Koneet jotka on suunniteltu muuttamaan ihminen - tutkimusala joka lupaa mullistaa ihmiselämän

Esko Harni
Kirjoittaja on YTM & KM ja väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.

"Captology on tutkimuksen ala, joka pyrkii kartoittamaan kuinka tietotekniikan ja psykologisen tiedon avulla voidaan vaikuttaa ihmisten tunteisiin, käyttäytymiseen ja ajatteluun. Sen ytimessä on suostuttelun käsite."

Alustus! Mikä yhdistää lasten hyvinvoinnin, maailmanrauhan saavuttamisen 30 vuoden kuluttua, psykologisen tiedon, sosiaalisen median ja koululuokan toisiinsa?

Standfordin yliopiston yhteydessä toimivan Persuasive Tech Lab –instituution mukaan avain näiden pulmien ratkaisuun jo uusi tutkimusala, captology (CAPT). Se yhdistää tietotekniikkaa ja psykologiaa ja lupaa tuottaa teknologisia sovelluksia, joiden on määrä tuottaa onnellisuuden tunteita etenkin lasten ja nuorten keskuudessa.


Työn ja äitiyden intensivoituminen houkuttelee yrittäjyyteen

Hanna-Mari Ikonen ja Amanda Eronen, Marju Grönholm, Hely Hollo, Essi Iisakka, Saana Kalliokoski, Viveka Laaksonen, Laura Parpala, Stiina Saikkonen & Annariina Valtanen
Kirjoitus perustuu sukupuolentutkimuksen kurssilla Työ, perhe ja feministinen äitiys toteutetun tutkimuksen tuloksiin.

"Analyysin perusteella ja vastoin kerrottua ihannetta näyttää, että arjen järjestämisessä vastuu lapsen hoidosta oli usein pääosin äidillä. Itse asiassa juuri käsitys intensiivisen läsnäolon tärkeydestä sai haastateltavat järjestelemään oman työelämänsä jopa kokonaan uusiksi."

Alustus! Keskustelu vanhemmuuden paineista, lastenhankinnan lykkäämisestä sekä tahattomasta ja vapaaehtoisesta lapsettomuudesta käy kuumana (esim. Helsingin Sanomissa otsikoilla Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma¬perheestä” lykkää lapsen¬tekoa, Suomalaiset eivät enää synnytä, ja nyt valtiovarainministeriö kiinnostui asiasta, ”Tämä minun elämäni nyt meni näin” ja Kysyimme lukijoilta toteutumatta jääneistä perhehaaveista, ja vastaukset yllättivät).


Ilmastonmuutosta ei pidä tarkastella yksilöiden aikaansaannoksena, vaan yhteiskuntarakenteellisena ongelmana

Lauri Lahikainen
Kirjoittaja on väitellyt filosofian tohtoriksi.
Kuva: Ludolf Bakhuizen - Ships Running Aground in a Storm

"Asioiden monimutkaisuuden ymmärtäminen on syy episteemiseen nöyryyteen. Oman ymmärryksen rajallisuus on otettava vakavasti. Toisaalta monimutkaisuus ei saa olla syy episteemiseen pelkuruuteen. Ajattelua, tutkimista tai moraalista ja poliittistakin järkeilyä ei pidä lopettaa siihen pisteeseen, että todetaan asioiden olevan kovin monimutkaisia."

Teksti perustuu Lauri Lahikaisen lektioon.

Alustus! Suomessa ajatellaan helposti edelleen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jossain muualla, tulevaisuudessa ja muissa maanosissa, ja että ilmastonmuutoksen hillintää koskeviin toimenpiteisiin eivät suomalaiset juuri pysty vaikuttamaan.

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Onko 1918 jo historiaa?
 

Kirjasta! Demokratia suomalaisessa lähiössä

Universities and the looking glass: Taking impact beyond policy-based evidence

Down the rabbit hole we have gone as academics, seeking to influence policy and move society with the force of expertise. But the realm of policymaking turned out to be another country: they do things differently over there. The more academics try to adapt, the further they are stretched from where they started.

Kollektiivina julkaisemisen vaikeus tuloksellisuuden ajan yliopistossa

Tutkitun tiedon julkituominen on aina ollut yliopiston keskeinen tehtävä. Se, millaisin tavoin julkaisemista tehdään, on historian saatossa vaihdellut. Tällä hetkellä julkaisemisessa korostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit.

