Näkymätön Martti ja kollektiivinen heitteillejättö

Jari Pirhonen
Kirjoittaja on tutkija gerontologian tutkimuskeskus GERECissä.

"Me olemme yhteiskuntana hyväksymässä sellaisen ajatuksen, että vanhustenhoito on meille liian suuri menoerä. Me olemme ostaneet poliitikkojen ja virkamiesten tarjoileman näkemyksen, että vanhustenhoidon menojen kasvua on leikattava siitä huolimatta, että suurten ikäluokkien avuntarve kasvaa pian merkittävästi."

Alustus! Tove Janssonin tarinassa Näkymätön lapsi (2010, alkuperäinen 1962) on mielestäni erinomainen opetus tämän päivän vanhojen ihmisten hoitoa ja hoivaa suunnitteleville ja toteuttaville ihmisille.

Tarinassa on tätinsä luona asunut lapsi nimeltä Ninni, joka on ihan konkreettisesti muuttunut näkymättömäksi tädin kohdeltua häntä pitkään hyvin ironisesti ja lannistettua häneltä kaikki tunneilmaisun mahdollisuudet. Lapsi parka oli muuttunut näkymättömäksi ja vain kaulassa olevan pienen kellon kilinästä saattoi kuulla, missä hän milloinkin kuljeskeli.


Hiljaisuutta ja häirintää - kohtaamisia metrossa

Päivi Honkatukia
Kirjoittaja on nuorisotutkimuksen professori.

"Nuoret kertoivat osan aikuisista suhtautuvan nuoriin kurittomana ja kasvatuksen tarpeessa olevana sukupolvena. Nuoria katsotaan paheksuvasti, kytätään ja vahditaan, etteivät he istu täydessä vaunussa tai invalideille varatuilla paikoilla. Tällaista kohtelua kokevat nuoret sukupuolesta riippumatta, mutta haastattelujen perusteella etenkin tyttöjen on varauduttava kuuntelemaan ulkonäköön liittyviä kommentteja. Osa nuorista korosti, että ”minä itse” on ainoa henkilö, johon he voivat luottaa tällaisissa tilanteissa. Lopputuloksena on nuorten kokemus siitä, että he jäävät yksin selviytymään häirinnästä tai loukkaavista sanoista. Osa hyödyntää sosiaalisia taitojaan, osa taas pyrkii vetäytymään kaikesta vuorovaikutuksesta syventyvällä kännykkäänsä tai musiikin kuunteluun."


Syötettävä vuodepotilas – miten vanhojen ihmisten hoivatilanteissa puhutaan toimintakyvystä?

Vilhelmiina Lehto
Vilhelmiina Lehto on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän on gerontologian oppialan tohtoriopiskelija Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

”Vanhan ihmisen voi asemoida puhetavoilla kykenemättömäksi kanssakäymiseen tai muilla tavoin heikkoon asemaan. Näin voidaan tehdä jopa kaltoinkohtelun muotoja hyväksyttäväksi. Vanhat ihmiset tulisi ymmärtää itsenäisiksi toimijoiksi, joilla on yksilölliset tavoitteet ja toiveet ja nämä otetaan hoivayhteisössä aidosti huomioon. Hoitajan työvuorosta olisi häivytettävä ajatukset ”syötettävistä” ja ”avustettavista” asukkaista.”

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Torjua, sopeutua, varautua? Keskustelua ilmastonmuutokseen varautumisesta
 

Ossi Nyman, työn ulkopuolinen

Helsingin Sanomien 14.10. julkaisema kirjailija Ossi Nymanin haastattelu on kirvoittanut yhteiskunnallista keskustelua työttömyysturvajärjestelmämme toimivuudesta ja ”ideologisen työttömyyden” oikeutuksesta. Moni on halunnut ilmaista mielipiteensä Nymanin harjoittamasta työn pakoilusta ja työttömyysturvan keinottelusta.

Miten talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia pitäisi arvioida?

On syytä muistaa, että verojärjestelmäämme kuuluu varakkaille rakennettu verojen välttämiskanava. Eriytetty tuloverotus mahdollisti 1990 luvun puolivälistä alkaneen ylimpien tulo-osuuksien voimakkaan kasvun, ja kanava on edelleen auki. Näin ollen olemassa oleva verojärjestelmämme on suurin tuloeroihin vaikuttava tekijä myös jatkossa.

Kuka on riittävän hyvä pakolainen?

18.päivä elokuuta 2017 tapahtunut Turun puukotusisku järkytti koko Suomea. Poliisin järjestämässä tiedotustilaisuudessa muutama tunti iskun jälkeen sisäministeri Paula Risikko totesi, että maahanmuuttovirastoon on otettu yhteyttä, sillä epäilty tekijä on ”ulkomaalaisen näköinen henkilö”. Tieto levisi mediassa ennen kuin tekijän henkilöllisyydestä tai taustasta oli mitään varmuutta.

Paperittomuus: rajapolitiikkaa vai inhimillistä turvallisuutta?

