A
Marja Pakarinen

Ammattiin opiskelevien nuorten seksuaalikäyttäytyminen on monimuotoista

Nuorten seksuaalikäyttäytyminen ei ole riski vaan voimavara.

Teksti perustuu Marja Pakarisen väitöstilaisuudessa 14. 6. 2019 pitämään lektioon. Väitöskirjaan voi tutustua täällä. Väitöskirjassani tutkin ammattiin opiskelevien nuorten seksuaalikäyttäytymistä ja siihen liittyviä tietoja ja asenteita. Ajatus väitöstutkimuksen tekemisestä heräsi vuosia sitten, kun julkisuudessa käytiin keskustelua maksuttomien kondomien jakamisesta nuorille. […]

E
Tiina Heikkilä

What group is an entity with a moral duty in terms of climate change?

Philosopher Stephanie Collins discusses with Alusta’s editor Tiina Heikkilä about climate change and the abilities and duties of different collective actors in preventing and controlling it. Who or what group can be responsible for stopping climate change or controlling it? […]

A
Renne Pesonen

Arkijärki on opittu taito

Pitkälti samalla tavalla kuin opimme meille tärkeitä ympäristön säännönmukaisuuksia, rutiineja, ja monimutkaisia taitoja, opimme myös sosiaalisia käytäntöjä.

Teksti perustuu Renne Pesosen väitöstilaisuudessa 17. 8. 2019 pitämään lektioon. Väitöskirjaan voi tutustua täällä. Sekä filosofisessa tieto-opissa että kognitiivisessa psykologiassa on perinteisesti tehty ero tietoisen, kielellisesti ilmaistavan faktatiedon sekä käytännön taitoihin liittyvän piilevän tietotaidon välille. Käsitteellisen ymmärtämisen ja järjenkäytön on […]

A
Susanna Ågren

Työkeskeinen ajattelu ajaa osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle

Yhteiskunnan tulisi tunnistaa paremmin hyvinvoinnin merkitys yksilön yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Jos tulevaisuudessa työelämän muuttuessa työtä riittää yhä harvemmalle, johtuen esimerkiksi työn automatisoitumisesta, hyvinvoinnin takaaminen ainoastaan kokoaikaisen palkkatyön kautta ei ole kestävää hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

OECD:n tuore arviointi Suomen nuorisopolitiikasta suosittelee nuorten työelämäsiirtymien tehostamiseksi nuorten vahvempaa aktivointia ja sanktioiden lisäämistä (OECD 2019, 115). Samaan aikaan uudessa hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan 75 %:n työllisyyttä (Valtioneuvosto 2019, 128;131), pääministeri Antti Rinne puhuu ”chillailun” lopettamisesta (Iltasanomat 19.6.2019) ja SYL:in kannanotto […]

A
Minna Harjula

Kun kansalainen kohtasi Kelan virkailijan: hyvinvointivaltio kokemushistoriana

”Käsitteet hoidokki ja huollettava alkoivat 1960-1970-luvuille tultaessa väistyä ja korvautua uudenlaisilla termeillä, kuten asiakas ja kuluttaja.”

Miten ihmiset kokivat hyvinvointivaltion uudet palvelut ja etuudet? Entä mitkä olivat ne odotukset, joihin hyvinvointivaltio ihmisten arjessa vastasi – tai jätti vastaamatta? Miten syntyi se luottamus, joka mahdollisti suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumisen, ja mitkä kokemukset ovat rapauttaneet luottamusta? Kokemuksen historia avaa […]

N
Tiina Heikkilä

Vuoden 2008 talouskriisi työnsi tasa-arvopolitiikan sivuun EU:ssa

A
Reetta Eiranen

Tunnesiteet olivat kansallisen aatteen käyttövoima

Tengströmin piirin jäsenet olivat läheisiä puolisoina, ystävinä, sisaruksina ja kollegoina. Mitä merkitystä näillä suhteilla on ollut heidän yhteisesti jakamansa kansallisuusaatteen kannalta? Miten kiinteät henkilökohtaiset siteet ovat vaikuttanut heidän toimintaansa?

Tutustuin Tengströmin perheeseen 2010-luvun alkupuolella kirjoittaessani pro gradu -tutkielmaani heidän ystäväpiiriinsä kuuluneista Jeanette ja J. V. Snellmanista. Erityisesti mieltäni kiinnitti kuvaus 1840- ja 1850-lukujen vaihteessa Helsingin Kruununhaassa kokoontuneesta seurapiiristä. Kirjeessään ulkomailla matkanneelle veljelleen nuori helsinkiläismies Robert Lagus kertoi ”perustavasta kansalliskokouksesta”, […]

K
Susanna Lankinen

Kirjasta: Ihmisarvo

Lääketieteessä on muodikasta tällä hetkellä keskustella tekoälystä, mutta tarpeellisinta olisi keskustella vanhusten hoidosta ja tulevien sukupolvien oikeuksista, sanoo ihmisarvosta kirjan kirjoittanut filosofi ja lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis. Launista haastatteli lääketieteen kandidaatti Susanna Lankinen. Ihmisarvo on julkisessa keskustelussa yleensä jotain […]

A
Clas-Håkan Nygård, Kirsi Lumme-Sandt, Anna Siukola.

Tarjolla fiksu, sitoutunut ja osaava seniorityöntekijä

Tämän päivän 55-vuotiaan elämää leimaakin dilemma: pääsenkö koskaan eläkkeelle ja toisaalta, jos saan nyt potkut, palkkaako minua enää kukaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on ollut nousussa. Tämä on tietysti hyvä uutinen työurien pidentämisen kannalta. Se kertoo myös siitä, että ikääntyneet työntekijät ovat yhä kelpaavaa työvoimaa, joka haluaa olla töissä. Todellisuus ei ole tässäkään asiassa yksioikoinen ja kaikkien […]

N
Tiina Heikkilä

Kotihoito kaipaa uusia ideoita

A
Timo Harjuniemi

Kommunikatiivisessa kapitalismissa kaikki on ”contentia”

Sitä mukaa kuin kommunikatiivinen kapitalismi on lisännyt viestinnän määrää, viestinnän demokraattinen merkitys on kuihtunut. Äärimmilleen kiihtyneissä uutissykleissä kohut ja skandaalit seuraavat toisiaan jättämättä jälkeä poliittisiin valtasuhteisiin.

Vaatimus entistä terveemmästä demokratiasta ajaa useimpia poliittisia projekteja ja liikkeitä eteenpäin. Politiikan vasemmalla laidalla demokratiavaatimukset liittyvät usein teknokratian kritiikkiin. Erityisesti uudet vasemmistopopulistiset puolueet ovat sättineet liberaalien länsimaisten yhteiskuntien ”post-poliittista” (Mouffe 2005) konsensusta, jossa iso osa erityisesti talouspolitiikkaan liittyvistä ristiriidoista on […]

LATAA LISÄÄ