Oikeuskone: Voiko oikeutta laskea? Osa 1

Siina Raskulla
Kirjoittaja on HM ja jatko-opiskelija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.

Kesällä 2017 Kansaneläkelaitos lanseerasi verkossa toimivan tekoälypohjaisen asumistukineuvonnan opiskelijoille. Tekoäly on saapunut julkiseen hallintoon!

Tekoäly, artifical intelligence, AI… Itseohjautuvat, itseajattelevat, ja itsensä tiedostavat koneet ovat vuosikymmeniä olleet scifi-elokuvien ja –kirjojen tuttuja hahmoja.


Tosiasiat puhuttelevat, kun ne kehystetään yleisölle merkityksellisellä tavalla

Harri Jalonen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja yliopettaja Turun ammattikorkeakoulussa ja dosentti Tampereen ja Vaasan yliopistoissa.

Yhdysvaltojen presidenttinä on mies, joka kutsuu itselleen epämieluisia tosiasioita häpeilemättä valheiksi.

Donald Trumpin puheissa ei ole kysymys politiikkaan tavanomaisesti kuuluvista väännöistä, joissa toisia tosiasioita painotetaan toisia vahvemmin, vaan keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden legitimiteetin tietoisesta kyseenalaistamisesta.


Uusliberalismi ei pärjää ilman paikallisia tulkkeja

Mikko Poutanen
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.

"Episteemiset yhteisöt ovat merkittäviä alustoja, joilla ideologiaa voidaan kääntää ja tulkita politiikaksi. Kansainväliset talouspolitiikkaa säätelevät yhteisöt voivat käyttää pakottavaa voimaa, mutta ideologian kannalta on paljon tehokkaampaa saada paikalliset toimijat sisäistämään ja sitoutumaan toimintalogiikkaan ja –malleihin itse."

Alustus! Vain hyvin harvoin ideologiaa toteutetaan sen ”puhtaimmassa” muodossa. Ideologia rakentuu tietyn maailmankuvan ympärille, ja tätä maailmankuvaa pyritään edistämään politiikassa ja poliittisen päätöksenteon perustana paikallisella tasolla. Tähän prosessiin syventyy Cornel Banin kirja Ruling Ideas – How global neoliberalism goes local (2016).

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Turvapaikkapolitiikalla on vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen
 

”Touko on äijempi kuin nöösit nuivat peräkammarinpojat” – nuorekkaat miespolitiikot ja myöhäismodernin politiikan uudelleensukupuolittuminen

Touko Aalto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi puolueen kesäkokouksessa Tampereella 17.6. 33-vuotias Aalto on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Jyväskylästä. Hänen vastaehdokkainaan olivat sosiaalipolitiikan tutkija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalo, niin ikään helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja tuore kansanedustaja Emma Kari ja lappilainen ympäristöaktivisti Mika Flöjt.

Puoluegallupit: reaktioita ja selityksiä

"Gallupit ovat galluppeja, eikä niistä pidä riehaantua, kuten Soini on todennut. Gallupit eivät äänestä. Vaalityö ratkaisee, mutta kieltämättä merkit ovat hyvät. Hyvin menee mutta menköön!" Jussi Niinistö blogissaan 17.7.2010.

Kirjasta! Metsäpolun filosofiaa

Voi tuntua itsestäänselvyydeltä ajatella, että luonnonympäristöillä, kuten metsillä, on esteettistä arvoa. Ainakin maisemien kauneudesta puhuminen tuntuu varsin tavanmukaiselta keskustelunaiheelta. Kun estetiikka nousi omaksi filosofian erityisalakseen 1700-luvulla, luonto olikin filosofeille ilmeinen kauneuden ja ylevyyden lähde. 1900-luvulla akateeminen estetiikka kuitenkin pelkistyi taiteenfilosofisiin kysymyksiin ja luonto sai jäädä.

Yhteisöllisyydestä yksinäisyyden poistaja? Tapaus Lauritsalan kauppalan pojat

Yksinäisyydestä on tullut yhteiskunnallinen ongelma, josta on viime aikoina käyty vilkasta julkista keskustelua. Lisääntyvää ja yhä syvenevää yksinäisyyttä on selitetty muun muassa nyky-yhteiskunnan heikentyneellä yhteisöllisyydellä. Yhteiskunnallisen kehityksen katsotaan kulkeneen kohti yksilöllistynyttä ja solidaarisuuden kadottanutta elämäntapaa.

