A
Juha Peltomaa, Antti Wallin, Anni Jäntti, Katriina Alhola

Keitä kestävä yhteiskuntasopimus koskee ja miten?

Uuden yhteiskuntasopimuksen tulisi pelkän asioiden turvaamisen sijaan aktiivisesti ohjata yhteiskunnallista muutosta ja yhteiskunnan jäseniä kohti kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Elämme ja toimimme kansalaisina yhteiskunnassa. Toimintamme taustalla on jaettu, joskin osin tiedostamaton ymmärrys omasta osastamme siinä. Tavallisesti toimimme vallitsevan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti, huomasimme sitä tai emme. Sopimus määrittää niin arkisia valintojamme, kuin ajatuksiamme yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoista. Henkilökohtainen toimintamme on myös osa […]

A
Pauliina Halonen

Pitkäikäisyyden yleistyminen haastaa yhteiskuntia, mutta unohtuu keskusteluissa ikääntymisestä

Väestön ikääntyminen ei ole vain epämääräinen poliittinen ongelma, vaan todellinen väestötieteellinen fakta. Väestö ikääntyy tilastoissa ennen kaikkea siksi, että nimenomaan hyvin vanhojen ihmisten osuus ja määrä väestöstä kasvavat. Mitä merkitystä pitkäikäisyyden yleistymisellä on? Onko pitkäikäisyyden yleistyminen unohtunut, kun keskustellaan väestön ikääntymisestä?

Suomen väestö ikääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Väestön ikääntymisellä useimmiten viitataan siihen, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa nopeammin kuin nuorempien määrä. Ikäpyramidi on siis kääntymässä päälaelleen. Kun lapset, nuoret ja nuoret aikuiset muodostivat väestön suurimmat ikäryhmät, ja elinajanodote oli monta kymmentä […]

A
Liisa Häikiö & Lauri Lahikainen & Jing Ding

Millainen on ekososiaalinen yhteiskuntasopimus?

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistuminen eko-hyvinvointivaltioksi edellyttää uudenlaisen yhteiskuntasopimuksen muodostumista. Uusi ajattelu yhteiskuntasopimuksesta laajentaa sen sisältämään "sopimuksen luonnon kanssa" ja pyrkimyksen historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien käsittelemiseen ja korjaamiseen.

Yhdistyneiden kansakuntien sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitos (UNRISD) julkaisi ohjelma-asiakirjan ”Uusi ekososiaalinen sopimus” vuonna 2021. Siinä ehdotettiin, että nykyinen yhteiskuntasopimuksemme tulee uudistaa, sillä nykyinen sopimus on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tässä kirjoitussarjassa pohdimme ekososiaalista sopimusta ja kestävää yhteiskuntasopimusta suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdista. […]

N
Tiina Heikkilä

Katoaako tieteenalaidentiteetti valintakoeuudistuksessa?

N
Tiina Heikkilä

Tiedeviestintä, yleistajuistus, tarinatalous, promootiokulttuuri – mitä eroa ja mitä väliä?

A
Essi Katila ja Heidi Lehtovaara

Kun sanot sun nimen, paikka on jo täytetty

Maahanmuuttajataustaiset kohtaavat työnhakuvaiheessa esteitä – esimerkiksi syrjivää kohtelua, joka hidastaa ja vaikeuttaa työllistymistä. Samaan aikaan useilla aloilla on huutava pula työntekijöistä. Selvää on, että tilanne on kestämätön niin työnhakijoiden, työnantajien kuin koko yhteiskunnankin kannalta.

Pohdimme tässä kirjoituksessa ilmiön syitä ja seurauksia. Kuinka yleistä syrjivä kohtelu on? Millä tavoin se voi ilmetä? Mitä sen estämiseksi voi tehdä? Taustalla vaikuttaa kaksi tuoretta tutkimusta: Essi Katilan sosiaalialan opinnäytetyö käsitteli pakolaistaustaisten miesten kokemuksia rasismin käsittelyn merkityksestä yksilön mielenterveydelle. […]

A
Tiina Heikkilä

Luontokato ajaa metsälajit ahtaalle, varoittaa helmipöllö

Avohakkuut ja luontokato pirstovat ja näivettävät metsälajien elinympäristöjä. Luontokato uhkaa tuttuja metsälajeja kuten helmipöllöä. Pöllöille pitkä talvi on ollut ankara. Myös ihmisen selviäminen aikaan saamassaan maailmassa edellyttää luontokadon hillitsemistä. 

