Vanha puolue vihertävässä yhteiskunnassa – SKDL ja 1980-luvun kasvukriitikot

Tiina Heikkilä
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

”Vaikka vihreiden menestys merkitsi tukea kansandemokraattien kannalta edistykselliselle yhteiskuntapolitiikalle, se ei mitenkään riittänyt kääntämään kurssia kansandemokraattien toivomaan sosialistisen Suomen suuntaan. Puoluerajat ylittävä vihreiden arvojen omaksuminen oli kansandemokraattien näkökulmasta oire ideologisen kamppailun puutteesta.”

Alustus! Punavihreydestä on tullut valtavirtaa vasemmistossa vasta 2000-luvulla. Vasemmisto – niin SPD kuin SDKL – perusti maailmankuvansa vielä 1980-luvulla vahvasti parempien kulutusmahdollisuuksien tarjoamiselle.

Talouskasvu, ihmiskeskeisyys ja kasvavan elintason jakaminen ovat olleet koko itsenäisyyden ajan suomalaisen politiikan itsestäänselvyyksiä. Niin kutsutut vaihtoehtoliikkeet ja varhaiset vihreät horjuttivat itsestäänselvyyttä kansainvälisen ympäristöherätyksen ja Rooman klubin kasvukritiikin inspiroimina. Vihreä liike onnistui politisoimaan ympäristön teollisen hyödyntämisen Koijärven 1979 laskuojien patoamisesta syntyneen mediailmiön avulla, mutta politiikan pohjavirrat eivät kääntyneet Suomessa tai muualla.


Pääministeri Mayn Shared Society -julistus Isossa-Britanniassa

Briitta Koskiaho
Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori emerita.

"May jättää ohjelmassaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja köyhyyden taustalle ja kohdistaa yhteiskunnallisen huomionsa siihen joukkoon, joka on voimakkaasti ilmaissut huolensa menetetyistä yhteiskunnallisista asemistaan."

Alustus! Loppiaisviikonloppuna tapahtui paljon Isossa-Britanniassa. NHS:n (National Health Service) henkilökunta, potilaat ja heidän omaisensa astuivat julkisuuteen ja kritisoivat maan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ajautuneen kriisiin. Taustalla ovat puuttuvat henkilöresurssit ja liian pienet määrärahat. Samalla hetkellä pääministerin virkamiehet suolsivat niin hallituksen virallisille nettisivuille kuin mediaankin viestiä siitä, kuinka uusi konservatiivipuolueen pääministeri May on nyt tehnyt ohjelmavalintansa.


Kun kansa ei tiedä

Matti Hyvärinen
Kirjoittaja on enimmäkseen eläkkeellä oleva sosiologian professori (10%) ja yksi ensi keväänä ilmestyvän Haastattelu 2.0. (Vastapaino) kirjan toimittajista ja kirjoittajista.

"Vaikutuksia ei voi tutkia haastattelemalla ihmisiä. Ihmiset eivät kunnolla tiedä, eivätkä välttämättä edes kerro, mikä heihin maailmassa eniten vaikuttaa."

Alustus! ”Perhe ja ystävät ovat suurimpia vaikuttajia”, uutisoi Aamulehti (12.12.2016, A 4) näyttävästi. ”Alma-tutkimus” kysyi ihmisiltä, ”mikä seuraavista vaikuttaa eniten mielipiteisiisi?”, ja tarjosi sellaisia vaihtoehtoja kuin perhe ja ystävät, media, nykyinen hallitus, sosiaalinen media, muita valtioelimiä ja työmarkkinajärjestöjä. Uutinen kertoo, miten Tietoykkönen teki tutkimuksen haastattelemalla 3600 vastaajaa, 300 kustakin vaalipiiristä.

Teknisesti kysely näyttää olevan asiallisesti tehty, mutta viimeistään Aamulehden otsikon sorvaaja on ymmärtänyt kyselyn väärin. Vaikutuksia ei voi tutkia haastattelemalla ihmisiä. Ihmiset eivät kunnolla tiedä, eivätkä välttämättä edes kerro, mikä heihin maailmassa eniten vaikuttaa, pikemminkin he valitsevat vastauksensa kunnollisuuden perusteella. ”Perhe ja ystävät” on tällä hetkellä parempi vastaus kuin media tai puolue.

 
 
 
Jurgen De Wispelaere
Introduction - Basic Income: From Idea to Policy
 

Miksi on olemassa kirjallisuutta eikä vain sudokuja?

