Väärin kysytty! Journalismi ja ”faktojen” tuotanto kyselytutkimuksilla

Matti Hyvärinen
Kirjoittaja on sosiologi, tutkimusjohtaja (10%), eläkeläinen ja yksi Tutkimushaastattelun käsikirja –teoksen (Vastapaino 2017) toimittajista.

"Medialle ääriliikkeiden nousu on herkullinen juttu. Vaikka journalisti itse olisi millainen liberaali tahansa, on aina kutkuttavaa spekuloida ja povata ääriliikkeiden juuri nurkan takana olevasta noususta. Ääriliikkeet sisältävät draamaa, vastakohtia, taistelua – hienoa journalistista ainesta ja myyntilukuja. Kuinka moni kolumnisti ehtikään spekuloida ääriliikkeiden voitosta Ranskan ja Saksan vaaleissa? Kysely on myös eräänlainen kuullun ymmärtämisen koe. Media puhisee ääriliikkeistä ja sitten kysyy, ovatko ihmiset yhtä mieltä median kanssa ääriliikkeiden noususta – ja saa siten kyselystä uusia ”faktoja” ääriliikkeiden noususta."

Alustus! Uutismediassa on viime vuosina yleistynyt tapa tuottaa omasta takaa näyttäviä uutisia tekemällä omia kyselytutkimuksia. Toistuva ongelma näissä ”tutkimuksissa” on eräänlainen journalistinen populismi ja tutkimuksen osuuden köyhyys. Kun tutkiva journalismi kaivaa esiin valtaapitäville hankalia asioita, ”tutkimukset” tuottavat tilaajalleen mukavia totuuksia. Taustalla on rajaton usko haastatteluun (”kyllä kansalaiset osaavat ajatella”) ilman kunnon käsitystä siitä, mitä haastattelussa tapahtuu ja mitä tutkimushaastattelussa voidaan perustellusti kysyä. Tuloksena saadaan näyttäviä otsikoita ja nollatutkimusta poliittiseen käyttöön. Tänä kesänä opimme, että 90 prosenttia suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna ja että kolmasosa suomalaisista ajattelee ääriliikkeiden nousevan Euroopassa (Yle.fi 24.7., Aamulehti 30.7.). Vai opimmeko?


Mitä on muistitieto, ja miten se poikkeaa muusta historiallisesta tiedosta?

Kari Teräs
Kirjoittaja on historian emeritusprofessori.

"Olennaista on, mitä muistitiedolta kysytään ja mihin sen avulla voidaan vastata. Tämänkin seikan ovat monet keskustelijat sanoneet selvästi. Jos tämä asia jää hataraksi, tuloksena saattaa olla vakavia virhepäätelmiä ja ylitulkintoja. Tärkeätä ajankohtaisessa keskustelussa on se, että siinä on menty aikaisempaa enemmän konkretian tasolla: pohtimaan yksittäisten muistitietokatkelmien todistusvoimaa ja niistä tehtävien päätelmien ja tulkintojen kestävyyttä. Muistitiedon epäluotettavuudesta aikaisempina vuosikymmeninä käyty keskustelu oli ongelmallista juuri sen vuoksi, että asiasta puhuttiin yleisellä tasolla vailla kytkentää varsinaiseen tutkimuskysymykseen."

Vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi on herättänyt kiivasta ja moniäänistä keskustelua sisällissodan tapahtumista ja sen muistamisesta. Keskustelua on käyty niin julkisuudessa kuin sosiaalisen median palstoilla, ja siihen ovat osallistuneet sekä historian harrastajat että akateemiset tutkijat. Keskustelu on pitkälti kulminoitunut Marjo Liukkosen väitöskirjassa Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino 2018) esittämiin kiistanalaisiin tulkintoihin sisällissodan jälkiselvittelyistä ja erityisesti muistitietoon asemaan näiden tulkintojen lähteenä.


Euroopan unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka ja kesäkuun lopun päätökset

Anitta Kynsilehto
Kirjoittaja on tutkija rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRIssa.

Alustus! Kesäkuun lopun EU-huippukokouksen ensimmäisen päivän päätöslauselma oli globaalin oikeudenmukaisuuden ja muuttajien oikeuksien puolesta kamppaileville hyytävää luettavaa. Huippukokouksen päätöslauselma ei tuonut uutta EU:n muuttoliike- ja turvapaikka-agendalle vaan siinä vahvistettiin aiemmat linjat tiukemmasta rajavalvonnasta EU:n Rajavartiostoa vahvistamalla.

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Onko 1918 jo historiaa?
 

Turvapaikka puheena: mistä puhutteluissa ja arvioinnissa on kyse?

Keskustelu turvapaikkaprosessin ympärillä on jälleen kiihtynyt. Keväällä julkisuuteen nousi Iranin kurdi Behdadin tapaus, jossa Suomessa vuodesta 2009 asunutta miestä ollaan pakkopalauttamassa Iraniin.