Euroopassa suurin osa paperittomista on henkilöitä, joiden oleskelulupa on umpeutunut. Kun valtio on päättänyt, että se ei myönnä enää tilapäistä oleskelulupaa, valtio on luonut mekanismin, joka itse asiassa tuottaa paperittomia henkilöitä. Antropologi Nicholas de Genova onkin täsmentänyt, että politiikka ja lainsäädäntö tuottavat paperittomuuden yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä.

McVegan, Lihaton lokakuu ja Youtube-videot ovat uuden vegeboomin elementtejä

Lokakuussa 2017 McDonalds ilmoitti tuovansa myyntiin ensimmäisen vegaanisen hampurilaisensa Tampereen ravintoloissaan. Yhtiö kertoi testaavansa vegaanisen tuotteen menekkiä ja vastaanottoa Tampereella ja päättävänsä myöhemmin myynnin jatkosta. Tapahtuma noteerattiin välittömästi tiedotusvälineissä Suomessa ja muualla, esimerkiksi Iso-Britanniassa. McVegania kommentoitiin aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa, ja sen makua testattiin mm. youtube-videoilla.

Terveydenhuollosta ulossulkeminen pakottaa väsymysoireyhtymästä kärsivät ottamaan vastuun omasta hoidostaan

Perinteisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu runsaasti kroonisesta CFS-väsymysoireyhtymästä (chronic fatigue syndrome. Viimeisimpänä kiivasta keskustelua ja potilaiden ankaraa vastustusta on aiheuttanut Valviran päätös sulkea CFS:ään erikoistuneen lääkäri **Olli Polon** yksityisklinikka Unesta potilasturvallisuuteen vedoten (Aamulehti 5.9.2017). Vaikka media on nostanut esille CFS-potilaiden kokemuksia sairastamisesta ja mielipiteitä klinikan sulkemisesta, ei potilaiden ääntä oteta sairautta koskevassa laajemmassa keskustelussa ja päätöksenteossa tarpeeksi huomioon.

Ideologiat esiin - mediat EVA:n ja Liberan pauloissa

Suomessa toimii useampikin ajatushautomo, mutta julkisuuteen niistä murtautuu vain harva. Yhteiskunnallisen keskustelun kirjon laajentaminen vaatisi itsekritiikkiä toimittajilta, päätoimittajatasoa myöten. Journalistien tulisi lieventää sinänsä tarpeellista puoluepoliittista kyynisyyttään ja toisaalta muistaa kriittisyys myös taloustieteellisten auktoriteettien kohdalla.

Manosfäärin kaappaamat pelastuksen ja vastakkainasettelun kertomukset

Kertomukset tarjoavat manosfäärille niin rekrytointistrategian kuin hyödyllisiä voimauttavia tarinamalleja. Kertomukset ruokkivat ihmisten mielikuvitusta ja toimivat ideologisina selitysmalleina. Kertomus punaisesta pilleristä ja manosfäärin tapa hyödyntää kertomuksia ovat levinneet esimerkiksi alt-rightin ja valkoista ylivaltaa ajavien ryhmittymien repertuaariin.

Oikeuskone: Voiko oikeutta laskea? Osa 1

Kesällä 2017 Kansaneläkelaitos lanseerasi verkossa toimivan tekoälypohjaisen asumistukineuvonnan opiskelijoille. Tekoäly on saapunut julkiseen hallintoon! Tekoäly, artifical intelligence, AI… Itseohjautuvat, itseajattelevat, ja itsensä tiedostavat koneet ovat vuosikymmeniä olleet scifi-elokuvien ja –kirjojen tuttuja hahmoja.

Tosiasiat puhuttelevat, kun ne kehystetään yleisölle merkityksellisellä tavalla

Yhdysvaltojen presidenttinä on mies, joka kutsuu itselleen epämieluisia tosiasioita häpeilemättä valheiksi. Donald Trumpin puheissa ei ole kysymys politiikkaan tavanomaisesti kuuluvista väännöistä, joissa toisia tosiasioita painotetaan toisia vahvemmin, vaan keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden legitimiteetin tietoisesta kyseenalaistamisesta.

Uusliberalismi ei pärjää ilman paikallisia tulkkeja

Vain hyvin harvoin ideologiaa toteutetaan sen ”puhtaimmassa” muodossa. Ideologia rakentuu tietyn maailmankuvan ympärille, ja tätä maailmankuvaa pyritään edistämään politiikassa ja poliittisen päätöksenteon perustana paikallisella tasolla. Tähän prosessiin syventyy Cornel Banin kirja Ruling Ideas – How global neoliberalism goes local.

”Touko on äijempi kuin nöösit nuivat peräkammarinpojat” – nuorekkaat miespolitiikot ja myöhäismodernin politiikan uudelleensukupuolittuminen

Touko Aalto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi puolueen kesäkokouksessa Tampereella 17.6. 33-vuotias Aalto on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Jyväskylästä. Hänen vastaehdokkainaan olivat sosiaalipolitiikan tutkija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalo, niin ikään helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja tuore kansanedustaja Emma Kari ja lappilainen ympäristöaktivisti Mika Flöjt.