Aktiivimalli: perverssi tulkinta aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta?

Paul Jonker-Hoffrén
Kirjoittaja on tutkijatohtori Työelämän tutkimuskeskuksessa.

"Aktiivinen työmarkkinapolitiikka on aina työmarkkinaprosesseihin puuttumista ja näin ollen vallankäyttöä. Vallankäytössä on aina mukana ideologia ja oletuksia siitä, miten maailma toimii. Aktiivimalli kuohuttaa niin paljon juuri sen takia – työttömiä oletetaan olevan laiskoja ja siksi pitää luoda kannustimia, että he aktivoituvat. Mutta samaan aikaan sen muodollista tavoitetta ei voida saavuttaa: vaikka kaikki avoimet työpaikat täytetään, se ei nosta työllisyyttä järin paljon ja todennäköisesti jättää heikommat ryhmät vielä huonompaan asemaan. Aktiivimalli kuohuttaa varmasti myös, koska aktiivimalli riisuu työttömiltä toimijuutta – valtion voimalla pakotetaan tekemään jotain, missä ehkä ei ole järkeä."

Alustus! Niin kutsuttu työttömyysturvan aktiivimalli kuohuttaa suomalaisia. Kansalaisaloite hallituksen esityksen kumoamiseksi on kerännyt jo yli 127.000 allekirjoittajaa (16.1.2018).

Sosiaalinen ja perinteinen media sekä mielipidesivut ovat täynnä kirjoituksia lakimuutoksesta. Vaikka lakiesityksen sisältö on moninainen, kohu keskittyy nimenomaan siihen, että työttömät pakotetaan olemaan riittävän aktiivisia seurantajaksojen aikana, jottei työttömyysetuus laskisi.


Ossi Nyman, Röyhkeys ja yhteiskunnallisten arkkityyppien vaarat

Maria Laakso ja Maria Mäkelä.
Kirjoittajat ovat kuin kaksi mariaa sekä kirjallisuudentutkijoita Tampereen yliopistossa.

”Yritin ajatella, että melkein puolet kaikista suomalaisista kävi töissä, ja se raha jonka jokainen heistä minulle kuukaudessa antoi, oli niin pieni, ettei niin pientä numeroa ollut edes olemassa, eivätkä he sellaisella rahalla voisi ostaa mitään itselleen.” (Ossi Nyman: Röyhkeys, s. 63)

Alustus! Jos ”ideologisesti työttömästä” halutaan tehdä uusi yhteiskunnallisen keskustelun arkkityyppi, kannattaisi meidän puhua yhteiskunnallisessa hengessä myös tekstistä, josta kaikki lähti: Ossi Nymanin romaanista Röyhkeys (Teos, 2017). Kirjaan on valtavat varausjonot kirjastoissa, vaikka moni nettikeskustelija onkin kovasti uhonnut boikotoivansa ”työnvälttelijän” teosta.


Kirjasta! Empatia – myötäelämisen tiede

Sinikka Suominen
Kirjoittaja on Alustan harjoittelija.

 
 
Toisten tunteiden ymmärtäminen voi edesauttaa manipulointia, hallintaa ja hyväksikäyttöä.

 

Kirjasta! Empatia tukee yhteistyön kehittymistä, mutta sitä voi käyttää myös toisten välineellistämiseen.

– Vaarallisin osa ihmiskunnan historiaa on haluttomuus nähdä ”alemmaksi” miellettyjen näkökulmaa. Moraali nimittäin kumpuaa siitä, että osaamme nähdä muut olennot yksilöinä, emmekä pidä heitä vain merkityksettöminä resursseina tai välineinä, joita voimme käyttää omaksi hyödyksemme, sanoo Elisa Aaltola.

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Torjua, sopeutua, varautua? Keskustelua ilmastonmuutokseen varautumisesta
 

Ilmastotutkimuksen tulosten kieltäminen vaatii uutta tutkimusstrategiaa

Tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvasta vähättelystä jäi Suomessa elämään erään poliittisen johtohenkilön vuosia sitten tokaisu kaiken maailman päivystävistä dosenteista. Yksi viime vuosien arvostelluimmista tutkimusaloista on ollut ilmastonmuutoksen tutkimus, nyt kuuluisimpana edustajanaan USA:n presidentti Donald Trump.

Oikeuskone, osa 2: tekoäly ja moraali

Edellisessä alustuksessani pohdin viranomais- ja oikeusjärjestelmän tekoälyistämisen potentiaalia sekä kyberhallinnon suuntaan otettuja askeleita. Kysymyksessä oli tekoälyn ja algoritmien valjastaminen kansalaisten oikeusturvan lisäämiseen, eli ennustettavampaan, yhdenmukaisempaan, tehokkaampaan ja nopeampaan päätöksentekoon tuomioistuimissa ja hallinnossa.

Ilmastokirjallisuus, nyt!

Minkälainen on Suomen kesä vuonna 2050? Tiina Laitila Kälvemarkin romaanissa Seitsemäs kevät (2017) odotetaan kesää lähitulevaisuuden Pohjolaan. Kuvitelmassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kesä jää välistä: keväät vaihtuvat suoraan syksyksi.

