Porkkanaa vai keppiä?

Briitta Koskiaho
Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori emerita.

“Säästöpolitiikalla on pääosin negatiivisia vaikutuksia kansalaisiin Britanniassa”

Alustus! Britannia on toiminut markkinaliberalistisen talouspolitiikan eurooppalaisena koekaniinina pisimpään. Noin viisi vuotta sitten siellä aloitettiin myös hyvinvoinnin ehdollistamisen politiikan kokeilu, jossa toisaalta vastavuoroistettiin ja sopimuksellistettiin uudella tavalla sosiaalisen tuen saaminen ja toisaalta siirrettiin sosiaalisen kysymyksen hoitamista entistä enemmän sosiaalisen talouden ja kansalaisten omille hartioille iskulauseena vapaaehtoisuuden yhteiskunnan kehittäminen. Taustalla on ollut sama julkisen sektorin säästöpolitiikka kuin Suomessakin. Tätä vain alettiin toteuttaa Suomea aikaisemmin. Suomessa uusimpia esimerkkejä tästä on työntekijöiltä vaadittava työnäyte eli harjoittelu ennen työhön ottamista (Hallituksen yrittäjyyspaketti ja työllisyyspaketti tukevat kasvua, 2016).


Politiikkamallien leviäminen: diffuusiosta synkronoitumiseen

Jukka Syväterä
Kirjoittaja on tutkija Tampereen yliopistossa.

“Se, mikä on vaikuttanut maailmanyhteiskunnan teorian näkökulmasta valtioiden institutionaaliseen samankaltaistumiseen johtavalta konformismilta, on usein itseasiassa tarkoittamaton seuraus useiden toimijoiden strategisesta toiminnasta kansallisen politiikan kentällä.”

Alusta! julkaisee Jukka Syväterän lektion.

Alustus! Varallisuus ja hyvinvointi jakautuvat äärimmäisen epätasaisesti maailman noin kahdensadan valtion välillä. Yhteiskunnalliset ongelmat ovat perin erilaisia maissa, joiden aikuisväestöstä puolet on lukutaidottomia, kuin niissä maissa, joiden väestöstä kolmannes on korkeakoulutettuja. Yhtä lailla valtioiden välillä on valtavia eroja niiden poliittisten historioiden, kansalaisyhteiskunnan laajuuden ja kansalaisten nauttimien vapauksien suhteen.


Terveyden yhteiskuntahistoria: Suomi 1900–2015

Minna Harjula
Kirjoittaja on yliopistotutkija Yhteiskunnan historian huippuyksikössä.

“Suomalaisen nykyjärjestelmän kummallisuus ja epätasa-arvon lähde on siinä, että lasten ohella vain ne, joilla on työsuhde ja palkkatulot, pääsevät maksuttomiin terveyspalveluihin.”

Alustus! Terveydessä ei ole kysymys vain yksilöistä, taudeista ja lääketieteestä vaan yhtä lailla kunkin ajan yhteiskunnasta. Terveyden yhteiskuntahistoria tuo uuden näkökulman nykykeskusteluun selvittämällä, miten terveys on eri aikoina määrittynyt yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja miten kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet terveyden saralla ovat muotoutuneet ja muuttuneet.

 
 
 
Pertti Koistinen
Jäähyväisluento "Ihmisiä, vuosia, elämää"
 

A Response to Katherine Gibson: Feminist Perspectives on Rethinking Economies

In post-industrial economies in the global North, for instance, the male breadwinner and female housewife model has been replaced by the adult-worker model (Adkins 2016). Under the new sexual contract so-called “women’s work” is also seen as productive and there are various attempts to measure the economic value of unpaid work.

Dialoginen johtaminen ja kehittäminen työyhteisöissä

Dialogin neljä tärkeää periaatetta ovat suora puhe, kuunteleminen, arvostus ja omien käsitysten viivästäminen ja pidättäminen. Dialogisuus ja erityisesti sen tarve ja siihen liittyvä osaaminen ovat olleet esillä muun muassa tutkimuksissa, työelämän kehittämisohjelmissa, poliittisessa keskustelussa sekä johtamisen yhteydessä.

Jari Lindström – onnistuja vai uhri?

