A
Vahvat kaverisuhteet voivat suojata nuoria rahapeliongelmilta ja addiktioilta
Iina Savolainen

Nuorten addiktiokäyttäytyminen kytkeytyy kaverisuhteisiin

Yksinäisyys on riskitekijä nuorten pakonomaiselle internetin käytölle. Vahvat kaverisuhteet voivat suojata nuoria rahapeliongelmilta.

Erilaiset riippuvuudet eli addiktiot ovat olleet osa ihmiskokemusta aina. Tänä päivänä addiktio on yleinen ja paljon käytetty käsite. Addiktioista kuulee puhuttavan varsin pinnallisestikin ja sana esiintyy usein jokapäiväisissä keskusteluissa niin kaduilla kuin mediassa. Addiktio on abstrakti käsite, jonka määritteleminen ei […]

A
Tiina Heikkilä

K niin kuin katastrofi: historioitsijat tulevaisuuden ennustajina

Mitä koronasta jää historiaan, ja mitä historiasta voi oppia, kun kriisejä ennakoidaan?

Rami Kankaan, Marko Nenosen ja Mari Välimäen keväällä 2021 ilmestynyt kirja K niin kuin katastrofi (Atena) pohtii, mitä koronakriisi paljastaa yhteiskunnastamme ja mitä yhteiskunnat voivat kriiseistä oppia. Alusta kysyi kahdeksan kysymystä kirjoittajilta. 1. Kun maailma muuttuu monimutkaisemmaksi ja moniarvoisemmaksi, yksinkertaisen […]

A
Tuuli Innola

Understanding the ambiguity of appearances – from beauty standards to material agency

In recent years, feminist discussions about appearances and beauty have diversified and developed further. It is suggested that beauty can no longer be analysed merely as a power structure with negative (or positive) effects in women’s lives.

Critiquing beauty standards and representations and condemning appearances-related online hate speech have become established forms of everyday political agency for many. Still, the questions concerning how appearances become part of our everyday social encounters, embodied experiences, or the sense of […]

A
Iiris Annala

Vastaanottopalvelujen lakkauttaminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta heikentää ihmisoikeuksia ja luo läpinäkymättömyyttä

Vastaanottopalvelujen kestoa on vuodesta 2015 alkaen rajattu tilanteissa, joissa kielteisen kansainvälisen suojelun päätöksen saanutta henkilöä ei voida viranomaistoimin käännyttää. Lakimuutos on lisännyt paperittomuutta ja tuottanut uudenlaista pahoinvointia, joihin nykylainsäädännön keinoilla on vaikeaa puuttua.

Valtioneuvoston teetti ja julkaisi helmikuussa 2021 tutkimuksen Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaislaki on kokonaisuudistuksen tarpeessa. Osa nykylainsäädännön ongelmista liittyy ilmiöön, jossa kielteisen kansainvälisen suojelun päätöksen saanut henkilö poistetaan vastaanottokeskusten järjestämien […]

A
Tiina Sihto

Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta?

Ei ole yllättävää, että yksin asuvat eivät näy korona-ajan suosituksissa, sillä yksin asumiseen liittyvät kysymykset unohtuvat usein niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa.

Maaliskuun puolivälissä 2021 Suomessa tulee täyteen vuosi korona-ajan poikkeusajassa elämistä. Tänä aikana erityisesti yli 70-vuotiaita sekä pitkäaikaissairauden puolesta riskiryhmiin kuuluvia on suositeltu välttämään lähikontakteja toisiin ihmisiin. Korona-ajan muutokset arkiseen sosiaalisen kanssakäymiseen ovat tuoneet esiin erilaisia ihmissuhdehierarkioita, eli tehneet näkyväksi sen, […]

A
Niina Meriläinen

Mitä ammattiin opiskelevat ajattelevat vaikuttamisesta?

Ammattiin opiskelevien osallistuminen yhteiskuntaan ei ole sidoksissa perinteiseen institutionaaliseen osallistumiseen, kuten äänestämiseen tai lainvalmisteluun. Pääosin ammattiin opiskelevia kuitenkin kiinnostaa yhteiskunnassa vaikuttaminen.