Vankien perhe-elämän tutkiminen monimuotoistaa käsityksiämme perheistä

Perhe ja vankila yhdessä herättävät ristiriitaisia ajatuksia. Perhe ja sen tutkiminen liitetään usein arkisiin asioihin: kotiin, intiimisuhteisiin, lapsiin ja yksityisyyteen, kun taas vankila on julkisin varoin ylläpidettävä instituutio, jonka tehtävänä on aikuisten eristäminen ja rangaistuksen toimeenpano.

Koneet jotka on suunniteltu muuttamaan ihminen - tutkimusala joka lupaa mullistaa ihmiselämän

Mikä yhdistää lasten hyvinvoinnin, maailmanrauhan saavuttamisen 30 vuoden kuluttua, psykologisen tiedon, sosiaalisen median ja koululuokan toisiinsa? Standfordin yliopiston yhteydessä toimivan Persuasive Tech Lab –instituution mukaan avain näiden pulmien ratkaisuun jo uusi tutkimusala, captology (CAPT).

Työn ja äitiyden intensivoituminen houkuttelee yrittäjyyteen

Keskustelu vanhemmuuden paineista, lastenhankinnan lykkäämisestä sekä tahattomasta ja vapaaehtoisesta lapsettomuudesta käy kuumana (esim. Helsingin Sanomissa otsikoilla Mielikuva automarketissa ravaavasta ”Prisma¬perheestä” lykkää lapsen¬tekoa, Suomalaiset eivät enää synnytä, ja nyt valtiovarainministeriö kiinnostui asiasta, ”Tämä minun elämäni nyt meni näin”* ja *Kysyimme lukijoilta toteutumatta jääneistä perhehaaveista, ja vastaukset yllättivät.)

Ilmastonmuutosta ei pidä tarkastella yksilöiden aikaansaannoksena, vaan yhteiskuntarakenteellisena ongelmana

Suomessa ajatellaan helposti edelleen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jossain muualla, tulevaisuudessa ja muissa maanosissa, ja että ilmastonmuutoksen hillintää koskeviin toimenpiteisiin eivät suomalaiset juuri pysty vaikuttamaan.

Kirjasta! Demokratia suomalaisessa lähiössä

Hyvää tarkoittavat osallistamishankkeet menevät pieleen, koska poliittisen järjestelmän kieli ja prosessit eivät kohtaa mukaan haluttujen ihmisten todellisuutta.

Universities and the looking glass: Taking impact beyond policy-based evidence

Down the rabbit hole we have gone as academics, seeking to influence policy and move society with the force of expertise. But the realm of policymaking turned out to be another country: they do things differently over there. The more academics try to adapt, the further they are stretched from where they started.

Kollektiivina julkaisemisen vaikeus tuloksellisuuden ajan yliopistossa

Tutkitun tiedon julkituominen on aina ollut yliopiston keskeinen tehtävä. Se, millaisin tavoin julkaisemista tehdään, on historian saatossa vaihdellut. Tällä hetkellä julkaisemisessa korostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit.

Aktiviimallin ja nuorisotakuun yhteensovitus – mahdollinen tehtävä?

Sipilän hallitus on julistanut rakentavansa ”luottamuksen yhteiskuntaa.” Useat suunnitelmat ja ehdotukset hallitusohjelmassa ja hallituksen johdolla toteutetut ratkaisut näyttävät kertovan pikemminkin epäluottamuksesta kansalaisia, ja erityisesti nuoria kohtaan.

Marx on tänään ajankohtaisempi kuin elinaikanaan ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneen tulisi tuntea Marxin tulokset

Karl Marx syntyi toukokuun 5. päivä vuonna 1818. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Marxin syntymästä. Marxia pidetään yleisesti kaikkein vaikutusvaltaisimpana yhteiskuntatieteilijänä. Marxin ja hänen kollegansa Friedrich Engelsin vuonna 1848 julkaisema Kommunistinen manifesti on osa Unescon luetteloimaa maailmanperintöä.

Who should pay for university education and when – the student, the taxpayer, the employer or all three?

Over the past twenty years, England has progressively introduced very high tuition fees for those studying for an undergraduate degree. Despite being subject to much controversy and criticism, this approach is now being considered in other European countries, including Finland.

Taiteen, hoivan ja hyvinvoinnin välitilat: kulttuurivientiä marginaaleihin

Hyvinvoinnista sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti ja esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti vuosina 2010-2014 laajan selvityksen aiheesta. Keskustelun taustalla on globaali yhteiskuntapoliittinen diskurssi, joka on pyrkinyt laajentamaan yhteiskuntapolitiikan onnistumista määritteleviä kriteereitä. Tavoitteena on ollut löytää vastapainoa talouskasvua korostavalle lähestymistavalle ”koetun hyvinvoinnin” käsitteestä (Alasuutari 2017).