23. 4. Tampereen yliopistolla: Alusta ja Kokemuksen historian huippuyksikkö kysyvät, onko 1918 jo historiaa?

Tiina Heikkilä
Kirjoittaja on Alustan toimittaja.

Suomen sisällissodasta on tänä keväänä sata vuotta, mutta sodalla rakennetaan yhä identiteettejä. Keskustelu vuodesta 1918 on yhä tietämisen politiikkaa, eikä myyttien ja tosiasioiden suhde ole selvä, vaikka tapahtumista on kulunut sata vuotta.

Sisällissota elää Facebook-ryhmissä, poliitikkojen puheissa, keskustelutilaisuuksissa ja historiallisissa paikalliskierroksissa, mutta mitä Suomen sisällissodasta voi tietää ja millä perusteella?

Kansalaiset kysyvät ja asiantuntijat vastaavat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta-verkkolehden ja Kokemuksen historian huippuyksikön järjestämässä keskustelussa. Tallenne paneelista löytyy Alustan Youtube-kanavalta.

– "Historia on ihmisälyn vaarallisin tuote", kirjoitti Paul Valery ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sen jälkeen historiantutkimus on edistynyt valtavasti, mutta myös sen valheellinen hyväksikäyttö. Akateeminen tutkimus ei ole tiedon portinvartija, mutta se on ainakin tarpeellinen moraalin vartija "post-faktuaalisessa" maailmassa, kun puhutaan
menneisyyden vaikeista asioita, sanoo keskusteluun osallistuva historian professori Pertti Haapala.

Mitä uusin historiantutkimus voi sanoa vuoden 1918 tapahtumista? Miksi tästä vielä jauhaa? Mikä on epävarmaa ja mitä ei voi tietää? Olisiko sota voinut päättyä toisin? Mihin lähdeaineistoihin historiantutkijat luottavat? Miltä sisällissodan historia näyttää kevään 2018 julkisuudessa? Miten kuva vuodesta 1918 on muodostunut? Miksi naisten ja lasten kertomus sodasta on nyt tullut tärkeäksi?

Keskustelemassa:

Historian professori Pertti Haapala on kirjoittanut vuosien 1917 ja 1918 kriisistä, sen taustasta ja seurauksista muun muassa teoksissa Kun yhteiskunta hajosi (1995), Sisällissodan pikkujättiläinen (2009) ja Rikki revitty maa (2018).

Historiantutkija Tuomas Hoppu on kirjoittanut useita kirjoja sisällissodasta, vahvimpina erikoisalueinaan sotatapahtumat, naisten osallisuus sotaan ja Tampereen seudun tapahtumat.

Professori Pirjo Markkola on sosiaalihistoriaan ja sukupuolihistoriaan perehtynyt tutkija, joka on tutkinut vuoden 1918 tapahtumia muun muassa naisten ja perheiden näkökulmasta. Hän on mm. kirjoittanut Mervi Kaarnisen kanssa artikkelin kirjailija Sigrid Backmanista sisällissodan kuvaajana (Vastapaino 2018).

Ulla-Maija Peltonen on folkloristiikan dosentti (HY), muistitietotutkija ja SKS:n erikoistutkija. Hän toimi aikaisemmin SKS:ssa arkistonjohtajana ja on Suomen muistitietotutkijoiden verkoston FOHNin yksi perustaja. Peltosen teoksia ovat mm. Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (SKS 2003) ja Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen (SKS 1996).

Marko Tikka on Suomen historian dosentti ja historiantutkija Tampereen yliopistosta. Hän on töissään tutkinut mm. sisällissodan väkivaltaa ja sodasta paluun tematiikkaa. Hänen teoksiaan ovat mm. Kenttäoikeudet - Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918 (SKS 2004); Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet 1917-1921 (Ajatus 2006) ja Valkoisen hämärän maa? Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918-1921 (SKS 2006).

Puheenjohtajana toimii Alustan toimittaja Tiina Heikkilä. Kysymyksiä voi lähettää keskustelijoile ennakkoon mietittäviksi osoitteeseen tiina.heikkila@uta.fi 19. 4. mennessä.

Paikka Pinni B1100. Tapahtuma löytyy myös Facebookista.