Kirjasta! Metsäpolun filosofiaa

Antti Virnes

 
 
Tarvitaanko luonnon arvostamiseen luonnontieteellistä tietoa?

 

Kirjasta! Voi tuntua itsestäänselvyydeltä ajatella, että luonnonympäristöillä, kuten metsillä, on esteettistä arvoa. Ainakin maisemien kauneudesta puhuminen tuntuu varsin tavanmukaiselta keskustelunaiheelta.

Kun estetiikka nousi omaksi filosofian erityisalakseen 1700-luvulla, luonto olikin filosofeille ilmeinen kauneuden ja ylevyyden lähde. 1900-luvulla akateeminen estetiikka kuitenkin pelkistyi taiteenfilosofisiin kysymyksiin ja luonto sai jäädä. Vasta viime vuosikymmeninä yleisen ympäristöhuolen ja -filosofian siivittämänä on syntynyt erillinen ympäristöestetiikan tutkimusala.


Yhteisöllisyydestä yksinäisyyden poistaja? Tapaus Lauritsalan kauppalan pojat

Hanna Ojala, Elisa Tiilikainen, Ilkka Pietilä & Marjaana Seppänen
Ojala toimii yliopistonlehtorina ja Pietilä yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa. Tiilikainen on tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa ja Seppänen toimii professorina Helsingin yliopistossa.

"Yhteisöllisyyden tuomasta hyvinvoinnista nauttivat helpoiten ne, joilla on entuudestaan resursseja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja luomiseen. Paikallisuuteen perustuvat yhteisöt tarjoavat matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuden erityisesti niille, joilla on jo valmiiksi rakentunut vahva paikallisidentiteetti."

Alustus! Yksinäisyydestä on tullut yhteiskunnallinen ongelma, josta on viime aikoina käyty vilkasta julkista keskustelua. Lisääntyvää ja yhä syvenevää yksinäisyyttä on selitetty muun muassa nyky-yhteiskunnan heikentyneellä yhteisöllisyydellä. Yhteiskunnallisen kehityksen katsotaan kulkeneen kohti yksilöllistynyttä ja solidaarisuuden kadottanutta elämäntapaa, jossa perinteiselle, esimerkiksi asuinpaikkaan ja perheeseen kiinnittyneelle yhteisöllisyydelle ei enää ole sijaa. Erityisesti ikäihmisten katsotaan kärsineen perinteisen yhteisöllisyyden katoamisesta.


Mitä on populismi? Populismin tutkimuksen lyhyt historia

Ville Vahosalmi
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

"Puhe populismista on usein historiallisen diskurssin jatkumo, jossa kaikki vallitsevaan poliittiseen linjaan kriittisesti suhtautuvat vastustajat on helppo leimata tyhjänpuhujiksi, opportunisteiksi tai demokratian vastustajiksi."

Alustus! Nykyajan poliittisen keskustelun kenties tärkeimpiä ja käytetyimpiä käsitteitä on populismi. Tästä huolimatta sen käyttö on epämääräistä, ja julkisen puheen lisäksi akateemisessa keskustelussa kiista populismin määrittelystä on jatkunut oikeastaan yhtä pitkään kuin koko käsite on ollut olemassa. Populismin käsitteen historian ymmärtäminen selkeyttää nykykeskustelua sekä siihen liittyviä voimakkaita intohimoja ja poleemisuutta. Käsitteiden merkitys on osa historiallista kamppailua, jossa sitä rakentavat osapuolet lataavat näihin omia näkökulmiaan tukevia merkityksiä. (Hyvärinen et al. 2003, 9–10; Populismin käsitehistoriasta ks. Houwen 2011.)

 
 
 
Tutkijat keskustelevat
Turvapaikkapolitiikalla on vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen
 

Kirjasta! Sanaiset kansiot

Omaa kieltä pidetään usein niin itsestäänselvyytenä, ettei sen syntyä tai kehittymistä pohdita lainkaan. Peruskoulussa tulevat tutuksi kyllä Mikael Agricolan ABC-kirja ja sijamuodot ablatiivista partitiiviin. Valtaosalle kansalaisista jää kuitenkin hämärän peittoon paljon sanatiedettä ja –taidetta suomen kielen syntyhetkistä nykypäivään saakka.

Miksi Suomen sosialidemokraatit taapertavat?

”Suomalaiselle talouskurimallille leimallista on ollut rakennemuutoksen lyhytnäköinen kohdistaminen kokonaan julkiselle sektorille. Tämä linjaus on myös SDP:n tukema, mikä ilmentää perinteisen sosiaalipuolueen kääntymystä valtionvastaiseksi. Linjaus on harvinainen rike Suomen uskollisuudessa EU:lle, mutta historiallinen virhe Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle.”

