Jos presidentinvaalit eivät kiinnosta nuorta, ei ole välttämättä syytä huolestua

Tiina Heikkilä
Kirjoittaja on Alustan toimittaja.

Nuoret ovat kiinnostuneita maailmasta, vaikka äänestäisivät laiskasti. Äänestäminen ja instituutiot eivät ole kaikille nuorille tärkeitä, ja joihinkin heistä saa kontaktin parhaiten instituutioiden ulkopuolella, sanoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia.

Honkatukia tutkimusryhmineen mukana Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston ALL-YOUTH-hankkeessa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke etsii keinoja, joilla mahdollisimman moni nuori voisi kokea vaikuttavansa yhteiskunnassa. Myös nuorisotyön tehtävä on kasvattaa nuorista aktiivisia kansalaisia omana itsenään ja kunkin omaa potentiaalia tukien. Hanke pyrkii hyödyntämään nuorisotyön eetosta ja menetelmiä. Ne ovat apuna, kun etsitään nuorille tärkeitä asioita ja nuorille sopivia vaikuttamisen keinoja.

Mitä nuorisotutkimuksen professori ajattelee syrjäytymiskeskustelusta?

– On se hieman ongelmallista, koska syrjäytymiskeskustelussa on ensisijaisesti tämä ongelmanäkökulma. Syrjäytymiskeskustelu heijastelee yleisempää eetosta, jossa olemme siirtyneet universalismista kohti erityisten ongelmatapausten etsintää ja interventioiden tekemistä ongelmatapausten pelastamisen ja yhteiskuntaan palauttamisen parissa, sanoo Honkatukia.

Honkatukian mukaan interventioiden tarve osoittaa, että ennalta ehkäisyssä ja kaikkien mukana pitämisessä on epäonnistuttu.

Syrjäytymiseen liittyy myös moraalista paniikkia, jossa ollaan huolissaan yhteiskunnasta eikä nuoren hyvinvoinnista. Nuoret nähdään tällöin uhkakuvien kautta.

”Syrjäytynyt nuori” on Honkatukian mielestä leimaava käsite. Identiteettiään rakentavan nuoren kutsuminen "syrjäytymisvaarassa olevaksi" voi toimia itseään toteuttavana ennusteena, hän varoittaa.

Honkatukia pitää ongelmatapauksiin keskittyvää etsivää nuorisotyötä hyvänä, mutta hän näkee, että sen institutionaalinen vahvistuminen liittyy myös syrjäytymiskeskustelun tarpeeseen etsiä ja löytää ongelmaryhmiä. Silloin yksilöllistetään rakenteellinen ongelma, keskitytään oireeseen, eikä korjata rakenteita.

– Syrjäytymistä torjuvia ohjelmia on ollut paljon, mutta syrjäytyneiden määrä ei ole vähentynyt vaan kasvanut. Vaikka pahoinvoivimpien nuorten tunnistaminen on tärkeää, ongelmaa ei voi ratkoa vain puuttumalla syrjäytyneiden joukkoon erillistapauksena, vaan riskiryhmäajattelusta pitäisi siirtyä takaisin hyvinvointivaltioajatteluun ja universalismiin, Honkatukia sanoo.

Nuorisotyö painottuu aiempaa enemmän koulutukseen ja välineellisiin tavoitteisiin

ALL YOUTH-tutkimushanke järjestää tiistaina 16. 1. seminaarin, joka pohtii nuorten osallistumista kansainvälisesti vertaillen. Vuoden 2018 alussa käynnistyneen tutkimushankkeen avausseminaari How Can Young People Rule Their World? – Introducing ALL-YOUTH Project järjestetään Tampereen yliopiston päärakennuksen A1-salissa tiistaina 16. tammikuuta klo 10–15.45.

Seminaarin pääpuhujana on vierailijaprofessori Dana Fusco. New Yorkista kahdeksi viikoksi Tampereelle tullut Fusco on tutkinut erityisesti nuorisotyön ammattimaistumista, joka on tapahtunut länsimaissa. Suomessa nuorisotyöntekijät ovat myös korkeasti koulutettuja, Yhdysvalloissa koulutus on kirjavampaa.