Säätiöt ja startupit syrjäytymisen estäjinä?

Varakkaiden yhdysvaltalaisten harjoittama hyväntekeväisyys on rantautunut uudella tavalla Suomeen. Enenevästi hyvää tekevät valtapositionsa mahdollistamana miehet, ja hyvän tekemisestä on tehty jopa tositeeveesarjoja. (Nikunen K. 2016). Säätiöt ja startup-yritykset eli yksityisesti rahoitetut toimijat näyttävät tekevän paljon hyvää ja hyödyllistä yhteiskunnallista työtä. Tästä toiminnasta niitä ei voi arvostella. Kuitenkin esimerkiksi Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki (2014) on ilmaissut huolensa siitä, että jos auttaminen perustuu yhä enemmän hyväntekeväisyydelle eikä verovaroille, hyväntekeväisyys ajaa alas hyvinvointivaltiota.

Peruskoulua pelastamassa - tarvitsemme tutkimukseen perustuvia toimia

Uudet opetussuunnitelman perusteet ja niiden käyttöönotto ovat pitäneet peruskoulua otsikoissa ja julkisessa keskustelussa viime syksystä lähtien. Nyt lähestyessämme joulua tahti tuntuu kiihtyvän ja puheenvuorot muuttuvan entistä painokkaammiksi.

Näkymätön Martti ja kollektiivinen heitteillejättö

Tove Janssonin tarinassa Näkymätön lapsi on mielestäni erinomainen opetus tämän päivän vanhojen ihmisten hoitoa ja hoivaa suunnitteleville ja toteuttaville ihmisille. Tarinassa on tätinsä luona asunut lapsi nimeltä Ninni, joka on ihan konkreettisesti muuttunut näkymättömäksi tädin kohdeltua häntä pitkään hyvin ironisesti ja lannistettua häneltä kaikki tunneilmaisun mahdollisuudet.

Hiljaisuutta ja häirintää - kohtaamisia metrossa

Junat, bussit, metrot ja raitiovaunut ovat tärkeitä sosiaalisen vuorovaikutuksen tiloja - eivät pelkästään paikasta toiseen siirtymisen välineitä. Teini-ikäisille nuorille liikkuminen julkisilla on kaupunkitilan haltuun ottamista ja siihen tutustumista.

Syötettävä vuodepotilas – miten vanhojen ihmisten hoivatilanteissa puhutaan toimintakyvystä?

”Kahden autettava, syötettävä, kuivitettava”- näillä sanoilla hoitohenkilökunta saattaa viitata ikääntyneisiin hoivakotien asukkaisiin. Tavallaan tällaisten termien käyttö on ymmärrettävää: hoitaja kuvaa asukkaita hoitajan näkökulmasta, ja hoitajalla näkökulma on luonnollisesti hoitotyön arjen rutiinit. Hoitajan työpäivän kannalta voi olla merkityksellistä, montako ”syötettävää” tai ”autettavaa” hänen vastuulleen vuorossa kuuluu. Aina ei kuitenkaan tule miettineeksi, millainen vaikutus tällaisilla sanavalinnoilla voi olla.

Ossi Nyman, työn ulkopuolinen

Helsingin Sanomien 14.10. julkaisema kirjailija Ossi Nymanin haastattelu on kirvoittanut yhteiskunnallista keskustelua työttömyysturvajärjestelmämme toimivuudesta ja ”ideologisen työttömyyden” oikeutuksesta. Moni on halunnut ilmaista mielipiteensä Nymanin harjoittamasta työn pakoilusta ja työttömyysturvan keinottelusta.

Miten talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia pitäisi arvioida?

On syytä muistaa, että verojärjestelmäämme kuuluu varakkaille rakennettu verojen välttämiskanava. Eriytetty tuloverotus mahdollisti 1990 luvun puolivälistä alkaneen ylimpien tulo-osuuksien voimakkaan kasvun, ja kanava on edelleen auki. Näin ollen olemassa oleva verojärjestelmämme on suurin tuloeroihin vaikuttava tekijä myös jatkossa.

Kuka on riittävän hyvä pakolainen?

18.päivä elokuuta 2017 tapahtunut Turun puukotusisku järkytti koko Suomea. Poliisin järjestämässä tiedotustilaisuudessa muutama tunti iskun jälkeen sisäministeri Paula Risikko totesi, että maahanmuuttovirastoon on otettu yhteyttä, sillä epäilty tekijä on ”ulkomaalaisen näköinen henkilö”. Tieto levisi mediassa ennen kuin tekijän henkilöllisyydestä tai taustasta oli mitään varmuutta.

Paperittomuus: rajapolitiikkaa vai inhimillistä turvallisuutta?

Euroopassa suurin osa paperittomista on henkilöitä, joiden oleskelulupa on umpeutunut. Kun valtio on päättänyt, että se ei myönnä enää tilapäistä oleskelulupaa, valtio on luonut mekanismin, joka itse asiassa tuottaa paperittomia henkilöitä. Antropologi Nicholas de Genova onkin täsmentänyt, että politiikka ja lainsäädäntö tuottavat paperittomuuden yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä.