Kiitos hakemuksestasi…

Pertti Koistinen
Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Tampereen yliopistossa.

"Työnvälityspalvelujen kirjo on kasvanut ja niitä on integroitu ja ehdollistettu muihin etuisuuksiin. Rekrytointikriteerit ovat muuttuneet, mikä on johtanut työnantajien kontrolloimattoman vallankäytön kasvuun. Työnvälitystoiminnasta on tullut entistä enemmän markkinaehtoista, julkisen viranomaisen rooli on kuihtunut ja rekrytointiperiaatteet ovat kokeneet muodonmuutoksen."

Alustus! Työnvälityspalvelujen kehitys on yksi merkittävimmistä työvoimapoliittisista innovaatioista. Sen alkusanat lausuttiin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Philadelphian julistuksessa toisen maailmansodan lopulla vuonna 1944. Julistuksen mukaan työnvälitystä ja työvoimapalveluja tuli kehittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken. Tiedon avoimista työpaikoista ja työnhakijoista tuli olla avointa, kattavaa ja luotettavaa. Palveluja kehitettäessä tuli huomioida makrotaloudellisten näkökohtien ohella yksilöiden sosiaaliset oikeudet ja ihmisoikeudet.


Hoiva vähenee, retoriikka paranee?

Marja Jylhä
Kirjoittaja on gerontologian professori ja Gerontologian tutkimuskeskuksen (GEREC) johtaja.

"Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ja kuntien palveluista vastaavat toimijat ovat vaikeuksissa: miten voi oikeuttaa palvelujen vähentämisen, kun tarpeen kasvua ei voi piilottaa? Vastaus on tuttu monelta muultakin politiikan alalta: Puhumalla! Retoriikalla!"

Alustus! Vanhana ihmisen on aina paras asua kotona. Vanhusten makuuttaminen laitoksissa on lopetettava. On kuunneltava vanhan omaa mielipidettä.

Mainioita periaatteita, eikö vain? Kukapa niitä vastustaisi.

Ja hyvin periaatteet toteutuvatkin. Neljä viidestä yli 75-vuotiaasta suomalaisesta asuu tavallisessa kodissa ilman mitään erityispalveluja. Mutta kun yhä useampi elää hyvin pitkän elämän, jossakin vaiheessa moni tarvitsee toisen ihmisen apua ja hoivaa. Ympärivuorokautinen hoiva on viime vuosina yhä selvemmin keskittynyt kaikkein vanhimmille ja elämän viimeisiin kuukausiin ja vuosiin (Forma ym. 2017.)


Laiskat vikisijät vai rakenteiden uhrit? Työttömät diskurssien puristuksessa

Juuso Koponen
Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppiaineessa.

"Yhteiskuntatieteellisesti ymmärrettynä työttömyys on kapitalistiseen yhteiskuntaan liittyvä rakenteellinen ominaisuus. Julkisessa keskustelussa katse kohdistuu yhteiskunnan rakenteiden sijasta yksilöön ja hänen moraaliinsa. Ihanteeksi nousevat itsensä riippumattomiksi käsittävät yksilöt, jotka pyrkivät maksimoimaan omaa työmarkkina-arvoaan."

Alustus! Uuskonservatiiviset kommentaattorit saavat helposti suunvuoron julkisessa keskustelussa. Heillä ei ole tapana käsitellä työttömiä tai muita huono-osaisia silkkihansikkain.

Esimerkiksi tv-julkkis ja kiinteistönvälittäjä Jethro Rostedtin ja Hesburger-pikaruokaketjun perustajana tunnetun Heikki Salmelan kaltaiset kommentaattorit kertovat mielellään, millaisia työttömät todella ovat ja mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa ja yhteiskuntapolitiikkaa tulisi viedä.

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Turvapaikkapolitiikalla on vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen
 

Taantumasta huolimatta suomalaisen työelämän laatu on säilynyt hyvänä

"1960-luvulla metalli- ja telakkateollisuudessa toimi ”reppufirmoiksi” kutsuttuja vuokratyövoimaa välittäviä yrityksiä. Myös työttömien pakkotyöllistäminen, kansankielellä niin sanottu ”lapiolinja”, oli tavallinen toisen maailmansodan jälkeen. Edeltäviltä vuosikymmeniltä onkin vaikeaa osoittaa aikaa, jona kaikilla työntekijöillä olisi ollut toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. On hätiköityä väittää, että pätkätyöt olisivat leimallisesti nykyajan ilmiö.

The Stockholm attack: It's about culture and ... well, culture

If madness, modernity, and meaninglessness are the seeds of terror, then culture is the soil in which these seeds grow, take root, bloom, and spread death. The more fertile the soil, the easier it is for such deathly outgrowths to crop up.

Tieteen hyödyt piiloutuvat numeroilta

Vallitseva vaikuttavuuspuhe haastaa etenkin niin sanottuja pehmeitä tieteitä, kuten yhteiskunta- ja humanististieteellisiä aloja. Näiden merkitys yhteiskunnalle ei käänny syy-seuraussuhteiksi tai arvioiksi taloudellisista voitoista. Mikäli tieteen merkitys arvotetaan kapeasti talouskasvun näkökulmasta, valtaosa tieteen hyödyistä jää tuntemattomaksi.

Talouskuri, velka ja sen maksajat Juha Sipilän televisiopuheessa

Talouskriisissä on pohjimmiltaan kyse ideologisesta toiminnasta, jota poliitikot edustavat ja toteuttavat, ja josta taloustieteet eivät ole irrallisia. Edustuksellisessa demokratiassa poliitikoiden on osattava myydä tämä aate äänestäjille.

Kuntavaalit 2017: Jytky suli, vihreys nousi

Vuoden 2017 kuntavaalit toivat valtuustoihin yhden merkittävän muutoksen, jonka toinen puoli on vihreiden voitto ja toinen perussuomalaisten häviö. Vihreiden vaalivoitto oli odotettu, mutta sen suuruus ja laajuus ympäri Suomen yllättivät. Perussuomalaisten laskusta huolimatta puolueen radikaalioikeistolainen siipi saattaa jopa vahvistua.

Marx, lama ja voiton suhdeluvun laskutendenssi

1930-luvun lamassa ja 2000-luvun talouskriisissä vellottiin ja on vellottu vuosikaudet ilman, että markkinat ovat korjanneet itseään. Niin 1930-luvulla kuin 2000-luvun talouskriisissä on tarvittu valtion interventiota. 1930-luvun Yhdysvalloissa oli interventio New Deal ja myöhemmin sotakeynesiläisyys, 2000-luvulla taas talouskuri.

Osallistumistulo aikuissosiaalityössä

Osallistumistulon edellyttämät ’pakko-osallistuminen’ ja raportointivelvollisuus rikkovat sosiaalityön yhtä keskeistä eettistä periaatteetta eli asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Osallisuuden vahvistumisen edellytys on, että asiakkaat kokevat saavansa aidosti itse valita osallistumisensa tavat, ja että heille syntyy todellisia kuulumisen kokemuksia osallistumisestaan yhteiskuntaan.

Ruotsi, Ruotsi, Ruotsi – Debatti Ruotsin valinnanvapausuudistuksesta on kärjistettyä ja näkökulmiltaan valikoivaa

"Vaikka ruotsalaiset tulokset eivät ole yksiselitteisiä, on niitä mahdollista hyödyntää Suomalaista järjestelmää rakennettaessa. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen tulokset on otettava vakavasti. Vaikka hallitus on moneen kertaan luvannut, että tuottajat eivät valitse potilaitaan, ei siitä voida – ainakaan ruotsalaisen tutkimuksen valossa – olla täysin varmoja. Suomalaisesta järjestelmästä on tulossa ruotsalaisia sovellutuksia huomattavasti monimutkaisempi."

”Huonot on juhlat, jos ei mitään hajoa” – Häähumun varjoon jää ongelmia

Tasa-arvoinen avioliittolaki astui Suomessa voimaan 1.3.2017, viimeisenä Pohjoismaista. Lain voimaanastumista voidaan tervehtiä ilolla ja juhlia yhtenä merkkinä kansalaisten laillisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Samaan aikaan voi olla tarpeen luoda kriittinen silmäys siihen, mitä kaikkea hääjuhlahumun taakse mielellään piilotetaan.

Vanhuspalvelut – hyvinvoinnin tuottamisesta rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi

"Suomessa syntyi niukkuusopin noudattamisesta julkisten vanhuspalvelujen sääntöjoukko, jolla pyrittiin pääsemään pois kalliista laitoshoidosta ja korostettiin kotona asumista, omaishoitoa ja viime aikoina myös perhehoitoa. Edelleen oletetaan, että laitoksessa hoitaminen vaatii kallista infrastruktuuria ja kotihoito sekä perhehoito on halvempi vaihtoehto kuin ympärivuorokautinen hoiva."

Talouskuri Sipilän hallituksessa 2015-2017

"Yleinen talouskuria puolustava argumentti on, että vaikka talouskuria seuraavat talouspoliittiset toimet voivat lyhyellä tähtäimellä haitata kasvua, rakenteelliset muutokset mahdollistavat pitkällä aikavälillä niin merkittävän talouskasvun, että leikkausten vaikutukset ylittyvät. Talouskuriin pohjaava talouspolitiikka on siis ytimessään lupaus paremmasta huomisesta."

Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia

Humanistit ovat nykyään pakotettuja jatkuvasti puolustamaan tieteenalansa ja tutkimuskohteidensa tärkeyttä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kirjallisuudesta ja kertomuksesta on tullut pyhiä lehmiä.