A
Juha Suoranta

Antti Eskola valitsi elämäntehtäväkseen lukemisen, ajattelemisen ja kirjoittamisen

Antti Eskola hioi keskustelukirjallisuuden lajityypin huippuunsa. Hän kirjoittaa ajankohtaisesti, monikerroksisesti ja omakohtaisesti.

Teksti perustuu puheeseen, jonka Juha Suoranta piti Vanhanakin voi ajatella-kirjan julkistamistilaisuudessa tammikuussa 2019.  Syyskuussa 2018 kuollut Antti Eskola oli toisen maailmansodan jälkeisen Suomen tärkein yhteiskunnallisesti osallistuva yhteiskuntatieteilijä. Hän kuului sosiologisukupolveen, joka teksteillään ja opetustyöllään vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jolla oli […]

E
Cherry Miller

Feminist Politics and Populism: Positioning Gender in Populism Studies

Despite a growth in populism studies, overall, it has been suggested that gender has arguably been marginalised in this research. As 2019 commences, it is indeed timely to reflect on the empirical and theoretical performativity of populism – that is […]

N
Tiina Heikkilä

Työelämän trendi on polarisaatio, ei yleinen prekarisaatio

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Tietokone on ihmisen apuväline myös tekoälyn aikana

Mitä itseoppiva tekoäly ja koneet tarkoittavat yhteiskunnalle ja työelämälle? – Tietokone on apuväline, vaikka sillä olisi jatkossa käytössään enemmän dataa kuin ihmisen aivojen on mahdollista käsitellä. Päätökset tekee lopulta ihminen. Teknologia voi kasvattaa tuottavuutta ja lisätä työviihtyvyttä jos sitä ei […]

N
Tiina Heikkilä

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkijoita sosiaalisessa mediassa

A
Janne Makkula

Kolmikannan ylistys on vailla pohjaa

Työmarkkinat ovat Suomessa jäykät siksi, että työmarkkinajärjestelmä on keskitetty ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on vain vähän. Lisäksi työlainsäädäntö on monilta osin rajoittavampaa kuin muissa maissa.

Kirjoitus on vastaus Paul Jonker-Hoffrénin, Satu Ojalan ja Markku Sippolan Alustalla julkaistuun tekstiin Kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita. Tutkijoilta unohtunut iso kuva Tampereen yliopiston tutkijat Paul Jonker-Hoffrén, Satu Ojala ja Markku Sippola kirjoittavat alustuksessaan, että kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita, vaan luo […]

A
Marko Tikka

Sisällissodan muistovuoden päättyessä

Kun sisällissodan historia oli vuosikymmeniä kiistelyn ja eri poliittisten ryhmien omimien tulkintojen pelikenttä, oli maallikon usein vaikea erottaa, mikä oli historiaa, mikä sosiologiaa ja mikä demagogiaa. Tämän vaiheen yli ja ohi on ehkä jo päästy.

Suomen sisällissodan 100–vuotismuistovuosi on päättymässä. Koska olen tutkinut muun ohessa sisällissotaa vuodesta 1997 saakka, oli odotettavissa, että tänä vuonna saattaisi olla tarjolla sisällissotaan perehtyneelle asiantuntijalle tavallista enemmän luentoja ja erilaisia asiantuntijatehtäviä. Niiden omalle kohdalleni osunut lukumäärä yllätti silti. Luento- tai […]

A
Jenni Lares, Maija Ojala-Fulwood ja Mari Välimäki.

Monitulkintainen 1600-luku

1600-luku näyttäytyy Pohjoisen noidat-teoksessa takaperoisena aikana, jolloin noituuteenkin uskominen ja niistä kummunneet noitavainot olivat mahdollisia. Samalla Lappalainen tulee yksinkertaistaneeksi vuosisataa tavalla, joka ei tee kaikin tavoin oikeutta aikakaudelle.

Mirkka Lappalaisen uusin teos Pohjoisen noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa porautuu ihmisiä edelleen kiinnostavaan aiheeseen, noituuteen ja noitavainoihin. Omasta ajastamme käsin meidän on vaikeaa ymmärtää, miten menneisyyden ihmiset ovat voineet uskoa noituuteen, syyttää ja tuomita toisiaan siitä. […]

E
Salla Atkins

What constitutes evidence for policy? New Social Research seminar series

  But what constitutes evidence? How should it be packaged? How do researchers communicate their findings so that they are correctly interpreted and how do we ensure that policymakers understand our findings? Research is not – and should not be […]

E
Elina I. Mäkinen

Early Career Researchers Form a New Academic Society in Support of Interdisciplinary Research and Careers

Universities, research institutes, funders, and governments emphasize the benefits of interdisciplinary knowledge creation as it is seen as a strategy for increasing innovation and creating new solutions to old problems (Boix Mansilla 2006; Jacobs and Frickel 2009). The rhetoric of […]

P
Tiina Heikkilä

Podcast: Mikä on Instagramin merkitys nuorten poliittisessa osallistumisessa?

Kuvapainotteinen kommunikointi muun muassa YouTubessa, Instagramissa ja Tumblrissa on arkea merkittävälle osalle nuorista. Miten kuvilla kommunikointi muuttaa nuorten poliittista osallistumista ja miten he kasvavat poliittisen kansalaisuuteen? Eeva Luhtakallion tutkimushanke Imagi(ni)ng Democracy: European youth becoming citizens by visual participation selvittää, mikä […]

LATAA LISÄÄ