A
Joni Ulmanen

Työosuuskunnat ovat yritys vastata yksinyrittämisen ongelmiin

Uudet työosuuskunnat eivät tarjoa automaattisesti työtä tai ole solidaarisia yhteisyrittämisen paikkoja. Ne toimivat kuitenkin turvana freelancer-työn riskejä vastaan ja parantavat etenkin freelancerien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa.

Freelancereiden uudet työosuuskunnat eivät ole yhteisöllistä yrittämistä, vaan yritys vastata yksinyrittämisen ja sosiaaliturvan ongelmiin. Työosuuskuntia on esitetty viime vuosina yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa yhdeksi ratkaisuksi prekaarin, epävarman työn ongelmiin. Työosuuskuntien avulla epävarmassa asemassa olevat työntekijät kuten freelancerit voisivat parantaa asemaansa työskentelemällä itse […]

E
Rob Boddice

What Is the History of Experience?

    Revolution, modernity, bourgeois society, our own era of globalization – these cannot just be imposed by an economic system, a political structure, or a discursive web of representations, whether textual or, for that matter, visual. They must be […]

N
Tiina Heikkilä

Työn intensivoituminen on tämän päivän työhyvinvointiriski

A
Sanni Tiitinen & Tea Lempiälä

Miksi harhaudumme puheenaiheesta kokouksissa?

Jos ajattelemme, että täsmälliset säännöt sekä omien ja toisten tyypillisten käyttäytymismallien tunteminen varmistavat toimivan yhteistyön, voimme päätyä jäykkiin ja yksinkertaistettuihin toimintatapoihin.

Kokoukset ovat olennainen osa työyhteisöjen arkipäivää ja niissä hoidetaan monia keskeisiä tehtäviä, kuten tehdään suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnasta. Monet työntekijät ja johtajat kuitenkin tunnistavat myös kokousten kääntöpuolen: kallisarvoista työaikaa kuluu eikä mitään konkreettista saada tehtyä. Kokousten onnistuminen tai epäonnistuminen […]

N
Tiina Heikkilä

Mielenterveys on hyvinvoinnin ydintä, ja siksi tekeillä on mielenterveysstrategia

N
Tiina Heikkilä

Lastensuojelun jälkihuoltoa päivitetään: aikuistumisen tuelle uudet toimintaperiaatteet

A
Pia Vuolanto

Yhteiskuntatiede luo uusia näkökulmia uskomushoitoihin

Tekeillä olevan Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston yhteistyötutkimuksen mukaan CAM-käyttö ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana maassamme lisääntynyt vaan vähentynyt.

Suomalaisessa mediassa keskustellaan varsin usein ’uskomushoidoista’. Viime aikoina on kohuttu hopeavedestä ja uskomushoitojen käytön kieltämisestä pienille lapsille ja tietyistä vakavista sairauksista kärsiville aikuisille. Kiistoissa on nostettu esiin myös julkisuuden henkilöitä, jotka ovat käyttäneet ’uskomushoitoja’ vakavien sairauksien hoitoon. Kiistelyn tiimellyksessä vaaditaan […]

A
Kuisma Keskinen & Matias Moisio

Terve talous, kipeät leikkaukset – Talouskuri ja terveysretoriikka

Suomen valtiovarainministerit ovat käyttäneet terveysretoriikkaa paitsi värittämään puhetta ja vetoamaan kuulijoihin, myös luonnollistamaan kuriajattelua riisumalla talouspolitiikalta sen poliittisen sisällön.

Eurooppalaisten kansantalouksien perheestä ei viime aikoina ole sairaita miehiä puuttunut. Poliitikot, journalistit ja talousoppineet ovat kuvanneet ”Euroopan sairaaksi mieheksi” velkakriisin ja laajojen yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien riivaamaa Kreikkaa, alhaisen tuottavuuden ja korkean työttömyyden vaivaamaa Italiaa ja Brexitin kanssa kipuilevaa Iso-Britanniaa. […]

E
Jo Shaw

Why would any academic EU lawyer write about Brexit?

It might also be said that it’s a crowded field, and there’s not too much new that can be said about it, even though there seems to be a fresh political car crash each day.   This seems like a […]

E
Mianna Meskus

The value of patients in medical research: Finnish experiences

Collecting, depositing and reusing human-derived material on mass scale entails the problem that the relationship between the physician-scientist and the patient-donor becomes ever more distant and superficial. Meanwhile, informed consent may begin to seem too restrictive and cumbersome a practice […]

P
Tiina Heikkilä

Onko tekoäly palvonnan kohde, orja vai kumppani? Äänessä Arto Laitinen ja Kaisa Väänänen

  Tekoälyn yhteiskunnallinen merkitys kasvaa kovaa vauhtia. Koska tekoälyt kehittyvät ihmisen tunteita ja toimintaa tunnistaviksi, on teknologian kehittäjien otettava työhönsä yhteiskunnallinen ja ihmiskeskeinen ote. Myöskään järjenkäyttöä, julkista keskustelua tai yhteiskuntamme eettisiä kysymyksiä ei voi kokonaisvaltaisesti pohtia ajankohtaisesti, ellei huomioi tekoälyn […]

LATAA LISÄÄ