Paperittomuus: rajapolitiikkaa vai inhimillistä turvallisuutta?

Mikko Saarinen
Kirjoittaja on sosiaaliantropologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa, ja hän tekee gradua paperittomuudesta ja suomalaisesta turvallisuuspolitiikasta.

""Euroopassa suurin osa paperittomista on henkilöitä, joiden oleskelulupa on umpeutunut. Kun valtio on päättänyt, että se ei myönnä enää tilapäistä oleskelulupaa, valtio on luonut mekanismin, joka itse asiassa tuottaa paperittomia henkilöitä. Antropologi Nicholas de Genova onkin täsmentänyt, että juuri politiikka ja lainsäädäntö tuottavat paperittomuuden yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä. Usein taustalla on paperittomuuden tarkastelu turvallisuuspoliittisena ongelmana. Vuoden 2015 ”pakolaiskriisin” jälkeen Suomessa ja muualla Euroopassa on muodostunut erityinen uuspaperittomien joukko: kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt, jotka jäävät oleskelemaan maahan. Nyt viimeistään paperittomuudesta on muodostunut ilmiö, josta kaikki ovat tietoisia.""

Alustus! Kuluneen vuoden ajan paperittomuus on puhuttanut Suomessa: on muun muassa viety käsittelyyn aloite terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta paperittomille, pyritty tarjoamaan hätämajoitusta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, ja sisäministeri Risikko on ehdottanut paperittomien auttamisen kriminalisointia. Pakkopalautukset turvattomiin maihin ovat synnyttäneet kritiikkiä, mielenosoituksia ja pyrkimyksiä estää palautukset.


McVegan, Lihaton lokakuu ja Youtube-videot ovat uuden vegeboomin elementtejä

Piia Jallinoja
Kirjoittaja on terveyssosiologian professori Tampereen yliopistossa.

"Veganismi on ainakin osin irtaantunut dogmaattisista yrityksistä määrittää oikeanlaista veganismia ja sen rajoja. Siihen on alettu liittää valinnan vapautta korostavia piirteitä. Samalla kun veganismi on osin sulautumassa osaksi yleistä ”terveilyä” tai ruokaan liittyvää statuspeliä, sen radikaalit eläinoikeusliikejuuret häipyvät taka-alalle."

Alustus! Lokakuussa 2017 McDonalds ilmoitti tuovansa myyntiin ensimmäisen vegaanisen hampurilaisensa Tampereen ravintoloissaan. Yhtiö kertoi testaavansa vegaanisen tuotteen menekkiä ja vastaanottoa Tampereella ja päättävänsä myöhemmin myynnin jatkosta.

Tapahtuma noteerattiin välittömästi tiedotusvälineissä Suomessa ja muualla, esimerkiksi Iso-Britanniassa. McVegania kommentoitiin aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa, ja sen makua testattiin mm. youtube-videoilla.


Terveydenhuollosta ulossulkeminen pakottaa väsymysoireyhtymästä kärsivät ottamaan vastuun omasta hoidostaan

Maiju Tanninen
Kirjoittaja on sosiologian väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa ja työskentelee Insurance and the Problem of Insecurity-hankkeessa.

"Hoidosta ja keskustelusta ulossulkeminen on johtanut siihen, että monet CFS-potilaat ottavat itse sairaudestaan selvää ja ovat aktiivisia sen hoitamisessa. Tähän on suhtauduttu usein kriittisesti ja esimerkiksi potilaiden verkossa tapahtuvaa vuorovaikutusta on arvosteltu väärän tiedon levittämisestä ja huonojen hoitokeinojen suosittelemisesta."

Alustus! Perinteisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu runsaasti kroonisesta CFS-väsymysoireyhtymästä (chronic fatigue syndrome).

Viimeisimpänä kiivasta keskustelua ja potilaiden ankaraa vastustusta on aiheuttanut Valviran päätös sulkea CFS:ään erikoistuneen lääkäri Olli Polon yksityisklinikka Unesta potilasturvallisuuteen vedoten (Aamulehti 5.9.2017). Vaikka media on nostanut esille CFS-potilaiden kokemuksia sairastamisesta ja mielipiteitä klinikan sulkemisesta, ei potilaiden ääntä oteta sairautta koskevassa laajemmassa keskustelussa ja päätöksenteossa tarpeeksi huomioon. Tämä ulossulkeminen saattaa hankaloittaa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevien potilaiden elämää.

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Torjua, sopeutua, varautua? Keskustelua ilmastonmuutokseen varautumisesta
 

Ideologiat esiin - mediat EVA:n ja Liberan pauloissa

Suomessa toimii useampikin ajatushautomo, mutta julkisuuteen niistä murtautuu vain harva. Yhteiskunnallisen keskustelun kirjon laajentaminen vaatisi itsekritiikkiä toimittajilta, päätoimittajatasoa myöten. Journalistien tulisi lieventää sinänsä tarpeellista puoluepoliittista kyynisyyttään ja toisaalta muistaa kriittisyys myös taloustieteellisten auktoriteettien kohdalla.

Manosfäärin kaappaamat pelastuksen ja vastakkainasettelun kertomukset

Kertomukset tarjoavat manosfäärille niin rekrytointistrategian kuin hyödyllisiä voimauttavia tarinamalleja. Kertomukset ruokkivat ihmisten mielikuvitusta ja toimivat ideologisina selitysmalleina. Kertomus punaisesta pilleristä ja manosfäärin tapa hyödyntää kertomuksia ovat levinneet esimerkiksi alt-rightin ja valkoista ylivaltaa ajavien ryhmittymien repertuaariin.