Yhdenvertaisessa ja kestävässä yhteiskunnassa nuorten osallistumisoikeudet on turvattu. Suomalaiset nuoret ovat osallistuneet aktiivisesti esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Silti he kokevat, ettei heitä oteta vakavasti (Mikkelin nuorisoselvitys 2020; Meriläinen ja Piispa 2020). Sanna Marinin hallitusohjelmassa nuorten osallistuminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi […]

N
Tiina Heikkilä

Sami Pirkola on Alustan uusi päätoimittaja

A
Elina Tolonen

Miksi salaliittoteoriat ovat suosittuja?

Salaliittoteoriat puhuttelevat länsimaissa miljoonia ihmisiä. Niiden suosio kertoo vaikeudesta elää ympäristössä, jossa kenelläkään toimijalla ei ole enää hallussaan absoluuttisia totuuksia.

Vuotta 2020 on kuvattu salaliittoteorioiden luvatuksi vuodeksi, joka huipentui loppiaisena 2021 salaliittoteoria QAnonin kannattajien rynnäköidessä Yhdysvaltain kongressiin. Myös COVID19-salaliittoihin uskovat ovat mellakoineet mielenosoituksissa ja kyseenalaistaneet viranomaisten suosituksia. Tapahtumat osoittavat, että salaliittoteoriat ovat miljoonia ihmisiä puhuttelevaa valtavirtaa ja ne voivat kanavoitua […]

A
Johanna Ranta

Turvallinen kohtaamispaikka luo luottamusta matalan kynnyksen huumetyössä

Kuvittele, että olet menossa tapaamaan sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijää hänen vastaanotolleen. Miten tapaaminen alkaisi? Ainakin uutta työntekijää tavatessa voisi olettaa, että työntekijä avaisi vastaanottotilansa oven, kutsuisi sinua nimellä tai vuoronumerolla, tervehtisitte toisianne ja astuisitte sisään työntekijän huoneeseen. Jos tuolit olisi […]

A
Tuuli Turja

”Odota rakas, olen vielä työminä”

Elämme elämäämme monien roolien kautta. Roolit eivät viittaa vain asemiimme eri konteksteissa vaan myös minänä olemisen kompleksisuteen. Eri rooleissa ilmaisemme itseämme eri tavoin ja täytämme erilaisia perustarpeitamme. Roolit ja monitahoinen minuus ovat erityisesti sosiaalipsykologisen kirjallisuuden heiniä. Mitä sanoo tutkimus koti- ja työroolien sekoittumisesta etätyössä nimenomaan minäkäsityksen näkökulmasta?

Roolit ja minämme monimutkaisuus Käsitteillä sosiaalinen minäkäsitys, peilikuvaminä ja objektiivinen minä sosiaalipsykologia erottautuu käyttäytymistieteistä ja kliinisestä psykologiasta. Itse koin aikanaan sosiaalipsykologiassa olevan aivan erityistä imua, koska sen teoreettisissa viitekehyksissä korostuvat tavallisen elämän ja minuuden moninaisuus, tilannekohtaisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Sosiaalipsykologiassa sanottiin […]

A
Mira Kalalahti

Koulutuspoliittinen riskiretoriikka leimaa ja hämärtää

Riskilukujen raportoinnissa tulisi pyrkiä erottamaan metodologisesti käytettävät riskilaskelmat, niistä tehdyt tulkinnat sekä riskeistä tiedottaminen. Tämä edellyttää tutkimusryhmien yhteistä arviota siitä, onko esimerkiksi raportoinnissa välttämätöntä käyttää riskikäsitteitä.

 Vuotta 2020 seuraa lukematon kirjo erilaisia koulutuspoliittisia selvityksiä, raportteja ja webinaareja. Pandemiatilanteen vaikutukset koulutukseen tulisi selvittää ja parhaat toimintatavat ratkaista. Samaan aikaan rakennetaan koulutuspoliittisesti uutta tahtotilaa erityisesti uudistuksilla jotka tähtäävät oppivelvollisuusiän nostamiseen. Koulupudokkuus pitäisi estää ja koulutustasoa nostaa. Olen kiinnostuneena […]

LATAA LISÄÄ