Kirjasta! Ostettua aikaa

Matti Kortesoja ja Olli Herranen (toim.)

 
 
Ostettu aika on loppu?

 

Kirjasta! Ostettua aikaa: Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi -kirjan (Vastapaino 2015) mukaan hallitukset Euroopassa ovat käyttäneet tilapäisiä keinoja, jotka ovat työntäneet kapitalismin kriisiä tulevaisuuteen pikemmin kuin estäneet sen syntyä.


Puolan monet menneisyydet – ja mitä niillä on merkitystä tänään

Miia Ijäs
Kirjoittaja on historiantutkija (FT) Tampereen yliopistossa.

"Puolan varhaisten vaiheiden tuntemus auttaa näkemään sen, miksi Puola nykyäänkin pyrkii alueellisesti vahvaksi toimijaksi itäisessä Keski-Euroopassa, ja miksi maalla on joskus niin erilainen käsitys eurooppalaisuudesta ja sen arvoista."

Alustus! Puola näyttäytyy tänä päivänä vanhoillisena, yksinomaan katolisena maana, joka toteuttaa kansallismielistä politiikkaansa juntturoimalla Euroopan unionin periaatteita vastaan. Usein Puolan asemoitumista selitetään maan menneisyydellä – tosin vain lähimenneisyydellä 1945 jälkeisessä Euroopassa. Puolan ja itäisen Keski-Euroopan historia on kuitenkin moninaisempi kuin mitä nopea vilkaisu nykypäivän olosuhteisiin antaa ymmärtää.


Arvo ei ole kohteessa vaan kokemuksessa

Harri Jalonen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja yliopettaja Turun ammattikorkeakoulussa ja dosentti Vaasan yliopistossa.

"Taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen fyysisistä hyödykkeistä enemmän tai vähemmän aineettomiin palveluihin pakottaa tarkastelemaan myös arvonluontia uudessa valossa. Olennainen kysymys ei ole se, mikä on palvelujen osuus BKT:sta vaan se, miten liiketoiminnan palveluistuminen vaikuttaa arvonluontiin."

Alustus! Arvo on kaunis ja moneen käyttöön sopiva sana. Ilman arvoa kielemme muuttuisi köyhemmäksi. Arvo on suosittu pari lukemattomissa yhdyssanoissa, kuten arvopaperi, tasa-arvo, huomioarvo, arvosana ja arvonimi. Suosion ohella arvo on positiivisesti latautunut käsite, sillä se sisältää lupauksen jostakin hyödyllisestä, jota kannattaa tavoitella. Arvoon liittyy myös ripaus uhrausta, sillä arvon ei odoteta syntyvän tyhjästä vaan työn tuloksena. Olipa kysymys maan hinnan tai jonkin muun asian ansiottomasta arvonnoususta, sitä on tapana paheksua.

 
 
 
José A. Noguera
Basic Income and Reciprocity
 

Julkaisutuottavuuden mittaamisen haasteet ihmistieteissä

Kun julkaisuja ei ositeta, tuottavimpia ovat luonnontieteilijät sekä lääke- ja terveystieteen alan tutkijat ja vähiten tuottavimpia humanististen tieteenalojen tutkijat. Osittamalla julkaisut tekijöiden lukumäärällä, tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

Reunamerkintöjä iskelmähistoriaan

1929 Suomessa myytiin 1,2 miljoonaa levyä, paljon ulkomaista musiikkia, mutta paljon Puuseppää, Emmaa ja Meren aaltoja. Ajallisesti Meren aallot on näistä vanhin ja suosionsa perusteella todennäköisesti samalla ensimmäinen suomalainen iskelmä.

Kirjasta! Talous kasvun jälkeen

Tuuli Hirvilammi, Maria Joutsenvirta, Marko Ulvila ja Kristoffer Wilén kirjoittivat kirjan Talous kasvun jälkeen. He hahmottelevat kasvutonta taloutta ja uskovat, että kasvun pysyvään hidastumiseen pitää alkaa jo varautua.

Suuret ja avoimet aineistot politiikan tutkimuksessa

Tässä alustuksessa tarkastellaan ensin big datan ja avoimen datan käsitteitä ja niiden kautta sitä, minkälaisia aineistoja laskennallisia menetelmiä hyödyntävässä politiikan tutkimuksessa Suomessa on viime aikoina käytetty.

Kestävä talous ja päätöksenteko

Kapitalistinen talousjärjestelmä vaatii jatkuvaa kasvua. Jos kasvu loppuu tai edes hidastuu, talous ajautuu kriisiin, josta ei nousta, ennen kun kasvu saadaan jatkumaan. Kapitalistit joutuvat etsimään voittojaan aina vain uusilta alueilta, ja ympäristötuhot ovat tällöin vääjäämättömiä.

Työn käsite marxilaisessa teoriassa ja sen ympäristöeettiset implikaatiot

Otan alustuksessani kantaa 1980-luvun alussa Environmental Ethics -julkaisussa Donald C. Leen käynnistämään keskusteluun. Lee aloitti keskustelun omalla yrityksellään osoittaa marxilaisen teorian käyttökelpoisuus ympäristöetiikalle.

Ilmiannot palvelevat vallan keskittämistä Turkissa ja Venäjällä

Tavallisten kansalaisten vapaaehtoisesti lähettämät ilmiannot ovat viranomaisille edelleen käypä väline kansalaisten ja valtion turvallisuuden valvontaan. Vaikka digitaalisen seurannan menetelmät ovat kehittyneet nopeasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana, ne eivät ole poistaneet tavallisten ilmiantojen merkitystä.

Big Society -ohjelmasta Brexitiin

EU-kansanäänestyksestä kesällä 2016 muodostui kansakunnan syvien jakojen manifestaatio. Toisaalta pintaan nousi englantilaisten ja muun kansakunnan osien väliset eroavuudet, toisaalta hyvä- ja huono-osaisten eli luokkayhteiskunnan syvät jaot.

Kirjasta! Seitsemän kummaa veljestä

Näihin “miehiin meneviin”, “miesrakastajiin” ja “miehimyksiin” kuuluivat kansakoulun opettaja Juhani, työväenluokkainen naimaton Tuomas, rikas tuomarismies Aapo, mielisairaanhoitaja Simeon, avioitunut vääpeli Timo ja perheen isä ja armeijan mies Lauri sekä 1970-luvun tunnetuin homoseksuaali ja tasa-arvoisuuden puolestapuhuja Eero.

Työtön vai työkyvytön?

Kunnat ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet kuntouttavan työtoiminnan käyttöä työttömien aktivoinnissa. Kuntouttavalla työtoiminnalla on hyvä tavoite; edistää pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta edellytykset normaaliin palkkatyöhön paranisivat.

Researching Affects in Social Sciences

To put it in a simple way, ‘affect’ is often understood as referring to bodily changes or sensations. However, the content of the term varies depending on who is using it and what is their discipline. The researchers who have an interest in researching with ‘affect’ often stems from the point that it enables a focus on non-verbal processes and the possibility of non-verbal knowledge.

Sosiaalipolitiikan LUMO

Vuonna 1961 Pekka Kuusi kirjoitti teoksen 60-luvun sosiaalipolitiikka, josta tuli niin kirkas johtotähti yhteiskuntapolitiikalle, että teos mainitaan tämän tästä yhä 50 vuoden kuluttua julkisessa keskustelussa. Tämän vuosituhannen haasteet ovat kuitenkin uudet. Mitä kiireimmin tarvittaisiin taas valovoimaista näkyä tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikasta.