Elokuva Black Panther politiikan tutkijan silmin

Mikko Poutanen
Kirjoittaja on vastaväitellyt väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa, joka on opettanut kursseja fiktion poliittisista ulottuvuuksista.

"Elokuvan edustuksellinen uudistaminen voidaan toki nähdä entistä laajempien yleisöjen kosiskeluna. Tällöin edustuksellisuus ei tietenkään menetä merkitystään, mutta sitä ohjaavat kaupalliset intressit. Toisaalta kaupallisuus voi toimia näin myös edustuksellisuuden mahdollistavana välineenä. Toisin sanoen ihmiset menevät katsomaan elokuvia, joissa näkevät itsensä – mieluiten positiivisesti – edustettuina. Marvelin päätös jatko-osista ei siten ollut erityisen yllättävä. Elokuva-alan poliittinen talous on kuitenkin huomattava: vaikka tässä kaupallinen menestys mahdollistaa monimuotoisen edustuksellisuuden, kaupallinen epäonnistuminen voi viedä sen pois."


Iäkäs, eronnut sinkku-leski etsii ystävää sairaalan odotusaulaan

Eeva Harju, Mira Palonen ja Johanna Surakka
Kirjoittajat ovat terveystieteilijöitä (gerontologia ja hoitotiede) ja mukana SOC-AGE -ryhmässä, joka muodostuu Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkijoista.

"Yhä 2010-luvulla monessa tutkimuksessa on ydinperheoletus, ellei tutkimuksen kohteena ole niin sanotut erilaiset perheet (ks. esim. Jacobsen ym. 2011). Tutkijan ennakko-oletusten sijaan tutkittavat itse voisivat määritellä perheen ja parisuhteen. Tutkimuksen lisäksi monet institutionaaliset rakenteet, kuten terveydenhuollon organisaatiot ja kirkko näkevät parisuhteen vielä pitkälti heteronormatiivisena. Toisaalta yhteiskunnallinen keskustelu ilmiön ympärillä on vilkasta ja perheiden monimuotoisuus tunnistetaan aikaisempaa paremmin. Tällä kirjoituksella haluamme nostaa esiin iäkkäiden ihmisten näkökulman asiaan."

Alustus! Maajussille morsian, Temptation Island, Ensitreffit alttarilla... Nuoria kauniita ihmisiä parisuhdetta etsimässä tai testaamassa. Entäpä jos näiden ohjelmien päähenkilöt olisivatkin iäkkäitä? Mahdotonta kuvitella? Eiväthän eläkeiän ylittäneet ihmiset etsi uutta kumppania tai ole mustasukkaisia puolisostaan. Hehän elävät samoissa avioliitoissa, jotka on solmittu useita vuosikymmeniä aiemmin. Käytännön syistä, järkiavioliitoissa. Sellaisiahan iäkkäät ovat, keinutuolissa ristisanatehtäviä ratkovia tai sukkaa kutovia monisairaita toistensa kopioita.


Mitä presidentti puhui historiasta?

Marko Tikka
Kirjoittaja on laajasti sisällissotaa tutkinut Suomen historian dosentti.

"Esitetyssä tulkinnassa oli hyvän puheen tapaan jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja paljon sinistä."

Alustus! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli Tampereen yliopistolla 4.4.2018 pitämässään puheessa Suomen sisällissodan historiaa. Hän korosti, ettei kuvaa, eikä osaakaan kuvata tyhjentävästi sisällissodan historiaa. Niinistö sanoi myös

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Torjua, sopeutua, varautua? Keskustelua ilmastonmuutokseen varautumisesta Tampereen yliopistolla
 

Pitkäikäisyys - tavoite vai taakka?

Pitkäikäisyys on ollut ja on edelleen yksi ihmiskunnan suurista tavoitteista. Keski-ikäisenä menehtynyt nostaa esiin tunteet epäoikeudenmukaisuudesta, koska eräänlaisena perusolettamuksena on, että elämme pitkän elämän. Perinteisesti vanhuuden on ajateltu alkavan eläkkeelle jäämisestä. Näin ollen pitkä elämä pitäisi sisällään myös pitkän vanhuudeksi määriteltävän ajanjakson.

Lean haluaa koko potentiaalisi työpaikan käyttöön

Kun yhteiskuntatieteiden tutkija raottaa ovea uudelle ja vieraalle ilmiölle, saattaa käydä niin, että ilmiöstä alkaakin nähdä viitteitä ja vihjeitä joka paikassa: tv-mainoksissa, yliopiston strategiakielessä, hallituksen toimintasuunnitelmissa, omassa arjessa.

Omavaraisuus ylittää arkiymmärryksen

Moni haaveilee taloudellisesta omavaraisuudesta, mutta harva on valmis menemään yhtä pitkälle kuin Lasse Nordlund. Nordlund aloitti 1990-luvun alussa kokeilun, jossa hän eli niin omavaraisesti kuin mahdollista. Lopulta hän pärjäsi Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitsevalla Valtimolla vain 30-50 eurolla vuodessa, kasvattaen ja valmistaen kaiken muun alusta loppuun itse.

