Osallistumistulo aikuissosiaalityössä

Kirsi Juhila ja Suvi Raitakari
Juhila on sosiaalityön professori ja Raitakari on sosiaalityön yliopistonlehtori.

"Osallistumistulon edellyttämät ’pakko-osallistuminen’ ja raportointivelvollisuus rikkovat sosiaalityön yhtä keskeistä eettistä periaatteetta eli asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Osallisuuden vahvistumisen edellytys on, että asiakkaat kokevat saavansa aidosti itse valita osallistumisensa tavat, ja että heille syntyy todellisia kuulumisen kokemuksia osallistumisestaan yhteiskuntaa ja yhteisöjä hyödyttävään toimintaan."

Alustus! Vastuu on ollut viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan tärkeä käsite hyvinvointivaltion tulevaisuutta pohdittaessa. Nikolas Rosen ja Peter Millerin teksteihin, ja heidän kauttaan Michel Foucault’n ajatuksiin nojautuvassa hallinnan tutkimuksessa on keskusteltu erityisesti vastuullistamisesta (responsibilisation).


Ruotsi, Ruotsi, Ruotsi – Debatti Ruotsin valinnanvapausuudistuksesta on kärjistettyä ja näkökulmiltaan valikoivaa

Liina-Kaisa Tynkkynen
Kirjoittaja on tutkijatohtori Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa.

"Vaikka ruotsalaiset tulokset eivät ole yksiselitteisiä, niitä on mahdollista hyödyntää suomalaista järjestelmää rakennettaessa. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen tulokset on otettava vakavasti. Vaikka hallitus on moneen kertaan luvannut, että tuottajat eivät valitse potilaitaan, ei siitä voida – ainakaan ruotsalaisen tutkimuksen valossa – olla täysin varmoja. Suomalaisesta järjestelmästä on tulossa ruotsalaisia sovellutuksia huomattavasti monimutkaisempi, mikä voi ennestään lisätä vahvasti markkinamalliin nojautuvan järjestelmän haasteita ja mahdollisuuksia epäonnistua."


”Huonot on juhlat, jos ei mitään hajoa” – Häähumun varjoon jää ongelmia

Tuula Juvonen
Kirjoittaja on akatemiatutkija.

"Suomessa teollisen yhteiskunnan muuttuminen jälkiteolliseksi ja sitä seurannut hyvinvointivaltion rapauttaminen on luonut tilanteen, jossa poliitikot ovat pitkään yrittäneet hillitä yleistä epävarmuutta pitämällä kouristuksenomaisesti kiinni perinteisistä seksuaalisuus-, parisuhde- ja perhekäsityksistä lisääntymisoikeuksineen."

Alustus! Tasa-arvoinen avioliittolaki astui Suomessa voimaan 1.3.2017, viimeisenä Pohjoismaista. Lain voimaanastumista voidaan tervehtiä ilolla ja juhlia yhtenä merkkinä kansalaisten laillisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Samaan aikaan voi olla tarpeen luoda kriittinen silmäys siihen, mitä kaikkea hääjuhlahumun taakse mielellään piilotetaan.

 
 
 
Jurgen De Wispelaere
Introduction - Basic Income: From Idea to Policy
 

Vanhuspalvelut – hyvinvoinnin tuottamisesta rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi

"Suomessa syntyi niukkuusopin noudattamisesta julkisten vanhuspalvelujen sääntöjoukko, jolla pyrittiin pääsemään pois kalliista laitoshoidosta ja korostettiin kotona asumista, omaishoitoa ja viime aikoina myös perhehoitoa. Edelleen oletetaan, että laitoksessa hoitaminen vaatii kallista infrastruktuuria ja kotihoito sekä perhehoito on halvempi vaihtoehto kuin ympärivuorokautinen hoiva."

Talouskuri Sipilän hallituksessa 2015-2017

"Yleinen talouskuria puolustava argumentti on, että vaikka talouskuria seuraavat talouspoliittiset toimet voivat lyhyellä tähtäimellä haitata kasvua, rakenteelliset muutokset mahdollistavat pitkällä aikavälillä niin merkittävän talouskasvun, että leikkausten vaikutukset ylittyvät. Talouskuriin pohjaava talouspolitiikka on siis ytimessään lupaus paremmasta huomisesta."

Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia

Humanistit ovat nykyään pakotettuja jatkuvasti puolustamaan tieteenalansa ja tutkimuskohteidensa tärkeyttä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kirjallisuudesta ja kertomuksesta on tullut pyhiä lehmiä.

Miltä tuntuisi jos? Virtuaalimatka pommien runtelemaan Helsinkiin

Virtuaalimatka tuhoutuneeseen Helsinkiin nojautuu kuvastossaan mediasotien ja -katastrofien lisäksi myös fiktioon, erityisesti elokuvasta tuttuun aihelmaan: kaupungin tuhoutumiseen.

Arvoa voi tuhota monin tavoin

Harvat yritykset huijaavat tarkoituksella. Ongelmana on ennemminkin se, että yritykset eivät tunnista niitä kaikkia arvottamisen tapoja, joita tuotteiden ja palvelujen käyttämiseen liittyy.

Elintapakäyttäytymisen poliittinen ohjaus työpaikoilla

Tarkastelimme Promo@Work -hankkeessa politiikan tekemistä retrospektiivisesti asettamalla käyttäytymistieteellisen tiedon ikään kuin sapluunaksi politiikkasuositusten päälle. Analysoimme, minkälaisia painotuksia toimenpidesuosituksissa oli havaittavissa.

Talouskuriajattelun lyhyt oppimäärä

Talouskuri on idea, jonka mukaan kansalliset taloudet, tässä yhteydessä siis ensisijaisesti julkistalous ja valtio, ovat sisäisesti taipuvaisia tuhlailuun ja resurssien haaskaamiseen. Tämä puolestaan synnyttää talouskriisejä sekä kansallisessa että näin globalisaation aikakaudella kansainvälisessä kontekstissa.

Vanha puolue vihertävässä yhteiskunnassa – SKDL ja 1980-luvun kasvukriitikot

Vaikka vihreiden menestys merkitsi tukea kansandemokraattien kannalta edistykselliselle yhteiskuntapolitiikalle, se ei mitenkään riittänyt kääntämään kurssia kansandemokraattien toivomaan sosialistisen Suomen suuntaan. Puoluerajat ylittävä vihreiden arvojen omaksuminen oli kansandemokraattien näkökulmasta oire ideologisen kamppailun puutteesta.

Pääministeri Mayn Shared Society -julistus Isossa-Britanniassa

Loppiaisviikonloppuna tapahtui paljon Isossa-Britanniassa. NHS:n (National Health Service) henkilökunta, potilaat ja heidän omaisensa astuivat julkisuuteen ja kritisoivat maan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ajautuneen kriisiin. Taustalla ovat puuttuvat henkilöresurssit ja liian pienet määrärahat.

Kun kansa ei tiedä

"Perhe ja ystävät ovat suurimpia vaikuttajia”, uutisoi [Aamulehti (12.12.2016, A 4) näyttävästi. ”Alma-tutkimus” kysyi ihmisiltä, ”mikä seuraavista vaikuttaa eniten mielipiteisiisi?”, ja tarjosi sellaisia vaihtoehtoja kuin perhe ja ystävät, media, nykyinen hallitus, sosiaalinen media, muita valtioelimiä ja työmarkkinajärjestöjä.

Miksi on olemassa kirjallisuutta eikä vain sudokuja?

Yhä useammin nyky-yhteiskunnassa vaikuttaa siltä, että aiemmin itsessään merkityksellisinä pidetyt elämän alueet nähdään välineellisinä suhteessa johonkin muuhun – esimerkiksi taloudellisesti tuottavaan työhön ja siten viime kädessä rahaan. Myös tiedon arvoa punnitaan arkipuheessakin rahan ja talouden käsittein.

Kuviteltu minuus: Ihmiskäsityksen historiallinen murros

Alustus! Nykymaailma on monella tapaa hämmentävä paikka elää. Puhutaan todellisuuden hajoamisesta tai siitä, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. Historiantutkijan kannalta katsoen tällaisessa puheessa ei sinänsä ole mitään uutta, sillä tämänkaltaisia kokemuksia on historia täynnä. Miltei jokainen aikakausi on ajatellut olevansa omalla tapaa erityisensä.