Oikeuskone: Voiko oikeutta laskea? Osa 1

Kesällä 2017 Kansaneläkelaitos lanseerasi verkossa toimivan tekoälypohjaisen asumistukineuvonnan opiskelijoille. Tekoäly on saapunut julkiseen hallintoon! Tekoäly, artifical intelligence, AI… Itseohjautuvat, itseajattelevat, ja itsensä tiedostavat koneet ovat vuosikymmeniä olleet scifi-elokuvien ja –kirjojen tuttuja hahmoja.

Tosiasiat puhuttelevat, kun ne kehystetään yleisölle merkityksellisellä tavalla

Yhdysvaltojen presidenttinä on mies, joka kutsuu itselleen epämieluisia tosiasioita häpeilemättä valheiksi. Donald Trumpin puheissa ei ole kysymys politiikkaan tavanomaisesti kuuluvista väännöistä, joissa toisia tosiasioita painotetaan toisia vahvemmin, vaan keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden legitimiteetin tietoisesta kyseenalaistamisesta.

Uusliberalismi ei pärjää ilman paikallisia tulkkeja

Vain hyvin harvoin ideologiaa toteutetaan sen ”puhtaimmassa” muodossa. Ideologia rakentuu tietyn maailmankuvan ympärille, ja tätä maailmankuvaa pyritään edistämään politiikassa ja poliittisen päätöksenteon perustana paikallisella tasolla. Tähän prosessiin syventyy Cornel Banin kirja Ruling Ideas – How global neoliberalism goes local.

”Touko on äijempi kuin nöösit nuivat peräkammarinpojat” – nuorekkaat miespolitiikot ja myöhäismodernin politiikan uudelleensukupuolittuminen

Touko Aalto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi puolueen kesäkokouksessa Tampereella 17.6. 33-vuotias Aalto on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Jyväskylästä. Hänen vastaehdokkainaan olivat sosiaalipolitiikan tutkija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalo, niin ikään helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja tuore kansanedustaja Emma Kari ja lappilainen ympäristöaktivisti Mika Flöjt.

Puoluegallupit: reaktioita ja selityksiä

"Gallupit ovat galluppeja, eikä niistä pidä riehaantua, kuten Soini on todennut. Gallupit eivät äänestä. Vaalityö ratkaisee, mutta kieltämättä merkit ovat hyvät. Hyvin menee mutta menköön!" Jussi Niinistö blogissaan 17.7.2010.

Kirjasta! Metsäpolun filosofiaa

Voi tuntua itsestäänselvyydeltä ajatella, että luonnonympäristöillä, kuten metsillä, on esteettistä arvoa. Ainakin maisemien kauneudesta puhuminen tuntuu varsin tavanmukaiselta keskustelunaiheelta. Kun estetiikka nousi omaksi filosofian erityisalakseen 1700-luvulla, luonto olikin filosofeille ilmeinen kauneuden ja ylevyyden lähde. 1900-luvulla akateeminen estetiikka kuitenkin pelkistyi taiteenfilosofisiin kysymyksiin ja luonto sai jäädä.

Yhteisöllisyydestä yksinäisyyden poistaja? Tapaus Lauritsalan kauppalan pojat

Yksinäisyydestä on tullut yhteiskunnallinen ongelma, josta on viime aikoina käyty vilkasta julkista keskustelua. Lisääntyvää ja yhä syvenevää yksinäisyyttä on selitetty muun muassa nyky-yhteiskunnan heikentyneellä yhteisöllisyydellä. Yhteiskunnallisen kehityksen katsotaan kulkeneen kohti yksilöllistynyttä ja solidaarisuuden kadottanutta elämäntapaa.

Mitä on populismi? Populismin tutkimuksen lyhyt historia

Nykyajan poliittisen keskustelun kenties tärkeimpiä ja käytetyimpiä käsitteitä on populismi. Tästä huolimatta sen käyttö on epämääräistä, ja julkisen puheen lisäksi akateemisessa keskustelussa kiista populismin määrittelystä on jatkunut oikeastaan yhtä pitkään kuin koko käsite on ollut olemassa. Populismin käsitteen historian ymmärtäminen selkeyttää nykykeskustelua sekä siihen liittyviä voimakkaita intohimoja ja poleemisuutta.

Kirjasta! Sanaiset kansiot

Omaa kieltä pidetään usein niin itsestäänselvyytenä, ettei sen syntyä tai kehittymistä pohdita lainkaan. Peruskoulussa tulevat tutuksi kyllä Mikael Agricolan ABC-kirja ja sijamuodot ablatiivista partitiiviin. Valtaosalle kansalaisista jää kuitenkin hämärän peittoon paljon sanatiedettä ja –taidetta suomen kielen syntyhetkistä nykypäivään saakka.

Miksi Suomen sosialidemokraatit taapertavat?

”Suomalaiselle talouskurimallille leimallista on ollut rakennemuutoksen lyhytnäköinen kohdistaminen kokonaan julkiselle sektorille. Tämä linjaus on myös SDP:n tukema, mikä ilmentää perinteisen sosiaalipuolueen kääntymystä valtionvastaiseksi. Linjaus on harvinainen rike Suomen uskollisuudessa EU:lle, mutta historiallinen virhe Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle.”