Miltä tuntuisi jos? Virtuaalimatka pommien runtelemaan Helsinkiin

Maria Laakso
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.

“Virtuaalimatka tuhoutuneeseen Helsinkiin nojautuu kuvastossaan mediasotien ja -katastrofien lisäksi myös fiktioon, erityisesti elokuvasta tuttuun aihelmaan: kaupungin tuhoutumiseen.”

Alustus! Kaikki suomalaiset tunnistavat Kolmen sepän patsaan, yhden Helsingin keskeisistä maamerkeistä. Patsaan ympärille levittäytyvä kaupunkimiljöö, kolmen sepän aukio, on yhtä lailla lähes jokaiselle pääkaupungissa vierailleelle kansalaiselle tuttu. Patsaan taustalla seisovat vanha ylioppilastalo, Tallebergin liiketalo sekä tietenkin urbaanin shoppailijan mekka: Stockmannin tavaratalo. Aukio on suosittu kohtaamispaikka ja väkeä kuhisee paikalla viikonpäivään katsomatta. Mutta mitä jos kotoinen Helsinkimme olisikin käynyt läpi samanlaisen pommituksen kuin Aleppo? Miltä tuntuisi nähdä tuhoutunut Helsinki?


Arvoa voi tuhota monin tavoin

Harri Jalonen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja yliopettaja Turun ammattikorkeakoulussa ja dosentti Tampereen ja Vaasan yliopistoissa.

“Harvat yritykset huijaavat tarkoituksella. Ongelmana on ennemminkin se, että yritykset eivät tunnista niitä kaikkia arvottamisen tapoja, joita tuotteiden ja palvelujen käyttämiseen liittyy.”

Alustus! Liiketaloustieteellisestä perspektiivistä katsottuna arvo syntyy tuotteen tai palvelun käytöstä ja voi olla luonteeltaan ainakin taloudellista, toiminnallista, emotionaalista, symbolista tai sosiaalista (ks. lisää Rintamäki, 2016). Arvoa syntyy prosessissa, jossa koettu hyöty ylittää siihen uhratut kustannukset. Tuotteen tai palvelun käyttö ei tapahdu tyhjiössä vaan on alisteinen niille sosio–kulttuurisille arvoille, jotka ovat perususkomuksia siitä, mikä tekee toiminnasta arvokasta, hyväksyttävää ja tavoittelemisen arvoista. Kaikkea ei voi myydä vaikka tarjolla olisi miten paljon rahaa.


Elintapakäyttäytymisen poliittinen ohjaus työpaikoilla

Tuija Seppälä
Kirjoittaja on VTT Promo@Work -hankkeesta, Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

“Työntekijöiden elintapakäyttäytymiseen on pystytty vaikuttamaan erilaisilla työpaikkainterventioilla, joskin vaikutukset ovat olleet parhaimmillaankin kohtalaisia. Tämä saattaa viitata esimerkiksi siihen, että politiikkasuositukset eivät ole olleet erityisen onnistuneita.”

Alustus! EU komission raportin mukaan (2016) valtioiden aikomukset ja toimenpiteet käyttäytymistieteellisen tiedon aiempaa systemaattisemmasta hyödyntämisestä politiikan tekemisessä ovat lisääntyneet. Käytännössä tämän tulisi tarkoittaa sitä, että politiikanteossa huomioidaan aikaisempaa paremmin se, miten ihmiset todellisuudessa tekevät valintoja. Tämän suuntaisia tavoitteita on esitetty viime vuosina myös Suomessa. Valtioneuvoston kanslia linjaa että, ”Yhteiskuntapolitiikan valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tulisi perustua tutkittuun tietoon. Yhteiskunnan kehityksen jatkuvuutta tuetaan varmistamalla, että saadut kokemukset ja vaikuttavuustieto ohjaavat päätöksentekoa pitkäjänteisesti.”

 
 
 
Jurgen De Wispelaere
Introduction - Basic Income: From Idea to Policy
 

Talouskuriajattelun lyhyt oppimäärä

Talouskuri on idea, jonka mukaan kansalliset taloudet, tässä yhteydessä siis ensisijaisesti julkistalous ja valtio, ovat sisäisesti taipuvaisia tuhlailuun ja resurssien haaskaamiseen. Tämä puolestaan synnyttää talouskriisejä sekä kansallisessa että näin globalisaation aikakaudella kansainvälisessä kontekstissa.

