A
Riittakerttu Kaltiala

Miksi yhä useammat nuoret tarvitsevat psykiatrista hoitoa?

Kaikenlainen ulospäin suuntautuva häiriökäyttäytyminen kuten rikoskäyttäytyminen, koulukiusaaminen ja päihdekäyttö ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet. Miksi siis hoitoa tarvitaan aina vain useammille?

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiän kehitysvaiheessa Nuoruusiän kehitysvaihe alkaa puberteetista ja päättyy aikuisen persoonallisuuden rakanteiden vahvistumiseen. Väestön tasolla nuoruusikä ajoittuu keskimäärin ikävuosiin 13-22, mutta yksilöllinen vaihtelu puberteetin ja sen myötä koko kehitysvaiheen ajoituksessa on suurta. Sukupuolihormonien toiminnan käynnistyminen puberteetissa saa aikaan fyysisen […]

A
Tuuli Turja

Korona-uutisten huolihakuilu – eräs aikamme addiktioista

Huolihakuilija tulee lopulta osaksi ongelmaa jakaessaan shokkiuutisia eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

Koronapandemiasta on seurannut kaksi kiinnostavalla tavalla vastakkaista some-ilmiötä: koronauutisväsymys ja huolihakuilu. Uutisväsymys viittaa sosiaalisen median ja uutisten välttelyyn tilanteessa, jossa henkilö kokee, että tietoa tulee jo liiaksi asti (Lee ym., 2016). Huolihakuilu sen sijaan tarkoittaa sitä, kuinka netin käyttäjä nimenomaan […]

A
Nina Kilkku

Koronapandemia nosti esiin mielenterveyden merkityksen yhteiskunnalle

Kansainvälinen tutkimus osoittaa pandemian aiheuttaneen jo nyt muutoksia mielenterveydessämme.

Koronapandemia on muuttanut ihmisten arkea ja yhteiskuntaa monin tavoin. Samalla tilanne on haastanut monien alojen kykyä vastata muutoksiin. Mielenterveydestä, sitä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä sekä mielenterveysongelmista on pandemian myötä tultu entistä tietoisemmiksi. Mediassa on levitetty laajasti tutkittua ja kokemuksellista tietoa […]

A
Tiina Heikkilä

Korona nopeutti rakennemuutosta ja teki siivoustyön näkyväksi

Korona ei nostanut hoitajien arvostusta, koska se oli jo niin korkealla. Pandemia on tehnyt näkyväksi ennen piilotellun siivoustyön turvallisuuskriittisyyden. Harri Melin uskoo, että hoitajilla on mahdollisuus saada palkankorotuksia lähitulevaisuudessa. Siivousalalla näin ei välttämättä ole, ja eroa selittää muun muassa ammatillisen […]

N
Tiina Heikkilä

Seurannassa: Kun kaikki on kiinni, kestääkö pää toista aaltoa syksyllä?

A
Riku Neuvonen

Yle-lain muutos on merkki viestintäpolitiikan tilasta Suomessa

Eniten lainsäädäntöhankkeen eteneminen kertoo suomalaisen viestintäpolitiikan olemattomuudesta. Digitaalisen murroksen ja mainosmarkkinoiden uusjaon aikana on alaa heikennetty verotuksella eikä jakelukustannusten nousua ole kompensoitu.

Liikenne- ja viestintäministeriön ehdottama muutos lakiin Yleisradiosta on herättänyt melkoista keskustelu alkusyksyn aikana. Ehdotuksen pääsisältönä on rajoittaa Ylen verkossa julkaistavia tekstimuotoisia uutisia. Tarkoituksena on, että tekstiuutiset liittyisivät radiossa tai televisiossa julkaistuihin uutisiin tai muihin lähetyksiin. Tähän rajaukseen on myös runsaasti […]

A
Matias Nurminen ja Pasi Raatikainen

Tietojärjestelmästä voi kertoa vasta, kun se ei toimi

Tarinankerrontaa niin tietojärjestelmistä kuin suurista hankkeistakin ohjaa auttamattoman negatiivinen mallitarina.

Kertomukset ovat merkittävässä roolissa tietojärjestelmähankkeissa. Tietotekniikka ja ihmisten väliset kertomukset mielletään arkiajattelussa eriparisiksi, mutta tekninen ja tarinallinen limittyvät toisiinsa kuitenkin odottamattomilla tavoilla. Yhteydet haastavat niin tietojärjestelmätieteitä kuin kertomustutkimustakin uuteen teoreettiseen ja tulkinnalliseen maastoon kasvattaen ymmärrystä maailmaa yhä enemmän ohjaavien tietojärjestelmien […]

A
Tuija Koivunen

Kauneuskilpailu tasa-arvon asialla

Postfeminismi on avannut tietä feminististen ajatusten tai ideoiden yleistymiselle ja valtavirtaistumiselle sekä feminismin popularisoitumiselle

Kauneuskilpailut, naisten oikeudet ja yhteiskuntatutkimus kuulostaa äkkiseltään kolmikolta, joka yhdistäminen sopuisasti vaatii runsaasti akrobatiaa, eikä turvaverkosta ole tietoakaan. Yhdistäminen on kuitenkin onnistunut vuoden 2020 Miss Suomelta sekä Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen opiskelijalta Viivi Altoselta. Miss Suomi -kilpailuun osallistumisen myötä hän järjesti […]

A
Tiina Heikkilä

Seurannassa: koronatyön sankarit ja korona-ajan Suomi oikeusvaltiona

Kumpi nousi Suomessa keskeisemmäksi koronapandemian hallinnassa, yksilön oikeudet vai kansanterveys, ja mikä koronapandemia kertoi suhteestamme yksilön oikeuksiin ja yhteiseen turvallisuuteen?

Koronaviruksen seuraukset muuttavat maailmaa ja Suomea. Pandemian kanssa tasapainoilu haastaa hyvinvointivaltion ja maailmanpolitiikan normaalin. Viruksen välttely loi yksinäisyyttä, mutta myös uudenlaista sosiaalisuutta. Muuttuuko verkostoitunut maailma, ja voiko pandemiasta oppia? Pärjäsikö Suomi oikeusvaltiona? Mitä pandemia kertoi ikäihmisten asemasta, entä perheen yhteiskunnallisesta […]

P
Tiina Heikkilä

Voiko pandemia muuttaa suhdettamme yhteisvastuuseen?

Pandemian hallinnasta ja vastuunjaosta keskustelevat sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja FT, moraalifilosofian tutkija Lauri Lahikainen. Voiko yhteiskunnan ja yksilön vastuuta erottaa toisistaan ylipäätään tai erityisesti pandemian uhatessa? Kyllä ja ei, vastaavat Häikiö ja Lahikainen. Esimerkiksi esimerkin näyttäminen on yksilön toimintaa, […]

N
Tiina Heikkilä

Jos koronarajoitukset viestitään huonosti, voi syntyä eripuraa sukupolvien välille

LATAA LISÄÄ