Reunamerkintöjä iskelmähistoriaan

Marko Tikka
Kirjoittaja on 1900-luvun alkuvuosikymmenien Suomen populaariinkin historiaan perehtynyt tutkija.

"1929 Suomessa myytiin 1,2 miljoonaa levyä, paljon ulkomaista musiikkia, mutta paljon Puuseppää, Emmaa ja Meren aaltoja"

Alustus! Historia on täynnä varmoja asioita, jotka eivät itse asiassa olekaan niin varmoja kun katsotaan vähän tarkemmin. Lopulliseksi todetussa tulkinnassa on usein monta kohtaa, jotka tarkemmin tutkimalla näyttävätkin toiselta kuin mitä on laajalla rintamalla aikaisemmin esitetty. Hyvä esimerkki tästä on kysymys ensimmäisestä suomalaisesta iskelmästä.


Kirjasta! Talous kasvun jälkeen

Tiina Heikkilä

 
 
Opas talouskasvun jälkeiseen aikaan

 

Kirjasta! Länsimaissa talouskasvun tavoitteleminen on ollut itsestäänselvyys vuosikymmeniä. Fossiilitalous yskii, ja maailmantalous on ollut pitkään lamassa. Kehittynyt talous ei kuitenkaan vaikuta toimivan ilman talouskasvua.

Tuuli Hirvilammi, Maria Joutsenvirta, Marko Ulvila ja Kristoffer Wilén kirjoittivat kirjan Talous kasvun jälkeen. He hahmottelevat kasvutonta taloutta ja uskovat, että kasvun pysyvään hidastumiseen pitää alkaa jo varautua.

Toimittajan kysymyksiin vastasivat Hirvilammi, Ulvila ja Wilén.


Suuret ja avoimet aineistot politiikan tutkimuksessa

Raimo Muurinen
Kirjoittaja on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

"Datan määrän räjähdysmäinen kasvu on vaikuttanut “big datan” käsitteen yleistymiseen. Sitä ei yleensä käytetä viittaamaan mihinkään tarkkaan määrään dataa, vaan käsite on monin tavoin suhteellinen."

Alustus! Politiikan tutkimus on perinteisesti nojautunut laadullisiin menetelmiin, ja lähinnä vaalitutkimus on poikennut sen valtavirrasta tukeutumalla määrälliseen tutkimusotteeseen. Asetelman syy saattaa juontua aineistojen saatavuudesta. Sellainen inhimillinen toiminta, jota politiikan monimutkaiset vuorovaikutusverkostot ja ilmiöt edustavat, taipuu vaivoin määrällisesti mitattaviksi suureiksi ja muuttujiksi. Vaalit muodostavat kuitenkin erityisen poikkeuksen tähän säännönmukaisuuteen.

 
 
 
Pertti Koistinen
Jäähyväisluento "Ihmisiä, vuosia, elämää"
 

Kestävä talous ja päätöksenteko

Kapitalistinen talousjärjestelmä vaatii jatkuvaa kasvua. Jos kasvu loppuu tai edes hidastuu, talous ajautuu kriisiin, josta ei nousta, ennen kun kasvu saadaan jatkumaan. Kapitalistit joutuvat etsimään voittojaan aina vain uusilta alueilta, ja ympäristötuhot ovat tällöin vääjäämättömiä.

Työn käsite marxilaisessa teoriassa ja sen ympäristöeettiset implikaatiot

Otan alustuksessani kantaa 1980-luvun alussa Environmental Ethics -julkaisussa Donald C. Leen käynnistämään keskusteluun. Lee aloitti keskustelun omalla yrityksellään osoittaa marxilaisen teorian käyttökelpoisuus ympäristöetiikalle.

Ilmiannot palvelevat vallan keskittämistä Turkissa ja Venäjällä

Tavallisten kansalaisten vapaaehtoisesti lähettämät ilmiannot ovat viranomaisille edelleen käypä väline kansalaisten ja valtion turvallisuuden valvontaan. Vaikka digitaalisen seurannan menetelmät ovat kehittyneet nopeasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana, ne eivät ole poistaneet tavallisten ilmiantojen merkitystä esimerkiksi ääriliikkeiden tarkkailussa.