Aktiviimallin ja nuorisotakuun yhteensovitus – mahdollinen tehtävä?

Sipilän hallitus on julistanut rakentavansa ”luottamuksen yhteiskuntaa.” Useat suunnitelmat ja ehdotukset hallitusohjelmassa ja hallituksen johdolla toteutetut ratkaisut näyttävät kertovan pikemminkin epäluottamuksesta kansalaisia, ja erityisesti nuoria kohtaan.

Marx on tänään ajankohtaisempi kuin elinaikanaan ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneen tulisi tuntea Marxin tulokset

Karl Marx syntyi toukokuun 5. päivä vuonna 1818. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Marxin syntymästä. Marxia pidetään yleisesti kaikkein vaikutusvaltaisimpana yhteiskuntatieteilijänä. Marxin ja hänen kollegansa Friedrich Engelsin vuonna 1848 julkaisema Kommunistinen manifesti on osa Unescon luetteloimaa maailmanperintöä.

Who should pay for university education and when – the student, the taxpayer, the employer or all three?

Over the past twenty years, England has progressively introduced very high tuition fees for those studying for an undergraduate degree. Despite being subject to much controversy and criticism, this approach is now being considered in other European countries, including Finland.

Taiteen, hoivan ja hyvinvoinnin välitilat: kulttuurivientiä marginaaleihin

Hyvinvoinnista sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti ja esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti vuosina 2010-2014 laajan selvityksen aiheesta. Keskustelun taustalla on globaali yhteiskuntapoliittinen diskurssi, joka on pyrkinyt laajentamaan yhteiskuntapolitiikan onnistumista määritteleviä kriteereitä. Tavoitteena on ollut löytää vastapainoa talouskasvua korostavalle lähestymistavalle ”koetun hyvinvoinnin” käsitteestä (Alasuutari 2017).

Elokuva Black Panther politiikan tutkijan silmin

Helmikuussa 2018 ensi-iltansa saanut Black Panther oli monin tavoin odotettu suuren budjetin supersankarielokuva, jonka ohjaaja ja suurin osa näyttelijöistä on afroamerikkalaisia. Marvel Comicsin sarjakuvahahmoon perustuvan, Ryan Cooglerin ohjaaman elokuvan vähemmistön kokonaisvaltainen edustus oli valtavirtaiselle populaarikulttuuriteokselle poikkeuksellisen huomattava.

Iäkäs, eronnut sinkku-leski etsii ystävää sairaalan odotusaulaan

Maajussille morsian, Temptation Island, Ensitreffit alttarilla... Nuoria kauniita ihmisiä parisuhdetta etsimässä tai testaamassa. Entäpä jos näiden ohjelmien päähenkilöt olisivatkin iäkkäitä? Mahdotonta kuvitella? Eiväthän eläkeiän ylittäneet ihmiset etsi uutta kumppania tai ole mustasukkaisia puolisostaan.

Mitä presidentti puhui historiasta?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli Tampereen yliopistolla 4.4.2018 pitämässään puheessa Suomen sisällissodan historiaa. Hän korosti, ettei kuvaa, eikä osaakaan kuvata tyhjentävästi sisällissodan historiaa. Niinistö sanoi myös ”…omaavansa sen verran tervettä itsetuntoa, etten tule yliopistolle kertomaan, mitä tieteellisen tutkimuksen rauhaan kuuluu.”

Pitkäikäisyys - tavoite vai taakka?

Pitkäikäisyys on ollut ja on edelleen yksi ihmiskunnan suurista tavoitteista. Keski-ikäisenä menehtynyt nostaa esiin tunteet epäoikeudenmukaisuudesta, koska eräänlaisena perusolettamuksena on, että elämme pitkän elämän. Perinteisesti vanhuuden on ajateltu alkavan eläkkeelle jäämisestä. Näin ollen pitkä elämä pitäisi sisällään myös pitkän vanhuudeksi määriteltävän ajanjakson.

Lean haluaa koko potentiaalisi työpaikan käyttöön

Kun yhteiskuntatieteiden tutkija raottaa ovea uudelle ja vieraalle ilmiölle, saattaa käydä niin, että ilmiöstä alkaakin nähdä viitteitä ja vihjeitä joka paikassa: tv-mainoksissa, yliopiston strategiakielessä, hallituksen toimintasuunnitelmissa, omassa arjessa.