Kansalaisaktivistit mediajulkisuudessa

Aino Saarenmaa
Alustan toimitus.

"Harva meistä omistaa suurta osaa elämästään asialle, joka ei välttämättä suoraan kosketa itseä. Aktivisti-leiman taakse jää usein se, millaisia ihmisiä yhteiskunnallisissa liikkeissä oikeasti toimii."

Näky! Tutkija Auli Harjun mukaan aktivistien on vaikea löytää tietään sellaiseen mediajulkisuuteen, jossa heidän sanoillaan on merkitystä. Kielteiset mielikuvat, kuten asioiden näkyvä ja äänekäs vastustaminen, leimaavat kansalaisaktivisteja.

Kuvaus ja editointi: Aino Saarenmaa

Auli Harjun Politiikka-lehdessä ilmestynyt artikkeli tuo esiin kansalaisaktivistien kokemuksia mediassa toimimisesta. Harjun haastattelemat aktivistit kuvasivat toimintaansa sekä maailmanparantamiseksi että asiantuntijuudeksi. Siirtyminen mielenosoituksesta tv-studion asiantuntijaksi ei ole aina helppoa. Henkilökohtaiselta ja julkiselta minältä vaaditaan erilaisia asioita.

– Asioille pitää saada näkyvyyttä aktivismin keinoin, mutta jos asiaa haluaa edistää mediajulkisuudessa, maailmanparannus pitää jättää taka-alalle. Julkisessa keskustelussa pitää olla tietoa, ja se pitää osata tuoda esiin, Harju sanoo.

Toimittajana, valokuvaajana, tietokirjailijana ja tutkijana työskentelevä Kukka Ranta on syventynyt esimerkiksi siirtolaisuuteen ja laittomaan liikakalastukseen. Omien erikoisalueiden perusteellinen tutkiminen on lisännyt toimittajien luottamusta ja yhteydenottoja. Rannan mukaan yhteisöllinen toiminta ja asiaan sitoutuminen tuottavat syvällistä tutkimustietoa, jota kiivastahtisessa uutisjournalimissa ei ehditä toteuttaa.

– Erilaisten toimijoiden kanssa työskennellessä pääsee syvemmälle. Se tarkoittaa jatkuvaa keskustelua, sekä uusia mielipiteitä ja näkökulmia, Ranta sanoo.

Vaikka monilla kansalaisaktivisteilla on toiminnasta vuosien kokemus ja paljon tietoa, mielikuvat aktivisteista ovat tiukassa. Harjun haastattelemat aktivistit kertovat tarinoita pettyneistä toimittajista. Kun studioon saapuu rauhallinen oman alansa asiantuntija, eikä räväkän näköinen vallankumouksellinen, erot eri osapuolien välillä kutistuvat.

Harjun mukaan aktivistit toivoivat rakentavaa keskustelua, mutta eivät kaihtaneet myöskään konflikteja.

– Heidän mielestään on tärkeää, että eriävät mielipiteet tuodaan esiin ja niistä keskustellaan. Aktivistit toivoivat, että heitä pidetään tärkeintä yhteiskunnallisina toimijoina, aivan kuten poliitikkoja, tuottajia tai ketä tahansa muita, Harju sanoo.

Vain harvalla aktivistilla on kokemusta mediajulkisuudesta. Vaikka asiaa edistäisi iso joukko ihmisiä, journalistien työtavat aiheuttavat kierteen, jossa vain tietyt yksilöt pääsevät ääneen. Kun yksi ihminen antaa kasvonsa asialle, häntä on helppo pyytää haastateltavaksi uudelleen, ja samalla haastateltava tottuu olemaan esillä mediajulkisuudessa.

Aktivisteilla, kuten kaikilla muillakin kansalaisilla, on paljon kokemuksellista tietoa. Termi viittaa sellaiseen tietoon, jota jokaisella ihmisellä on esimerkiksi lähiympäristönsä toimivuudesta. Omat kokemukset eivät mediassa kuitenkaan aina riitä.

– Haastattelemani aktivistit puhuvat niin laajoista asioista, että he tarvitsevat omien kokemusten rinnalle esimerkiksi tutkimuksellista tietoa. Kansalaisten kokemuksellista tietoa voisi hyödyntää toki enemmänkin mediassa, niin kuin kuntatasolla nyt jo tehdään, Harju sanoo.

Asiantuntijoiden yksipuolisuuteen on kiinnittänyt huomiota myös Kuka. Ryhmä kehittelee parhaillaan palvelua, joka tuo yhteen toimittajia ja asiantuntijoita. Palvelun pilottiversioon etsitään talousasiantuntijoita eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja pankeista.

– Kokemusasiantuntemukseen laajentaminen olisi varmaan jatkossa mahdollista. Sitä voisi saada mukaan vaikka järjestöjen kautta, Mari Vaara Kukasta kertoo.

Kuka saa olla aktivisti?

Auli Harjun mielestä jokaisella ihmisellä on oikeus olla yhteiskunnallisesti aktiivinen. Kaikki Harjun haastateltavat eivät tunnistaneet itseään aktivisteiksi, osa heistä oli tutkijoita ja toimittajia. Harjun mukaan tutkijoita patistellaan usein yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta toimittajilta odotetaan yhä objektiivisuutta. Kukka Ranta muistuttaa, että jo aiheen valinta on kannanotto toimittajalta.

– Juttujen ei kuitenkaan tarvitse olla valmiiksi pureskeltuja. Aiheeseen perehtyminen tuo näkökulmaa, Ranta sanoo.

Harjun haastattelemille aktivisteille yhteiskunnallinen vaikuttaminen lomittui muuhun työhön, ja joillekin aktivismi oli elämäntyö. Haastattelujen aikana tutkijalle heräsi kunnioitus haastateltavia kohtaan.

– Harva meistä omistaa suurta osaa elämästään asialle, joka ei välttämättä suoraan kosketa itseä vaan laajaa ihmisjoukkoa. Aktivisti-leiman taakse jää usein se millaisia ihmisiä yhteiskunnallisissa liikkeissä oikeasti toimii, Harju sanoo.

Myös Kukka Ranta suhtautuu epäilevästi aktivisti-sanaan.

– Olen mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa, mutta en pidä aktivisti sanasta, koska se on epämääräinen käsite. Se vesittää helposti asiaa ja leimaa ihmisiä, Ranta sanoo.