Työn käsite marxilaisessa teoriassa ja sen ympäristöeettiset implikaatiot

Tuomas Lahtinen
Kirjoittaja on filosofian opiskelija Tampereen yliopistossa.

"Marxin teesi ihmisen ja luonnon ykseydestä ei johda kaiken luonnon muuttamiseen artefakteiksi, kun käsitämme työn käsitteen kattavan myös työn, jolla ei ole suoraa materiaalista tuotetta."

Alustus! Otan alustuksessani kantaa 1980-luvun alussa Environmental Ethics -julkaisussa Donald C. Leen käynnistämään keskusteluun. Lee aloitti keskustelun omalla yrityksellään osoittaa marxilaisen teorian käyttökelpoisuus ympäristöetiikalle. Hänen pääargumenttinaan toimii ihmisen ja luonnon välinen ykseys, kun luonto lakkaa olemasta ”toinen” suhteessa ihmiseen vallankumouksen jälkeisessä luokattomassa kommunistisessa yhteiskunnassa ja ihminen tunnistaa itsensä luonnon osaksi, myös toisten ihmisten sekä luonnon riisto ja laiminlyönti lakkaavat.


Ilmiannot palvelevat vallan keskittämistä Turkissa ja Venäjällä

Sami Suodenjoki
Kirjoittaja on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja yhteiskunnan historian huippuyksikön jäsen Tampereen yliopistossa.

“Turkissa ja Venäjällä kansalaisia houkutellaan ilmiantajiksi tavoilla, jotka palauttavat mieleen 1900-luvun diktatuurit.”

Alustus! Tavallisten kansalaisten vapaaehtoisesti lähettämät ilmiannot ovat viranomaisille edelleen käypä väline kansalaisten ja valtion turvallisuuden valvontaan. Vaikka digitaalisen seurannan menetelmät ovat kehittyneet nopeasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana, ne eivät ole poistaneet tavallisten ilmiantojen merkitystä esimerkiksi ääriliikkeiden tarkkailussa.

Tuoreita esimerkkejä ilmiantamisen käytäntöön turvautumisesta tarjoavat Venäjä ja Turkki. Presidentti Vladimir Putin hyväksyi heinäkuussa Jarovaja-laeiksi nimetyn lakipaketin, jonka tavoitteena on torjua terrorismia ja ”ekstremismiä”. Lait lisäävät Venäjän turvallisuuspalvelun keinoja valvoa internet-liikennettä ja mahdollistavat yksityishenkilöiden rankaisemisen ääri-ilmiöitä hyväksyvän sisällön kirjoittamisesta.


Big Society -ohjelmasta Brexitiin

Briitta Koskiaho
Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori emerita.

"EU-kansanäänestyksestä kesällä 2016 muodostui kansakunnan syvien jakojen manifestaatio. Toisaalta pintaan nousi englantilaisten ja muun kansakunnan osien väliset eroavuudet, toisaalta hyvä- ja huono-osaisten eli luokkayhteiskunnan syvät jaot."

Alustus! Pääministeri David Cameron vannoi uuden Big Society -ohjelman nimeen astuessaan valtaan 2010 Britanniassa. Kansa pääsisi vihdoin valtaan, kun se saisi omilla kotikonnuillaan päättää demokraattisesti oman yhteisönsä asioista suoraan ilman julkisen vallan väliintuloa. Kansalaiset ottivat ensin tämän haasteen hieman epäluuloisesti vastaan, mutta toisaalta innostuivat siitä, että he saisivat paikallisyhteisöissään määrätä alistumatta parlamentaariselle päätöksenteolle.

Samalla julkista sektoria ja sen palveluita alettiin purkaa. Julkisen sektorin leikkaukset kohdistuivat eniten maaseudulle, pieniin maaseutukaupunkeihin ja erityisesti niille alueille, joissa teollinen rakennemuutos, joka alkoi 1970-luvulla, on kohdellut väestön elinmahdollisuuksia kipeimmin (Hastings ym. 2015). Teollisen vyöhykkeen suurten kaupunkien ympäristöt kärsivät yhä teollisen rakennemuutoksen seurauksista, tehtaiden, satamien ja kaivosten alasajosta.

 
 
 
Pertti Koistinen
Jäähyväisluento "Ihmisiä, vuosia, elämää"
 

Kirjasta! Seitsemän kummaa veljestä

Näihin “miehiin meneviin”, “miesrakastajiin” ja “miehimyksiin” kuuluivat kansakoulun opettaja Juhani, työväenluokkainen naimaton Tuomas, rikas tuomarismies Aapo, mielisairaanhoitaja Simeon, avioitunut vääpeli Timo ja perheen isä ja armeijan mies Lauri sekä 1970-luvun tunnetuin homoseksuaali ja tasa-arvoisuuden puolestapuhuja Eero.