Yhä useammin nyky-yhteiskunnassa vaikuttaa siltä, että aiemmin itsessään merkityksellisinä pidetyt elämän alueet nähdään välineellisinä suhteessa johonkin muuhun – esimerkiksi taloudellisesti tuottavaan työhön ja siten viime kädessä rahaan. Myös tiedon arvoa punnitaan arkipuheessakin rahan ja talouden käsittein.

Kuviteltu minuus: Ihmiskäsityksen historiallinen murros

Alustus! Nykymaailma on monella tapaa hämmentävä paikka elää. Puhutaan todellisuuden hajoamisesta tai siitä, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. Historiantutkijan kannalta katsoen tällaisessa puheessa ei sinänsä ole mitään uutta, sillä tämänkaltaisia kokemuksia on historia täynnä. Miltei jokainen aikakausi on ajatellut olevansa omalla tapaa erityisensä.

Spiritualismi ja Suomi vuonna 2016

Vuoden 2016 maaginen kokemus ei löydy henkien riivaamista pöydistä vaan sosiaalisen median vilkkuvista ruuduista.

Kirjasta! Ostettua aikaa

Ostettua aikaa: Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi -kirjan (Vastapaino 2015) mukaan hallitukset Euroopassa ovat käyttäneet tilapäisiä keinoja, jotka ovat työntäneet kapitalismin kriisiä tulevaisuuteen pikemmin kuin estäneet sen syntyä. Alusta! kysyi professori Streeckiltä hänen arviotaan nykytilanteesta ja onko mitään enää tehtävissä suhdanteen muuttamiseksi?

Puolan monet menneisyydet – ja mitä niillä on merkitystä tänään

Puolan varhaisten vaiheiden tuntemus auttaa näkemään sen, miksi Puola nykyäänkin pyrkii alueellisesti vahvaksi toimijaksi itäisessä Keski-Euroopassa, ja miksi maalla on joskus niin erilainen käsitys eurooppalaisuudesta ja sen arvoista.

Arvo ei ole kohteessa vaan kokemuksessa

Taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen fyysisistä hyödykkeistä enemmän tai vähemmän aineettomiin palveluihin pakottaa tarkastelemaan myös arvonluontia uudessa valossa. Olennainen kysymys ei ole se, mikä on palvelujen osuus BKT:sta vaan se, miten liiketoiminnan palveluistuminen vaikuttaa arvonluontiin.

Julkaisutuottavuuden mittaamisen haasteet ihmistieteissä

Kun julkaisuja ei ositeta, tuottavimpia ovat luonnontieteilijät sekä lääke- ja terveystieteen alan tutkijat ja vähiten tuottavimpia humanististen tieteenalojen tutkijat. Osittamalla julkaisut tekijöiden lukumäärällä, tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

Reunamerkintöjä iskelmähistoriaan

1929 Suomessa myytiin 1,2 miljoonaa levyä, paljon ulkomaista musiikkia, mutta paljon Puuseppää, Emmaa ja Meren aaltoja. Ajallisesti Meren aallot on näistä vanhin ja suosionsa perusteella todennäköisesti samalla ensimmäinen suomalainen iskelmä.

Kirjasta! Talous kasvun jälkeen

Tuuli Hirvilammi, Maria Joutsenvirta, Marko Ulvila ja Kristoffer Wilén kirjoittivat kirjan Talous kasvun jälkeen. He hahmottelevat kasvutonta taloutta ja uskovat, että kasvun pysyvään hidastumiseen pitää alkaa jo varautua.

Suuret ja avoimet aineistot politiikan tutkimuksessa

Tässä alustuksessa tarkastellaan ensin big datan ja avoimen datan käsitteitä ja niiden kautta sitä, minkälaisia aineistoja laskennallisia menetelmiä hyödyntävässä politiikan tutkimuksessa Suomessa on viime aikoina käytetty.

Kestävä talous ja päätöksenteko

Kapitalistinen talousjärjestelmä vaatii jatkuvaa kasvua. Jos kasvu loppuu tai edes hidastuu, talous ajautuu kriisiin, josta ei nousta, ennen kun kasvu saadaan jatkumaan. Kapitalistit joutuvat etsimään voittojaan aina vain uusilta alueilta, ja ympäristötuhot ovat tällöin vääjäämättömiä.

Työn käsite marxilaisessa teoriassa ja sen ympäristöeettiset implikaatiot

Otan alustuksessani kantaa 1980-luvun alussa Environmental Ethics -julkaisussa Donald C. Leen käynnistämään keskusteluun. Lee aloitti keskustelun omalla yrityksellään osoittaa marxilaisen teorian käyttökelpoisuus ympäristöetiikalle.