Kiitos hakemuksestasi…

Työnvälityspalvelujen kirjo on kasvanut ja niitä on integroitu ja ehdollistettu muihin etuisuuksiin. Rekrytointikriteerit ovat muuttuneet, mikä on johtanut työnantajien kontrolloimattoman vallankäytön kasvuun. Työnvälitystoiminnasta on tullut entistä enemmän markkinaehtoista, julkisen viranomaisen rooli on kuihtunut ja rekrytointiperiaatteet ovat kokeneet muodonmuutoksen.

Hoiva vähenee, retoriikka paranee?

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ja kuntien palveluista vastaavat toimijat ovat vaikeuksissa saamansa palautteen kanssa. Miten voi oikeuttaa palvelujen vähentämisen, kun tarpeen kasvua ei voi piilottaa? Vastaus on tuttu monelta muultakin politiikan alalta: Puhumalla! Retoriikalla!

Laiskat vikisijät vai rakenteiden uhrit? Työttömät diskurssien puristuksessa

Yhteiskuntatieteellisesti ymmärrettynä työttömyys on kapitalistiseen yhteiskuntaan liittyvä rakenteellinen ominaisuus. Julkisessa keskustelussa katse kohdistuu yhteiskunnan rakenteiden sijasta yksilöön ja hänen moraaliinsa. Ihanteeksi nousevat itsensä riippumattomiksi käsittävät yksilöt, jotka pyrkivät maksimoimaan omaa työmarkkina-arvoaan.

Taantumasta huolimatta suomalaisen työelämän laatu on säilynyt hyvänä

"1960-luvulla metalli- ja telakkateollisuudessa toimi ”reppufirmoiksi” kutsuttuja vuokratyövoimaa välittäviä yrityksiä. Myös työttömien pakkotyöllistäminen, kansankielellä niin sanottu ”lapiolinja”, oli tavallinen toisen maailmansodan jälkeen. Edeltäviltä vuosikymmeniltä onkin vaikeaa osoittaa aikaa, jona kaikilla työntekijöillä olisi ollut toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. On hätiköityä väittää, että pätkätyöt olisivat leimallisesti nykyajan ilmiö.

The Stockholm attack: It's about culture and ... well, culture

If madness, modernity, and meaninglessness are the seeds of terror, then culture is the soil in which these seeds grow, take root, bloom, and spread death. The more fertile the soil, the easier it is for such deathly outgrowths to crop up.

Tieteen hyödyt piiloutuvat numeroilta

Vallitseva vaikuttavuuspuhe haastaa etenkin niin sanottuja pehmeitä tieteitä, kuten yhteiskunta- ja humanististieteellisiä aloja. Näiden merkitys yhteiskunnalle ei käänny syy-seuraussuhteiksi tai arvioiksi taloudellisista voitoista. Mikäli tieteen merkitys arvotetaan kapeasti talouskasvun näkökulmasta, valtaosa tieteen hyödyistä jää tuntemattomaksi.

Talouskuri, velka ja sen maksajat Juha Sipilän televisiopuheessa

Talouskriisissä on pohjimmiltaan kyse ideologisesta toiminnasta, jota poliitikot edustavat ja toteuttavat, ja josta taloustieteet eivät ole irrallisia. Edustuksellisessa demokratiassa poliitikoiden on osattava myydä tämä aate äänestäjille.

Kuntavaalit 2017: Jytky suli, vihreys nousi

Vuoden 2017 kuntavaalit toivat valtuustoihin yhden merkittävän muutoksen, jonka toinen puoli on vihreiden voitto ja toinen perussuomalaisten häviö. Vihreiden vaalivoitto oli odotettu, mutta sen suuruus ja laajuus ympäri Suomen yllättivät. Perussuomalaisten laskusta huolimatta puolueen radikaalioikeistolainen siipi saattaa jopa vahvistua.

Marx, lama ja voiton suhdeluvun laskutendenssi

1930-luvun lamassa ja 2000-luvun talouskriisissä vellottiin ja on vellottu vuosikaudet ilman, että markkinat ovat korjanneet itseään. Niin 1930-luvulla kuin 2000-luvun talouskriisissä on tarvittu valtion interventiota. 1930-luvun Yhdysvalloissa oli interventio New Deal ja myöhemmin sotakeynesiläisyys, 2000-luvulla taas talouskuri.

Osallistumistulo aikuissosiaalityössä

Osallistumistulon edellyttämät ’pakko-osallistuminen’ ja raportointivelvollisuus rikkovat sosiaalityön yhtä keskeistä eettistä periaatteetta eli asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Osallisuuden vahvistumisen edellytys on, että asiakkaat kokevat saavansa aidosti itse valita osallistumisensa tavat, ja että heille syntyy todellisia kuulumisen kokemuksia osallistumisestaan yhteiskuntaan.