Mitä on populismi? Populismin tutkimuksen lyhyt historia

Nykyajan poliittisen keskustelun kenties tärkeimpiä ja käytetyimpiä käsitteitä on populismi. Tästä huolimatta sen käyttö on epämääräistä, ja julkisen puheen lisäksi akateemisessa keskustelussa kiista populismin määrittelystä on jatkunut oikeastaan yhtä pitkään kuin koko käsite on ollut olemassa. Populismin käsitteen historian ymmärtäminen selkeyttää nykykeskustelua sekä siihen liittyviä voimakkaita intohimoja ja poleemisuutta.

Kirjasta! Sanaiset kansiot

Omaa kieltä pidetään usein niin itsestäänselvyytenä, ettei sen syntyä tai kehittymistä pohdita lainkaan. Peruskoulussa tulevat tutuksi kyllä Mikael Agricolan ABC-kirja ja sijamuodot ablatiivista partitiiviin. Valtaosalle kansalaisista jää kuitenkin hämärän peittoon paljon sanatiedettä ja –taidetta suomen kielen syntyhetkistä nykypäivään saakka.

Miksi Suomen sosialidemokraatit taapertavat?

”Suomalaiselle talouskurimallille leimallista on ollut rakennemuutoksen lyhytnäköinen kohdistaminen kokonaan julkiselle sektorille. Tämä linjaus on myös SDP:n tukema, mikä ilmentää perinteisen sosiaalipuolueen kääntymystä valtionvastaiseksi. Linjaus on harvinainen rike Suomen uskollisuudessa EU:lle, mutta historiallinen virhe Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle.”

Kiitos hakemuksestasi…

Työnvälityspalvelujen kirjo on kasvanut ja niitä on integroitu ja ehdollistettu muihin etuisuuksiin. Rekrytointikriteerit ovat muuttuneet, mikä on johtanut työnantajien kontrolloimattoman vallankäytön kasvuun. Työnvälitystoiminnasta on tullut entistä enemmän markkinaehtoista, julkisen viranomaisen rooli on kuihtunut ja rekrytointiperiaatteet ovat kokeneet muodonmuutoksen.

Hoiva vähenee, retoriikka paranee?

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ja kuntien palveluista vastaavat toimijat ovat vaikeuksissa saamansa palautteen kanssa. Miten voi oikeuttaa palvelujen vähentämisen, kun tarpeen kasvua ei voi piilottaa? Vastaus on tuttu monelta muultakin politiikan alalta: Puhumalla! Retoriikalla!

Laiskat vikisijät vai rakenteiden uhrit? Työttömät diskurssien puristuksessa

Yhteiskuntatieteellisesti ymmärrettynä työttömyys on kapitalistiseen yhteiskuntaan liittyvä rakenteellinen ominaisuus. Julkisessa keskustelussa katse kohdistuu yhteiskunnan rakenteiden sijasta yksilöön ja hänen moraaliinsa. Ihanteeksi nousevat itsensä riippumattomiksi käsittävät yksilöt, jotka pyrkivät maksimoimaan omaa työmarkkina-arvoaan.

Taantumasta huolimatta suomalaisen työelämän laatu on säilynyt hyvänä

"1960-luvulla metalli- ja telakkateollisuudessa toimi ”reppufirmoiksi” kutsuttuja vuokratyövoimaa välittäviä yrityksiä. Myös työttömien pakkotyöllistäminen, kansankielellä niin sanottu ”lapiolinja”, oli tavallinen toisen maailmansodan jälkeen. Edeltäviltä vuosikymmeniltä onkin vaikeaa osoittaa aikaa, jona kaikilla työntekijöillä olisi ollut toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet.

The Stockholm attack: It's about culture and ... well, culture

If madness, modernity, and meaninglessness are the seeds of terror, then culture is the soil in which these seeds grow, take root, bloom, and spread death. The more fertile the soil, the easier it is for such deathly outgrowths to crop up.