Helmipöllö oli Suomen runsaslukuisin petolintu, mutta viime vuosikymmenien aikana kanta on romahtanut, ja helmipöllöstä on tullut silmälläpidettävä. Ekologi ja emeritusprofessori Erkki Korpimäki on tutkinut vuosikymmeniä helmipöllöä maastossa. Tammi julkaisi 2023 Korpimäen kirjan Helmipöllö: Metsän ja ihmisen hyvinvoinnin vartija, joka perustuu […]

A
Vastaväittäjä Matti Sillanpää, kustos Olli Heinonen ja väittelijä (Kuva: Jyri Helko 7 v.)
Pekka Louhiala

Lääkäri filosofina

Toimin lääketieteen filosofian ja etiikan määräaikaisena professorina Tampereen yliopistossa ajalla 1.2.2020 - 31.1.2024. Tässä artikkelissa kuvaan tapahtumia ja kokemuksia, jotka johtivat siihen, että päädyin tehtävään.

Ihmisen elämänpolkua määrittelevät monet sattumat, ja vain jälkikäteen voi havaita, mitkä niistä olivat tulevan elämän ja uran kannalta merkittäviä. Kuvaan myös niitä oivalluksia, jotka tulivat ohjaamaan ajatteluani sekä toimintaani lääkärinä, tutkijana ja opettajana. Eräs keskeinen oivallus oli filosofi Daniel Callahanin […]

A
Marja Hekkala ja Suvi Raitakari

Vallankäyttö koronakriisissä yhteiskunnan marginaaleista katsottuna

Koronakriisissä julkinen valta ohjasi marginaalisessa asemassa olevia ihmisiä käyttämällä vertikaalista ja horisontaalista valtaa. Kriisinhallinta korosti ihmisten erivertaisuutta, mutta synnytti myös kumppanuutta ja luovuutta ylittää osallisuuden esteitä.

Jäsennämme tässä tekstissä toimittamamme Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa – Muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa -kokoelmateoksen antia vallan näkökulmasta. Teos käsittelee koronapandemian (engl. COVID-19 pandemics) merkityksiä ja vaikutuksia muun muassa ruoka-avussa, osallisuutta edistävissä kohtaamispaikoissa ja asunnottomuustyössä. Tarkoitamme kriisinhallinnan kontekstissa vertikaalisella […]

A
Yahia Benyamina and Oona Myllyntaus

Employment and the material conditions of young people in the MENA region: Waithood, informal work and precariousness

In many of the Arab States, the working life is characterized by informal employment.

Young people’s avenues to meaningful and good adulthood are often seen to occur through their transition to working life. In the Global North and South alike, how young people succeed in these transitions, has been a burning question of political […]

A
Hizbullahin ulkoilmamuseossa Mleetassa on esillä Israelilta aikaisemmissa taisteluissa saatua sotasaalista.
Taavi Sundell

Sotaa Gazan varjossa: Israel, Hizbullah ja Libanon

Jos Hizbullahin ja Israelin väliset väkivaltaisuudet laajenevat täysmittaiseksi sodaksi, tämä saattaa osoittautua kuoliniskuksi Libanonin tasavallalle sellaisena kuin se on vuodesta 1943 tähän päivään saakka tunnettu. Nasser Saidin, entisen talousministerin ja keskuspankin varajohtajan sanoin, jos taistelut leviävät, tämä voisi johtaa maan “täydelliseen romahtamiseen.”

Hamasin hyökättyä Israeliin 7. lokakuuta 2023, ja Israelin aloitettua vielä samana päivänä ennennäkemättömän tappavan operaationsa Gazassa, oli selvää, että jännitteet Israelin ja Libanonin välisellä rajalla kasvaisivat merkittävästi. Epäselvää on edelleen, kärjistyykö tilanne ensimmäiseksi laajamittaiseksi sodaksi sitten vuoden 2006 sodan Israelin […]

LATAA LISÄÄ