Vanha puolue vihertävässä yhteiskunnassa – SKDL ja 1980-luvun kasvukriitikot

Vaikka vihreiden menestys merkitsi tukea kansandemokraattien kannalta edistykselliselle yhteiskuntapolitiikalle, se ei mitenkään riittänyt kääntämään kurssia kansandemokraattien toivomaan sosialistisen Suomen suuntaan. Puoluerajat ylittävä vihreiden arvojen omaksuminen oli kansandemokraattien näkökulmasta oire ideologisen kamppailun puutteesta.

Pääministeri Mayn Shared Society -julistus Isossa-Britanniassa

Loppiaisviikonloppuna tapahtui paljon Isossa-Britanniassa. NHS:n (National Health Service) henkilökunta, potilaat ja heidän omaisensa astuivat julkisuuteen ja kritisoivat maan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ajautuneen kriisiin. Taustalla ovat puuttuvat henkilöresurssit ja liian pienet määrärahat.

Kun kansa ei tiedä

"Perhe ja ystävät ovat suurimpia vaikuttajia”, uutisoi [Aamulehti (12.12.2016, A 4) näyttävästi. ”Alma-tutkimus” kysyi ihmisiltä, ”mikä seuraavista vaikuttaa eniten mielipiteisiisi?”, ja tarjosi sellaisia vaihtoehtoja kuin perhe ja ystävät, media, nykyinen hallitus, sosiaalinen media, muita valtioelimiä ja työmarkkinajärjestöjä.

Miksi on olemassa kirjallisuutta eikä vain sudokuja?

Yhä useammin nyky-yhteiskunnassa vaikuttaa siltä, että aiemmin itsessään merkityksellisinä pidetyt elämän alueet nähdään välineellisinä suhteessa johonkin muuhun – esimerkiksi taloudellisesti tuottavaan työhön ja siten viime kädessä rahaan. Myös tiedon arvoa punnitaan arkipuheessakin rahan ja talouden käsittein.

Kuviteltu minuus: Ihmiskäsityksen historiallinen murros

Alustus! Nykymaailma on monella tapaa hämmentävä paikka elää. Puhutaan todellisuuden hajoamisesta tai siitä, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. Historiantutkijan kannalta katsoen tällaisessa puheessa ei sinänsä ole mitään uutta, sillä tämänkaltaisia kokemuksia on historia täynnä. Miltei jokainen aikakausi on ajatellut olevansa omalla tapaa erityisensä.

Spiritualismi ja Suomi vuonna 2016

Vuoden 2016 maaginen kokemus ei löydy henkien riivaamista pöydistä vaan sosiaalisen median vilkkuvista ruuduista.

Kirjasta! Ostettua aikaa

Ostettua aikaa: Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi -kirjan (Vastapaino 2015) mukaan hallitukset Euroopassa ovat käyttäneet tilapäisiä keinoja, jotka ovat työntäneet kapitalismin kriisiä tulevaisuuteen pikemmin kuin estäneet sen syntyä. Alusta! kysyi professori Streeckiltä hänen arviotaan nykytilanteesta ja onko mitään enää tehtävissä suhdanteen muuttamiseksi?

Puolan monet menneisyydet – ja mitä niillä on merkitystä tänään

Puolan varhaisten vaiheiden tuntemus auttaa näkemään sen, miksi Puola nykyäänkin pyrkii alueellisesti vahvaksi toimijaksi itäisessä Keski-Euroopassa, ja miksi maalla on joskus niin erilainen käsitys eurooppalaisuudesta ja sen arvoista.

Arvo ei ole kohteessa vaan kokemuksessa

Taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen fyysisistä hyödykkeistä enemmän tai vähemmän aineettomiin palveluihin pakottaa tarkastelemaan myös arvonluontia uudessa valossa. Olennainen kysymys ei ole se, mikä on palvelujen osuus BKT:sta vaan se, miten liiketoiminnan palveluistuminen vaikuttaa arvonluontiin.

Julkaisutuottavuuden mittaamisen haasteet ihmistieteissä

Kun julkaisuja ei ositeta, tuottavimpia ovat luonnontieteilijät sekä lääke- ja terveystieteen alan tutkijat ja vähiten tuottavimpia humanististen tieteenalojen tutkijat. Osittamalla julkaisut tekijöiden lukumäärällä, tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

Reunamerkintöjä iskelmähistoriaan

1929 Suomessa myytiin 1,2 miljoonaa levyä, paljon ulkomaista musiikkia, mutta paljon Puuseppää, Emmaa ja Meren aaltoja. Ajallisesti Meren aallot on näistä vanhin ja suosionsa perusteella todennäköisesti samalla ensimmäinen suomalainen iskelmä.