Yhdysvalloissa nuorisotyö on epämuodollisempaa ja hajanaisempaa kuin Suomessa. On vapaaehtoisia, ja jotkut nuorisotyöntekijät ovat itse nuorisotalojen kasvatteja ja rekrytoituneet suoraan töihin.

– Suomen mallissa on enemmän tilaa vapaa-ajalle ja hyvinvoinnille, kun taas meillä nuorisotyö keskittyy enemmän koulutukseen ja muihin välineellisempiin tavoitteisiin. Valitettavasti nuorisotyö kulkee kaikkialle välineellisempään suuntaan, Fusco sanoo.

Honkatukia ja Fusco korostavat instituutioiden ulkopuolisen, eli käytännössä koulun ulkopuolisen nuorisotoiminnan merkitystä.

Nuorisotyön toiminta perustuu siihen, että nuori on mukana vapaaehtoisesti. Esimerkiksi nuorisotilalla nuori voi olla oma itsensä eri tavalla kuin institutionaalisissa kohtaamisissa, joissa nuori on jossain roolissa, Honkatukia sanoo.

Maailmat jakautuvat koulun jälkeen. Suomessa keskiluokkaiset nuoret ovat aliedustettuina nuorisotalojen kävijöissä. Kaikki nuoret ovat silti tervetulleita nuorisotaloille, jotka ovat yhä Suomessa nuorisotyön keskeisiä paikkoja.

Yhdysvalloissa nuorisotyö on käytännössä koulun ulkopuolisia ohjattuja teemaohjelmia. Kenttä kirjava, ja se koostuu yhdistysten, paikallisyhteisöjen ja julkisen sektorin tarjoamasta toiminnasta. Mahdollisuus ohjattuun toimintaan koulun jälkeen riippuu vanhempien tuloista, ja Fusco sanoo luokkajaon olevan erittäin näkyvä. Maksukykyisille on valinnanvaraa, pienituloisten lapsille on tarjolla joitain ohjelmia, joista osa on kokonaan tai osittain julkisesti rahoitettuja.

Yhdysvalloissa nuorisotyöstä on leikattu kuten muustakin julkisesta sektorista. Tarjolla on vähemmän ohjelmia, ja niiden muodostama kokonaisuus on yksipuolisempi kuin ennen. Moni nuorisotyöohjelma on lakkautettu tai muuttunut yksityiseksi viidentoista vuoden aikana ja siirtynyt koulun seinien sisälle säästösyistä. Samalla sisällöt ovat muuttuneet koulutuskeskeisemmiksi ja tavoitteellisemmiksi.

– Parikymmentä vuotta sitten New Yorkissa ei voinut kävellä korttelia törmäämättä erilaisiin nuorisotyöprojekteihin. Ennen ohjelmia saattoi olla jollain alueella kahdeksan, nyt on ehkä yksi, Fusco kertoo kotikaupungistaan.

Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa pahoinvoivimmat nuoret jäävät helposti nuorisotyön otteen ulottumattomiin. Nuorten osallistuminen nuorisotyöhön on vapaaehtoista, eikä asiakkuuteen ei ole subjektiivista oikeutta.

– Meillä oli ole sellaista nuorisopoliittista ajattelua, kuten Suomessa. Ei ole mitään julkisen vallan elintä, joka keskittyisi erityisesti nuoriin, Fusco sanoo.

Toisaalta Suomessakaan nuorisotyön potentiaalia ei ole kaikilta osin hyödynnetty riittävästi:

– Yksi paikka, jossa on liian vähän rajapintaa nuorisotyön kanssa, on rikoksilla oireilevien nuorten maailma. Siellä toimivat lastensuojelu, sosiaalityö ja rikosoikeusjärjestelmä. Nuorten maailmoja lähellä olevalla nuoristyöllä olisi siellä paljon annettavaa, Honkatukia sanoo.