Eläin on poliittinen toimija tahtomattaan

Aino Saarenmaa

Nosto! Lemmikkikoirat ja liito-oravat ovat yhteiskunnallisia toimijoita siinä missä ihmisetkin. Vaikka eläinten toimijuus ei ole harkittua, niiden teoilla on vaikutusta ihmisiin ja muihin eläimiin.

─ Liito-orava ei ajattele että minäpä menen ja sekoitan tämän kaava-prosessin, mutta esimerkiksi elinympäristön valinnoilla eläimet voivat vaikuttaa politiikkaan arvaamattomilla tavoilla, tutkijatohtori Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta sanoo.

Nygrenin mukaan liito-oravien havaitseminen kaupungissa aiheuttaa joka kerta hämmennystä, vaikka niiden tiedetään viihtyvän kaupunkimetsissä jos elinympäristö on suotuisa. Eläimet osaavat yllättää ihmisen käytöksellään, mikä tekee niistä aktiivisia toimijoita.

Välillä on epäselvää kuka tutkii ja ketä. Nygren kertoo esimerkin barcelonalaisesta yliopistosta, jonka kampuksen lähelle villisiat olivat asettuneet kodiksi. Siat oppivat välttämään ansoja ja kehittivät omalaatuisen tavan hankkia ruokaa. Huomatessaan ruokakassin kanssa kulkevan ihmisen, villisika puraisi ohikulkijaa jalkaan. Säikähtäneet ihmiset lähtivät karkuun, jättivät ruokakassin niille sijoilleen, ja possut saivat päivän aterian nenän eteen tuotuna. Villisiat oppivat käyttämään ihmisiä hyödykseen.

Ihmisten ja eläinten yllättäviä kohtaamisia sattuu etenkin kaupungeissa, jotka Nygrenin mukaan helposti koetaan luonnon vastakohdaksi. Suomen ensimmäinen “citykarhu” havaittiin Turussa vuonna 1730. Vuosisatoja kestäneen vainoamisen takia suurpedot katosivat asutuksen läheltä pitkäksi aikaa, mutta nykyään isoja nisäkkäitä saattaa taas nähdä kaupunkien lähistöillä.

Eläinten läsnäolo kaupungissa on kuitenkin hyvin arkipäiväistä. Varpuset ovat asuttaneet kaupunkeja niin kauan, ettei linnun alkuperäisestä elinympäristöstä ole edes varmuutta. Myös koirat ovat kaupungeissa aktiivisia toimijoita.

─ On päätettävä missä koirat saavat kulkea vapaana ja missä kytkettyinä. Keskustelua aiheuttaa myös se, mihin koirapuistot sijoitetaan ja kuka ne maksaa, Nygren sanoo.

Eläintutkimus muokkaa ajatusta ihmisen ja eläimen suhteesta

Yhteiskunnallinen- ja kulttuurinen eläintutkimus on Suomessa uusi ala. Vuonna 2009 Suomeen perustettiin yhteiskunnallisen- ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura YKES. Seuran julkaiseman tiedelehti Jäljen ensimmäinen numero ilmestyi äskettäin, kesäkuussa 2015.

─ Aiemmin ei ole ollut lehteä, jossa alan tutkimusta olisi voinut julkaista myös suomeksi, Jäljen vastaava päätoimittaja Nina V. Nygren sanoo.

Ympäristöpolitiikan professori Pekka Jokisen mukaan eläintutkimukseen kuuluu ympärisötutkimusta vahvempia eettisiä näkemyksiä.

─ Useimpiin tutkimuksiin sisältyy ajatus siitä, että eläinten hyvinvointi on tärkeää, vaikkei sitä ääneen sanotakaan. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, ettei eläintutkimus keskity vain eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin, Nygren sanoo.

Eläinten toimijuutta tutkitaan parhaillaan Turun yliopiston yleisen historian ja kansatieteen oppiaineissa toteuttevassa Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 – hankkeessa. Suomen Akatemian nelivuotinen hanke käynnistyi syksyllä 2014. Tutkimus keskittyy ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa teollisella ja jälkiteollisella ajalla. Hankkeen johtajan professori Taina Syrjämaan mukaan vanhojakin aineistoja voi tutkia eläinten toimijuuden käsitteen kautta, vaikka aineiston kerääjät eivät olisi sitä itse ajatelleet.

─ Kyse on ajattelun muutoksesta. Eläimet ei ole vain ihmisen toiminnan kohde, ne elävät vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, Syrjämaa sanoo.

Eläinten toimijuus on uusi ajatus ja sitä käsittelevä tutkimus on kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Syrjämaa nostaa esiin Susan Nancen amerikkalaisia sirkusnorsuja käsittelevän tutkimuksen Entertaining Elephants: Animal Agency and the Business of the American Circus. Nance tutkii norsuja paitsi lajina, myös ryhminä ja yksilöinä.

─ Nancen tutkimus ilmestyi samana vuonna kun suunnittelimme omaa tutkimustamme. Hänen tutkimuksensa innosti meitä, ja näytti että tällaista tutkimusta on mahdollista tehdä.

Taina Syrjämaan mukaan monitietellinen osaaminen on tärkeää eläinten toimijuutta käsittelevässä tutkimuksessa. Historioitsijana Syrjämaa ei itse tiedä eläinten käyttäytymisestä, joka taas on luonnontieteilijöiden erikoisalaa. Käynnissä oleva tutkimusprojekti kannustaa humanistien ja luonnontieteilijöiden yhteistyöhön.

Historian tutkimuskohteet ovat vuosikymmenien aikana laajentuneet yhteiskunnan eliiteistä, naisiin, lapsiin ja vähemmistöihin. Nyt aineistoja tutkitaan eläinten kannalta. Toimijuuden tutkimisesta löytyy Syrjämaan mukaan yhtymäkohtia toiseuden tutkimiseen. Toiseuden tutkiminen on usein voimaantumisen väline, mutta eläimiä tutkimus tuskin kiinnostaa. Ihmisten toimintaan tutkimus sen sijaan voi vaikuttaa. Turun yliopisto tutkijoiden mukaan eläinten toimijuuden tunnustaminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden ollessa uhattuna.

─ Ihmiskeskeisyydestä ei voi päästä pois, mutta sitä voi kyseenalaistaa, Syrjämaa sanoo.

Syrjämaa toivoo, että yhteiskunnallinen ja kulttuurinen eläintutkimus voi pitkällä aikavälillä auttaa muuttamaan ajatuksia ja käytäntöjä, jotka helposti nähdään itsestäänselvinä. Eettistä ja moraalista pohjavirettä on vaikea välttää.

Eläinkysymykset puhuttavat myös tiedeyhteisön ulkopuolella. Suomen eläinoikeuspuolue (EOP), kerää tällä hetkellä kannattajia tähtäimessään vuoden 2017 kunnallisvaalit. Puolueen “tarkoituksena on edistää lajista riippumatonta oikeudenmukaisuutta ja lopettaa eläinten käyttäminen tuotantokoneiston osana.”