Työttömyys jättää arven, joka parannuttuaankin tuntuu ja vaikuttaa työttömyyden kokeneen ihmisen myöhemmässä elämässä. Se vaikuttaa senkin jälkeen kun ihminen on työllistynyt ja päässyt elämään kiinni. Tutkimusten mukaan tuo arpi näkyy alentuneena hyvinvointina ja jatkuvana pelkona siitä, että työttömyys voi uhata uudestaan.

Yhteiskuntahistoria tässä ja nyt

Toinen ulottuvuus sanaparista ”tässä ja nyt” on pragmaattinen. Yhteiskuntahistoriassa tutkijat voivat tarttua myös ajankohtaisiin aiheisiin, aiheisiin, jotka ovat tärkeitä tässä ja nyt. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa johtamassani tutkimushankkeessa, ryhmämme tutki suomalaisen lastensuojelun epäkohtia ja lasten kaltoinkohtelua vuosina 1937–1983 eli niin sanotun ensimmäisen lastensuojelulain aikana.

Ei kerrota niille!

Panaman papereiden joukosta löytyi myös Nordea, jonka kerrotaan perustaneen satoja asiakkailleen satoja pöytälaatikkoyrityksiä veroparatiiseihin. Pankki itse kertoo siistineensä tapojaan ja muuttaneensa veroparatiiseja kohdistuvaa ohjeistustaan vuonna 2009. SVT:n Uppdrag Granskning -ajankohtaisohjelma kuitenkin osoittaa aihetodisteiden kera, että näin ei ole tapahtunut.

Työelämän murrokset ja tilastojen sanoma

Sanomalehtien työelämäjutuissa ja tutkimuksessakin puhutaan usein silpputöiden ja pätkätöiden yleistymisestä (ks. Helsingin Sanomat 25.3.2016). Erilaisia työsuhteita koskevissa tilastoissa työelämän jatkuvuus on kuitenkin ilmiselvempää kuin sen muutos.

Lähisuhdeväkivalta ja turvakotipalveluiden riittävyys

Palveluiden toteuttamispaikkoja ovat turvakodit, jotka ovat lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville ihmisille kohdennettuja yksiköitä. Yksiköiden merkityksellisyys niiden asiakkaille on osoitettu useissa tutkimuksissa.

Indikaattorikultin harjoittamisesta

Lastensuojeluindikaattori vaikuttaa harvinaisen yksinkertaiselta ja yksiselitteiseltä. Tuntuu intuitiivisesti ongelmattomalta luokitella 0–17-vuotiaat lapset ja nuoret niihin, jotka ovat olleet sijoitettuina kodin ulkopuolelle ja niihin, jotka eivät ole. Luokittelussa oletetaan, että lapset ovat täysin vertailukelpoisia kodin ulkopuolelle sijoittamisen suhteen.

Neuvostovallan taistelu huliganismia vastaan 1920-luvulla

Huligaaneihin on aina liitetty vahvoja mielikuvia valtaa, yhteiskunnan arvoja ja normeja uhmaavista nuorista miehistä. Huligaanit itse ovat myös omalla olemuksellaan ja toiminnallaan usein korostaneet tätä mielikuvaa. Huligaaneihin liitettyjä järjestyshäiriöitä ehkäisemään on tarvittu vapaaehtoisia järjestyksen valvojia, mellakkapoliiseja ja joskus jopa armeijaa.

Lukutaidon ytimessä

Valta legitimoida oikea ja hyvä lukutaito perustuu lukutaidon tekniseen optimointiin, perfektionismiin, kirjoittaa Tampereen yliopiston opiskelija Jarkko Mäkipää.

International organizations and epistemic capital – The case of Frontex

“What accounts for the existence of organizations such as Frontex and their obvious proliferation? How can it be that there is such a vast number of these international organizations in the world, if in fact, they have no real executive power vis-à-vis the nation-states and their citizens?”

Turhaa huolta nuorten työhaluttomuudesta

Käsitys nuorten heikkenevästä työmoraalista on myytti. 2010-luvun nuoret eivät arvosta työtä sen vähempää kuin kolme vuosikymmentä sitten työelämään siirtyneet nuoret, vaikka vapaa-ajalle annetaankin entistä enemmän arvoa. Tulkintamme mukaan kyse ei ole eri elämänalueiden keskinäisestä kilpailusta – työ, perhe ja vapaa-aika täydentävät toisiaan.