Luvattoman siirtolaisuuden hallinta on illuusio – paperittomat ovat osa yhteiskuntia

Maassa luvattomasti oleskelevien paperittomien oleskelua yhteiskunnassa ja sen osana ei vieläkään tiedosteta tarpeeksi. Kunnat ovat suhteellisen toimintakyvyttömiä käytännössä paperittomien suhteen eivätkä tiedä, missä määrin niiden tulee paperittomia auttaa tai olla auttamatta. Vuosittain 60–70 % maastapoistamispäätöksen saaneista ulkomaalaisista poistetaan viranomaisten saattamana.

Voiko kolonialismin ”hyvistä” ja ”huonoista” puolista keskustella, ja onko sillä merkitystä?

Helsingin Sanomat julkaisi 27.2. artikkelin, jossa pohdittiin, voiko kolonialismista löytää myös jotain hyvää. Taustana pohdinnalle oli Portlandin yli­opiston politiikan tutkimuksen professori Bruce Gilleyn Third World Quarterly –aikakauslehdessä syksyllä 2017 julkaisema teksti ”The Case for Colonialism”, jossa hän puolusteli kolonialismia.

Työvoimapolitiikan paradoksi

Hyvin toimivat työmarkkinat ovat taanneet sen, että työnantajat ovat saaneet koulutettua ja tuottavaa työvoimaa ja työntekijät ammattitaitoaan vastaavaa ja sosiaalisin sopimuksin turvattua työtä. Yhteiskunta on puolestaan hyötynyt siitä, että toimivat työmarkkinat ovat taanneet korkean työhön osallistumiseen asteen ja vaikeistakin rakennemuutoksista on selvitty takaisin talouskasvun ja hyvinvoinnin uralle.

Kiire syntyy sosiaalisesti, mutta ajanhallinnasta on tullut henkilökohtainen taito

Ajanhallinnasta ja tehokkuudesta tullut yhä keskeisempiä työelämätaitoja. Ajan hengen mukaan kaikilla on kiire, mutta kaikki eivät osaa hallita aikaa. Eri medioissa on runsaasti vinkkejä ajan hallitsemiseen ja kiireen taltuttamiseen. Niiden keskeinen viesti on, että kiire on tunne, josta pääsee eroon oivaltamalla, että kaiken ehtii kuitenkin, kannattaa keskittyä hetkeen ja keskittyä olennaiseen.

Tuntematon ostaja, joka rakastaa kanaa - Hihna247 suomalaisuutta rakentamassa

Juhannuksena 2017 suomalaisille esiteltiin uudenlainen nettitelevisiokonsepti nimeltään Hihna247. Sub-televisiokanavan ja Prisman yhteistyönä syntyneessä ohjelmassa kuvattiin yhtä Helsingin Kannelmäen Prisman kassahihnaa yhteensä kahdeksan tunnin ajan. Ohjelman idea on yksinkertainen. Hihnaa kuvattiin hiukan yläviistosta siten, että asiakkaat rajautuivat pois kuvasta ja kuvavirran täyttivät katsojaa kohti vierivät tuotteet.

Lapiolinjalta aktiivimalliin – työttömyys ja köyhyys politiikassa

Työttömyyden hoidon ”aktiivimallista” käydään keskustelua, jonka näkökannat ovat historiantutkijalle tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Mutta voisiko paluu lapiolinjalle auttaa nykypäivänä?

Aktiivimallin puolustajien pitäisi päivittää taloustieteen tietämystään

Vuonna 2017 maan hallitus lyhensi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa 100 päivällä ja kiristi sen muita ehtoja. Vuoden 2018 alussa politiikalle jatkoksi otettiin käyttöön ns. aktiivimalli. Siinä korvaus pienenee, ellei työtön ole – lainlaatijoiden tarkoittamassa mielessä – aktiivinen.

Pitääkö meidän hoitaa traumatisoituneita pakolaisia?

Konfliktialueilla eläminen ja sieltä pakolaisiksi lähteminen ovat olosuhteita, joissa ihmiset altistuvat traumatisoiville tapahtumille suurella todennäköisyydellä. Sekä pakolaisaikuisista että -lapsista noin kolmasosa kärsii traumaoireista ja muista mielenterveysongelmista.

Sisällissota 1918 – taas – vai viimein?

Sota oli aikalaisten sisällä käsittelemättömänä möykkynä, ja se on sitä jälkipolvillekin, sodasta rakennettujen poliittista identiteettiä tukeneiden myyttien vuoksi. Niiden myyttien yli ja ohi olisi jo korkea aika päästä, koska niitä ilman olisi helpompaa käsitellä Suomen sisällissotaa vain historiana.