A
Matti Tuomala

Millä keinoilla koronaepidemian talousvaikutuksia pitäisi lieventää?

Maailma on joutunut kohtaamaan koronakriisin ilman globaalisti koordinoitua lähestymistapaa.

Koronaepidemian synnyttämä talouskriisi on monin tavoin hankalampi kuin vuonna 2008 alkanut finanssikriisi. Nyt kyse ei ole finanssikriisistä, vaan samanaikaisesta terveys- ja talouskriisistä. Lisäksi molempien kriisien torjumisessa samanaikaisesti ei voida välttää lyhyellä aikavälillä hankalia vastakkainasetteluja. On pelättävissä, että koronaepidemian vaikutukset talouteen […]

E
Arseniy Svynarenko and Mikko Perkiö

Taxi platforms respond to COVID-19 

SARS-COVID-19 has significantly slowed  down economies and stalled life in many cities across the globe. This hits very badly millions of taxi-drivers, among them Uber and other platform drivers whose social rights and security are least protected. The platforms react […]

N
Tiina Heikkilä

BIOS: pandemian kaltaiset kriisit ovat kiivastahtisen maailman systeeminen piirre

A
Lauri Lahikainen

Pandemia ja yksilön vastuu

Useimmiten ajatellaan, että vastuussa voi olla vain sellaisista asioista, joihin voi jotenkin vaikuttaa. Epidemiassa monen yksilön omalla toiminnalla voi olla hyvinkin merkittäviä vaikutuksia, kuten uutisraportit niin sanotuista supertartuttajista osoittavat.

Käynnissä oleva Covid-19 -pandemia on muuttanut radikaalisti ihmisten arkea. Arkielämämme on täynnä moraalisia valintoja ja velvollisuuksia, kuten vanhemmuutta, liikenteessä toimimista, työkavereiden, ystävien ja sukulaisten kohtelua, kuluttamista, hyväntekeväisyyttä, poliittista aktiivisuutta tai passiivisuutta. Arjessa teemme näitä valintoja sen kummemmin aprikoimatta. Uudessa tilanteessa […]

A
Olli Herranen

Yhteiskunnalliset instituutiot ja järjestyksen ongelma

Yhteiskunnallisia ilmiötä koskeva arkiymmärryksemme tuotetaan monilta osin käytännöissä, jotka sulauttavat meidät yhteiskuntaan. Toisin sanoen: arvot, jotka yhdistävät meidät toisiimme ja joita käytämme arkipäiväiseen arviointiin siitä, kuinka asiat ovat ja niiden kuuluisi olla, ovat kollektiivisesti tuotettuja.

Alustus on muokattu Olli Herrasen 7.2.2020 pitämästä väitöslektiosta. Mediateoreetikko Douglass Rushkoff kirjoitti hiljattain hätkähdyttävästä kokemuksestaan The Guardianiin. Hän kertoi, kuinka hänet oli kutsuttu yksityiseen luksuslomakeskukseen pitämään esitelmää, jonka hän kuvitteli olevan noin sadalle investointipankkiirille. Palkkio vastasi puolen vuoden professorin palkkaa. […]

E
Salla Atkins and Meri Koivusalo

Covid-19 – a challenge not only to health systems, but to expertise and politics

Epidemics in general are costly reminders of importance in investing in public health and preparedness. Yet in many countries spending on public health remains diminishing fraction of what is spent on health. Teaching and research on public health have slowly […]

A
Marika Haataja

The changing opportunities of sexuality

Challenging the idea of naturalness of sexuality and discussing the political nature of ideas related to sexuality have been a critical condition for obtaining sexual rights for different groups of people.

In September 1905, a Finnish magazine Palvelijatar published a strong critique by Elvira Willman, a known playwright and women’s rights advocate. She writes: Is it so that the power of woman’s desire is of lesser value in life than man’s? […]

A
Harri Melin

Keitä ovat yksinyrittäjät?

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aina merkittävin yritystoiminnassa tapahtunut rakenteellinen muutos on ollut yksinyrittäjien määrän kasvu.

Yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kaikista yrityksistä (ks. Taulukko 1.) yksinyrittäjiä oli vuonna 2018 noin puolet ja koko työvoimasta yksinyrittäjien osuus oli noin 8% eli yli 200 000 henkilöä. Yksinyrittäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Heitä työskentelee kaikilla talouden lohkoilla […]

A
Matti Ylönen

Kehitysmaaliike ja kriittisen tiedontuotannon kriisi

Informoidun julkisen keskustelun edellytykset ovat viime vuosina heikentyneet yhteiskunnan eri alueilla yliopistoista kansalaisjärjestökenttään ja journalismiin.

Kun kehitysjärjestö sensuroi rakentavaa kritiikkiä vallanpitäjiä kohtaan, ollaan huolestuttavalla tiellä. Näin näyttää käyneen suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingon johdossa. Ilmiön voi nähdä oireena laajemmasta kriittisen tiedontuotannon kriisistä, jonka vaikutukset ulottuvat yliopistoista journalismiin ja järjestökentälle. Luotaan tässä kirjoituksessa aluksi kriittisen tiedontuotannon resurssien […]

A
Marja-Leena Hänninen

Mitä Ostian satamakaupunki kertoo Rooman imperiumin monikulttuurisuudesta?

Ostia, antiikin Rooman satamakaupunki, kukoisti samaan aikaan kun Rooman valtakunta oli laajimmillaan ja olot imperiumin alueella olivat vakaimmillaan 100 luvulla jaa. Roomasta noin 25 kilometrin päässä sijaitseva Ostia oli suurimmillaan noin 50 000 asukkaan sykkivä kaupunki, jonne tuli ihmisiä, viljaa […]

E
Tuomo Särkikoski (translation by Jarkko Hagelberg)

Will the machine run amok?

It is certainly possible to regard social robots simply as tools and amusements of the smart age. However, they should be consistent with ethically solid and maybe even politically balanced modes of interaction and behavior. No longer can technical efficiency […]

LATAA LISÄÄ