Kiire syntyy sosiaalisesti, mutta ajanhallinnasta on tullut henkilökohtainen taito

Tuija Koivunen, Minna Leinonen ja Katri Otonkorpi-Lehtoranta.
Kirjoittajat ovat tutkijatohtoreita Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa.

"Tänä päivänä, kun kaikki ovat kiireisiä työelämässä, on aikapaineiden sietämisestä tai jopa niistä nauttimisesta, ajanhallinnasta ja tehokkuudesta tullut yhä keskeisempää. Niistä on tullut työelämätaitoja, jotka eivät suoraan näy ansioluettelossa tai joita ei opeteta missään. Kuitenkin niitä edellytetään työntekijöiltä. Tämänkaltaisten taitojen hankkiminen ja kehittäminen vapaa-ajalla hämärtää rajaa työn ja ei-työn välillä entisestään. Kun vapaa-aikaa on aiemmin totuttu pitämään tärkeänä työstä palautumisen mahdollistajana, nykyisessä kehityskulussa sitä valjastetaan entistä enemmän työelämän tarpeisiin."

Alustus! Ajanhallinnasta ja tehokkuudesta tullut yhä keskeisempiä työelämätaitoja. Ajan hengen mukaan kaikilla on kiire, mutta kaikki eivät osaa hallita aikaa. Eri medioissa on runsaasti vinkkejä ajan hallitsemiseen ja kiireen taltuttamiseen. Niiden keskeinen viesti on, että kiire on tunne, josta pääsee eroon oivaltamalla, että kaiken ehtii kuitenkin, kannattaa keskittyä hetkeen, keskittyä olennaiseen sekä oikeasti tekemiseen. Toimittaja Anna Perho kertoo selättäneensä kiireen sillä, että hän yrittää pitää mielessä kokonaiskuvan elämästä ja aikatauluttaa arjen. Siten hän kokee, että vaikka hän menee ja tekee paljon, hänellä ei koskaan ole ylenpalttisen kiire.


Tuntematon ostaja, joka rakastaa kanaa - Hihna247 suomalaisuutta rakentamassa

Maria Laakso, Mari Hatavara, Hanna Rautajoki & Jarkko Toikkanen
Kirjoittajat ovat kirjallisuustieteilijöitä ja mukana The Literary in Life-hankkeessa.

"Hihna247 taipuu moneksi. Kirjallisuustieteilijä jää pohtimaan hihnan kertovuutta. Mediatutkijaa kiinnostavat ohjelmakonseptin hyödyntämien mediumien ehdot ja tarjoumat. Yhteiskuntakriittinen ajattelija näkee hihnassa kulutusyhteiskunnan representaation, joka muovipakkauksineen ja turhakkeineen vyöryy katsojan silmille. Terveysalan ammattilainen voi kauhistella ostosten epäterveellisyyttä ja huonontuneita elintapoja. Myymäläpäällikkö havainnoi ostotottumuksia ja yksittäisten tuotteiden kysyntää. Nettikatselija nauttii tirkistelystä tai lähtee tieten Prismaan osallistuakseen itse mediaspektaakkeliin."

Juhannuksena 2017 suomalaisille esiteltiin uudenlainen nettitelevisiokonsepti nimeltään Hihna247. Sub-televisiokanavan ja Prisman yhteistyönä syntyneessä ohjelmassa kuvattiin yhtä Helsingin Kannelmäen Prisman kassahihnaa yhteensä kahdeksan tunnin ajan. Ohjelman idea on yksinkertainen. Hihnaa kuvattiin hiukan yläviistosta siten, että asiakkaat rajautuivat pois kuvasta ja kuvavirran täyttivät katsojaa kohti vierivät tuotteet.


Lapiolinjalta aktiivimalliin – työttömyys ja köyhyys politiikassa

Marko Nenonen
Kirjoittaja on historian yliopistonlehtori.

Työttömyyden hoidon ”aktiivimallista” käydään keskustelua, jonka näkökannat ovat historiantutkijalle tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Mutta voisiko paluu lapiolinjalle auttaa nykypäivänä?

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Torjua, sopeutua, varautua? Keskustelua ilmastonmuutokseen varautumisesta Tampereen yliopistolla
 

Aktiivimallin puolustajien pitäisi päivittää taloustieteen tietämystään

Vuonna 2017 maan hallitus lyhensi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa 100 päivällä ja kiristi sen muita ehtoja. Vuoden 2018 alussa politiikalle jatkoksi otettiin käyttöön ns. aktiivimalli. Siinä korvaus pienenee, ellei työtön ole – lainlaatijoiden tarkoittamassa mielessä – aktiivinen.

