ bows: Re-appraising histories of socialism through childhood memories

It seems that by the 30th anniversary, the media, as well as public and scientific discourses on socialism are ready for an overall reappraisal.

Changing media stories of the Cold War era Year 2019 is the 30th anniversary of the fall of the Berlin Wall, representing the downfall of socialism. In the international media since 1989, many stories have emerged describing former socialist regimes. […]

N
Tiina Heikkilä

Sosiaalisessa mediassa sinun tarinasi ei ole sinun

A
Sauli Havu ja Petro Leinonen

Göran Therborn: Eriarvoisuus takaisin sosiologisen tutkimuksen keskiöön

Therborn tarkastelee 2010-luvun Ruotsia luokkayhteiskuntana ja korostaa luokan merkitystä nyky-yhteiskuntien analyysissa. Hän jäljittää “digitalisoituvaan sääty-yhteiskuntaan” päättyneen kehityksen alun 1980-luvun murrokseen, jossa ruotsalainen yhteiskunta reagoi maailmantalouden kriisiin ja elinkeinorakenteen muutokseen.   

Sosiologit ovat keskittyneet liiaksi stratifikaation eli sosiaalisen kerrostuneisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden tutkimukseen, ja vasta viime vuosina huomiota on alettu kiinnittää yhteiskunnalllisista suhteista johtuvaan eriarvoisuuteen, sanoo Cambridgen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Göran Therborn. Eriarvoisuuteen on hiljattain myös alettu kiinnittää enemmän huomiota laajemmassa […]

E
Tatiana Tiaynen-Qadir, Paula Nissilä, Fernando Oliveira Di Prinzio

Revisiting the science-religion interface: Glocal, bottom-up, multi-disciplinary

Philosophical and theological discussions on science and religion must be complemented by grounded, ethnographic bottom-up research, as well as critical research on science, religion and secularism in social sciences and humanities. An intensive, two-day colloquium on April 9 and 10 […]

A
Ritva Nätkin

Nuorten ilmastoahdistus ylittää kansallisen syntyvyyshuolen

Itsekkääksi koettiin se, joka kuormittaa maapalloa mieluummin kuin se, joka ei huolehdi kansallisesta huoltosuhteesta ja kestävyysvajeesta. Keskustelu eroaa todella paljon sodanjälkeisen Suomen ajattelutavasta, vaikka silloinkin kannettiin syntyvyyshuolta.

Suomessa syntyvyysluvut laskevat jo kahdeksatta vuotta, mikä antaa aihetta tulevaisuutta koskeviin uhkakuviin. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler (IL, 5.2.2017) kommentoi syntyvyyden olevan niin alhainen, että ”Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy 2067”. Helsingin Sanomat uutisoi Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan (HS, 16.11.2018, Kotimaa), […]

N
Tiina Heikkilä

Harva psykologi tekee päätyötään ikääntyneiden parissa, vaikka väestö vanhenee

A
Sanna Lehtinen

Notre Damen tulipalo on osa tulevien sukupolvien maailmanperintöä

Ristiriita valtion ja kirkon taloudellisten suhteiden välillä saattaa myös olla yksi syy siihen, miksi Ranskan hallitus on empinyt restauroinnin lisärahoituksen myöntämisessä aiempina vuosina

  Pariisin Notre Damen katedraalin tulipalo on järkyttänyt syvästi ranskalaisia ja kerännyt myötätuntoa ympäri maailmaa. Vuonna 1345 valmistunut katedraali on innoittanut vuosisatojen saatossa lukuisia taiteilijoita. Katedraalin siluetti on siirretty kanvaasille ja filmille, kirjojen sivuille, teatterien näyttämöille ja elokuvien kohtauksiin. Siten […]

E
Rob Boddice

What Is the History of Experience?

    Revolution, modernity, bourgeois society, our own era of globalization – these cannot just be imposed by an economic system, a political structure, or a discursive web of representations, whether textual or, for that matter, visual. They must be […]

N
Tiina Heikkilä

Työn intensivoituminen on tämän päivän työhyvinvointiriski

LATAA LISÄÄ