Työtön vai työkyvytön?

Kunnat ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet kuntouttavan työtoiminnan käyttöä työttömien aktivoinnissa. Kuntouttavalla työtoiminnalla on hyvä tavoite; edistää pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta edellytykset normaaliin palkkatyöhön paranisivat.

Researching Affects in Social Sciences

To put it in a simple way, ‘affect’ is often understood as referring to bodily changes or sensations. However, the content of the term varies depending on who is using it and what is their discipline. The researchers who have an interest in researching with ‘affect’ often stems from the point that it enables a focus on non-verbal processes and the possibility of non-verbal knowledge.

Sosiaalipolitiikan LUMO

Vuonna 1961 Pekka Kuusi kirjoitti teoksen 60-luvun sosiaalipolitiikka, josta tuli niin kirkas johtotähti yhteiskuntapolitiikalle, että teos mainitaan tämän tästä yhä 50 vuoden kuluttua julkisessa keskustelussa. Tämän vuosituhannen haasteet ovat kuitenkin uudet. Mitä kiireimmin tarvittaisiin taas valovoimaista näkyä tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikasta.

After Switzerland - Learning Political Lessons is Key!

Sunday 5 June, the Swiss voted on the proposal to provide a basic income sufficient to allow the people to live in a dignified manner and participate in public life. The proposal was voted down with 23.1% of the voters in favour and 76.9% against. With a participation rate of 46.3% that boils down to little over 10% of the Swiss population supporting basic income.

Onko valinnanvapaudella liikaa itseisarvoa?

Ihmiset tarvitsevat ja haluavat laadukkaita palveluita. Miksi useat hajautuneet vaihtoehdot takaisivat sen nyt paremmin ja tehokkaammin kuin yksi julkinen sektori aiemmin? Valinnanvapauden itseisarvo pitäisi näin ollen kyseenalaistaa. Valinnanvapaudella on helpompaa perustella terveyspalveluita - joskaan sekään ei ole ongelmatonta.

Porkkanaa vai keppiä?

Käyttäytymisen muuttamisen vaatimukset ja sanktion uhat on koettu ahdistaviksi ja ei-voimaannuttaviksi. Ne ovat aiheuttaneet rahallista, materiaalista, emotionaalista ja terveydellistä haittaa ja johtaneet jopa itsemurhiin. Kohdehenkilöt ovat kokeneet erityisesti epäoikeudenmukaisuutta vertailukohtana aiempi tilanne, jossa sosiaalipalveluja on annettu ilman vastavuoroisuuden ja käyttäytymisen muuttamisen vaatimusta.

Politiikkamallien leviäminen: diffuusiosta synkronoitumiseen

Pakko merkitsee sitä, että voimakkaampi toimija kykenee, usein ikävillä seurauksilla uhaten, pakottamaan heikomman toimijan tekemään haluamiaan ratkaisuja. Tutkimukset ovat pyrkineet identifioimaan valtasuhteita, jotka käytännössä pakottavat kansallisvaltiot toteuttamaan tietynlaisia reformeja.

Terveyden yhteiskuntahistoria: Suomi 1900–2015

Terveydessä ei ole kysymys vain yksilöistä, taudeista ja lääketieteestä vaan yhtä lailla kunkin ajan yhteiskunnasta. Terveyden yhteiskuntahistoria tuo uuden näkökulman nykykeskusteluun selvittämällä, miten terveys on eri aikoina määrittynyt yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja miten kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet terveyden saralla ovat muotoutuneet ja muuttuneet.

A Response to Katherine Gibson: Feminist Perspectives on Rethinking Economies

In post-industrial economies in the global North, for instance, the male breadwinner and female housewife model has been replaced by the adult-worker model (Adkins 2016). Under the new sexual contract so-called “women’s work” is also seen as productive and there are various attempts to measure the economic value of unpaid work.

Dialoginen johtaminen ja kehittäminen työyhteisöissä

Dialogin neljä tärkeää periaatetta ovat suora puhe, kuunteleminen, arvostus ja omien käsitysten viivästäminen ja pidättäminen. Dialogisuus ja erityisesti sen tarve ja siihen liittyvä osaaminen ovat olleet esillä muun muassa tutkimuksissa, työelämän kehittämisohjelmissa, poliittisessa keskustelussa sekä johtamisen yhteydessä.

Jari Lindström – onnistuja vai uhri?

Työttömyys jättää arven, joka parannuttuaankin tuntuu ja vaikuttaa työttömyyden kokeneen ihmisen myöhemmässä elämässä. Se vaikuttaa senkin jälkeen kun ihminen on työllistynyt ja päässyt elämään kiinni. Tutkimusten mukaan tuo arpi näkyy alentuneena hyvinvointina ja jatkuvana pelkona siitä, että työttömyys voi uhata uudestaan.