Pitääkö meidän hoitaa traumatisoituneita pakolaisia?

Sisällissota 1918 – taas – vai viimein?

Sota oli aikalaisten sisällä käsittelemättömänä möykkynä, ja se on sitä jälkipolvillekin, sodasta rakennettujen poliittista identiteettiä tukeneiden myyttien vuoksi. Niiden myyttien yli ja ohi olisi jo korkea aika päästä, koska niitä ilman olisi helpompaa käsitellä Suomen sisällissotaa vain historiana.

Tuloerot niittävät keskiluokkaa, jakavat yhteiskunnan rikkaiden ja köyhien leireihin

Kun suomalaisten verotiedot julkistettiin marraskuussa, Talouselämä päätti kysyä Henrik Ehrnroothin näkemystä tuloeroista. Ehrnrooth on yksi maamme suurituloisimmista yritysjohtajista.

Aktiivimalli: perverssi tulkinta aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta?

Työttömyysturvan aktiivimalli kuohuttaa suomalaisia. Kansalaisaloite hallituksen esityksen kumoamiseksi on kerännyt jo yli 127.000 allekirjoittajaa (16.1.2018). Sosiaalinen ja perinteinen media sekä mielipidesivut ovat täynnä kirjoituksia lakimuutoksesta.

Ossi Nyman, Röyhkeys ja yhteiskunnallisten arkkityyppien vaarat

Jos ”ideologisesti työttömästä” halutaan tehdä uusi yhteiskunnallisen keskustelun arkkityyppi, kannattaisi meidän puhua yhteiskunnallisessa hengessä myös tekstistä, josta kaikki lähti: Ossi Nymanin romaanista Röyhkeys (Teos, 2017). Kirjaan on valtavat varausjonot kirjastoissa, vaikka moni nettikeskustelija onkin kovasti uhonnut boikotoivansa ”työnvälttelijän” teosta.

Kirjasta! Empatia – myötäelämisen tiede

- Vaarallisin osa ihmiskunnan historiaa on haluttomuus nähdä ”alemmaksi” miellettyjen näkökulmaa. Moraali nimittäin kumpuaa siitä, että osaamme nähdä muut olennot yksilöinä, emmekä pidä heitä vain merkityksettöminä resursseina tai välineinä, joita voimme käyttää omaksi hyödyksemme, sanoo Elisa Aaltola.

Ilmastotutkimuksen tulosten kieltäminen vaatii uutta tutkimusstrategiaa

Tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvasta vähättelystä jäi Suomessa elämään erään poliittisen johtohenkilön vuosia sitten tokaisu kaiken maailman päivystävistä dosenteista. Yksi viime vuosien arvostelluimmista tutkimusaloista on ollut ilmastonmuutoksen tutkimus, nyt kuuluisimpana edustajanaan USA:n presidentti Donald Trump.

Oikeuskone, osa 2: tekoäly ja moraali

Edellisessä alustuksessani pohdin viranomais- ja oikeusjärjestelmän tekoälyistämisen potentiaalia sekä kyberhallinnon suuntaan otettuja askeleita. Kysymyksessä oli tekoälyn ja algoritmien valjastaminen kansalaisten oikeusturvan lisäämiseen, eli ennustettavampaan, yhdenmukaisempaan, tehokkaampaan ja nopeampaan päätöksentekoon tuomioistuimissa ja hallinnossa.

Ilmastokirjallisuus, nyt!

Minkälainen on Suomen kesä vuonna 2050? Tiina Laitila Kälvemarkin romaanissa Seitsemäs kevät (2017) odotetaan kesää lähitulevaisuuden Pohjolaan. Kuvitelmassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kesä jää välistä: keväät vaihtuvat suoraan syksyksi.

Säätiöt ja startupit syrjäytymisen estäjinä?

Varakkaiden yhdysvaltalaisten harjoittama hyväntekeväisyys on rantautunut uudella tavalla Suomeen. Enenevästi hyvää tekevät valtapositionsa mahdollistamana miehet, ja hyvän tekemisestä on tehty jopa tositeeveesarjoja. (Nikunen K. 2016). Säätiöt ja startup-yritykset eli yksityisesti rahoitetut toimijat näyttävät tekevän paljon hyvää ja hyödyllistä yhteiskunnallista työtä.

Peruskoulua pelastamassa - tarvitsemme tutkimukseen perustuvia toimia

Uudet opetussuunnitelman perusteet ja niiden käyttöönotto ovat pitäneet peruskoulua otsikoissa ja julkisessa keskustelussa viime syksystä lähtien. Nyt lähestyessämme joulua tahti tuntuu kiihtyvän ja puheenvuorot muuttuvan entistä painokkaammiksi.