Big Society -ohjelmasta Brexitiin

EU-kansanäänestyksestä kesällä 2016 muodostui kansakunnan syvien jakojen manifestaatio. Toisaalta pintaan nousi englantilaisten ja muun kansakunnan osien väliset eroavuudet, toisaalta hyvä- ja huono-osaisten eli luokkayhteiskunnan syvät jaot.

Kirjasta! Seitsemän kummaa veljestä

Näihin “miehiin meneviin”, “miesrakastajiin” ja “miehimyksiin” kuuluivat kansakoulun opettaja Juhani, työväenluokkainen naimaton Tuomas, rikas tuomarismies Aapo, mielisairaanhoitaja Simeon, avioitunut vääpeli Timo ja perheen isä ja armeijan mies Lauri sekä 1970-luvun tunnetuin homoseksuaali ja tasa-arvoisuuden puolestapuhuja Eero.

Työtön vai työkyvytön?

Kunnat ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet kuntouttavan työtoiminnan käyttöä työttömien aktivoinnissa. Kuntouttavalla työtoiminnalla on hyvä tavoite; edistää pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta edellytykset normaaliin palkkatyöhön paranisivat.

Researching Affects in Social Sciences

To put it in a simple way, ‘affect’ is often understood as referring to bodily changes or sensations. However, the content of the term varies depending on who is using it and what is their discipline. The researchers who have an interest in researching with ‘affect’ often stems from the point that it enables a focus on non-verbal processes and the possibility of non-verbal knowledge.

Sosiaalipolitiikan LUMO

Vuonna 1961 Pekka Kuusi kirjoitti teoksen 60-luvun sosiaalipolitiikka, josta tuli niin kirkas johtotähti yhteiskuntapolitiikalle, että teos mainitaan tämän tästä yhä 50 vuoden kuluttua julkisessa keskustelussa. Tämän vuosituhannen haasteet ovat kuitenkin uudet. Mitä kiireimmin tarvittaisiin taas valovoimaista näkyä tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikasta.

After Switzerland - Learning Political Lessons is Key!

Sunday 5 June, the Swiss voted on the proposal to provide a basic income sufficient to allow the people to live in a dignified manner and participate in public life. The proposal was voted down with 23.1% of the voters in favour and 76.9% against. With a participation rate of 46.3% that boils down to little over 10% of the Swiss population supporting basic income.

Onko valinnanvapaudella liikaa itseisarvoa?

Ihmiset tarvitsevat ja haluavat laadukkaita palveluita. Miksi useat hajautuneet vaihtoehdot takaisivat sen nyt paremmin ja tehokkaammin kuin yksi julkinen sektori aiemmin? Valinnanvapauden itseisarvo pitäisi näin ollen kyseenalaistaa. Valinnanvapaudella on helpompaa perustella terveyspalveluita - joskaan sekään ei ole ongelmatonta.

Porkkanaa vai keppiä?

Käyttäytymisen muuttamisen vaatimukset ja sanktion uhat on koettu ahdistaviksi ja ei-voimaannuttaviksi. Ne ovat aiheuttaneet rahallista, materiaalista, emotionaalista ja terveydellistä haittaa ja johtaneet jopa itsemurhiin. Kohdehenkilöt ovat kokeneet erityisesti epäoikeudenmukaisuutta vertailukohtana aiempi tilanne, jossa sosiaalipalveluja on annettu ilman vastavuoroisuuden ja käyttäytymisen muuttamisen vaatimusta.

Politiikkamallien leviäminen: diffuusiosta synkronoitumiseen

Pakko merkitsee sitä, että voimakkaampi toimija kykenee, usein ikävillä seurauksilla uhaten, pakottamaan heikomman toimijan tekemään haluamiaan ratkaisuja. Tutkimukset ovat pyrkineet identifioimaan valtasuhteita, jotka käytännössä pakottavat kansallisvaltiot toteuttamaan tietynlaisia reformeja.